Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Marraskuun 2022 vesitilannekatsaus: Marraskuun alkupuolen sateet näkyivät vesistöissä ja pohjavesissä (Pohjalaismaakunnat)

Jaa

Marraskuun alkupuolen sateet näkyivät vesistöissä ja pohjavesissä.

Vedenkorkeudet ja virtaamat nousivat kuun puoliväliin asti

Marraskuun alkupuoliskon melko runsaat sateet nostivat jokien virtaamia ja järvien vedenpintoja. Sademäärät olivat aikavälillä 6.-11.11. monin paikoin noin 20–35 mm. Marraskuun puolivälistä alkoi pakkaskausi, joka jatkui marraskuun loppuun saakka.

Kyrönjoen alaosalla virtaama nousi sateiden seurauksena marraskuun alkupuoliskolla noin sadalla kuutiolla sekunnissa eli virtaama nousi suurimmillaan tasolle 144 m3/s. Marraskuun lopulla virtaama Kyrönjoen alaosalla oli vain 22 m3/s. Kalajärven tekojärven vedenpinta oli hieman tavanomaista korkeammalla marraskuun ajan. Juoksutus Kalajärvestä Seinäjokeen oli marraskuussa keskimäärin 5,2 m3/s.

Lapuanjoella sateet nostivat Kuortaneenjärven pintaa noin 20 cm. Kuortaneenjärven vedenpinta laskettiin takaisin säännöstelyn tavoitetason läheisyyteen marraskuun loppuun mennessä. Juoksutus oli suurimmillaan yli 30 m3/s. Lapuanjoen alaosalla virtaama oli suurimmillaan 12. marraskuuta, jolloin se oli 106 m3/s. Marraskuun lopulla virtaama alaosalla oli vain 24 m3/s. Hirvijärven ja Varpulan tekojärvien vedenpinnat olivat marraskuussa lähellä keskimääräisiä marraskuun tasoja. Hirvijärven juoksutus Nurmonjokeen oli marraskuussa keskimäärin 6,7 m3/s.

Lappajärven vedenpinta nousi marraskuun puoliväliin mennessä 16 cm ja kääntyi sitten hitaaseen laskuun marraskuun loppupuolella. Lappajärven säännöstelyluvan mukainen vedenpinnan tavoitevyöhyke laskee vähitellen kevättä kohti, jotta kevään sulamisvesille saadaan tilaa. Lappajärven vedenpinta oli marraskuun lopulla noin 20 cm tavoitevyöhykkeen ylärajan yläpuolella. Juoksutus Lappajärvestä nostettiin marraskuun puolivälissä tasolle 18 m3/s. Sateet nostivat myös Alajärven pintaa säännöstelyluukun vaihtotyömaan aikana. Vedenpinta nousi noin 20 cm. Vedenpinta laskettiin tavanomaiselle tasolle marraskuun puolivälin jälkeen.

Perhonjoen vesistöalueella tavallista matalammalla ollut Patanan tekojärven vedenpinta nousi sateiden seurauksena marraskuun puoliväliin mennessä lähes 90 cm päätyen lähelle marraskuun tavanomaista tasoa. Myös Venetjoen ja Vissaveden tekojärvien pinnat nousivat jonkin verran marraskuun sateilla, mutta päätyivät lähelle tavanomaisia tasoja marraskuun loppuun mennessä.

Marraskuun alkupuolen sateet nostivat virtaamia myös rannikon pienillä joilla. Esimerkiksi Lapväärtinjoen alaosalla virtaama nousi marraskuun alun 12 kuutiosta sekunnissa tasolle 43 m3/s. Marraskuun lopussa virtaama Lapväärtinjoen alaosalla oli 7 m3/s.

Marraskuun loppupuolella akkaset aiheuttivat paikoin jo alkavaa hyyteen muodostumista mm. Ähtävänjoella. Hyyteen muodostuminen aiheutti ainakin vesivesivoimalaitosten välppien tukkeutumista. Ähtävänjoella varaudutaan hyyteen aiheuttamiin joen vedenpinnan nousuihin asentamalla usein hyytävien koskien yläpuolelle joen poikki jääpinnan muodostumista edistäviä hyydeköysiä ja riistakameroita.

Kuun puolessa välissä jokivesissä happamuuspiikki

Vesimäärien vaihtelu näkyi jokien vedenlaadussa marraskuun aikana. Kuun puolivälin tienoilla vesimäärät joissa nousivat, mikä näkyi etenkin pienten happamilla sulfaattimailla sijaitsevien jokien happamuustilanteen voimakkaana heikkenemisenä. Muun muassa Laihianjoella, Maalahdenjoella, Kälviänjoella, Sulvanjoella, Vöyrinjoella ja Isokyrön Lehmäjoella mitattiin 4,5–5:n pH-lukemia. Näin alhaiset lukemat ovat suurella osalle vesieläimistöä myrkyllisiä johtuen mm. happamuuden vesistöön huuhtelemista haitallisista metalliyhdisteistä. Osassa näitä jokia havaittiin voimakkaaseen happamuuteen liittyvää veden kirkastumista sekä poikkeuksellisen korkeita typpipitoisuuksia ja matalia fosforipitoisuuksia. Suurissa joissa happamuushaittoja ei havaittu, tosin Lapuanjoella pH laski kuitenkin arvoon 5,8.

Ravinteiden osalta veden laatu kuvasi rehevöityneitä oloja ja jokiin kohdistuvaa kuormitusta. Osassa pienempiä jokia mm. Kauhavanjoessa fosforipitoisuudet olivat hyvin korkeita. Suurista joista heikoin vedenlaatu oli totutusti Närpiönjoessa.

Routainen maa vähentänyt pohjaveden muodostumista

Pohjavedenpinnat olivat marraskuun puoleen väliin asti sateiden takia nousussa. Tämän jälkeen on huomattavissa pohjavedenpinnan nousun tasaantumista ja paikoitellen lievää pintojen laskua. Maan routaantuminen vähentää olennaisesti pohjaveden muodostumista ja pohjaveden pinnankorkeuden alenemista on odotettavissa tulevien talvikuukausien aikana. Valtakunnallisilla pohjaveden seuranta-asemilla pohjavedenpinnat tasot ovat pääosin hieman ajankohdan keskiarvoja alempana johtuen syksyn vähäisistä sateista.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:
Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto, puh. 0295 027 794 (säännöstely ja virtaamat)
Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)
Ylitarkastaja Krister Dalhem, puh. 0295 027 671 (pohjavedet)
Vesistöyksikön päällikkö Liisa Maria Rautio, puh. 0295 027 919

sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15

0295 027 500http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.

ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset

NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.

NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Skötsel- och användningsplanen för Natura 2000-området Kristinestads skärgård skickas ut på remiss och presenteras för allmänheten (Österbotten)31.1.2023 12:00:00 EET | Tiedote

Skötsel- och användningsplanen för Natura 2000-området Kristinestads skärgård har beretts under åren 2021–2022. Planen har utarbetats i samarbete med en styrgrupp som bestående av städernas, mark- och vattenägarnas och andra intressentgruppers representanter. Skötsel- och användningsplanens mål är att trygga de naturvärden som står till grund för inrättandet av Natura 2000-området. Utöver detta främjar planen områdets kulturhistoriska värden och rekreationsvärden.

Kristiinankaupungin saariston Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma lähetetään lausuntokierrokselle ja esitetään yleisölle (Pohjanmaa)31.1.2023 12:00:00 EET | Tiedote

Kristiinankaupungin saariston Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma on valmisteltu vuosien 2021–2022 aikana. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä ohjausryhmän kanssa, johon on kuulunut kuntien, maa- ja vesiomistajien sekä muiden sidosryhmien edustajia. Tavoitteena on turvata Natura 2000 -alueen perustana olevia luontoarvoja.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme