Marraskuun 2022 vesitilannekatsaus: Marraskuun alkupuolen sateet näkyivät vesistöissä ja pohjavesissä (Pohjalaismaakunnat)

Vedenkorkeudet ja virtaamat nousivat kuun puoliväliin asti

Marraskuun alkupuoliskon melko runsaat sateet nostivat jokien virtaamia ja järvien vedenpintoja. Sademäärät olivat aikavälillä 6.-11.11. monin paikoin noin 20–35 mm. Marraskuun puolivälistä alkoi pakkaskausi, joka jatkui marraskuun loppuun saakka.

Kyrönjoen alaosalla virtaama nousi sateiden seurauksena marraskuun alkupuoliskolla noin sadalla kuutiolla sekunnissa eli virtaama nousi suurimmillaan tasolle 144 m³/s. Marraskuun lopulla virtaama Kyrönjoen alaosalla oli vain 22 m³/s. Kalajärven tekojärven vedenpinta oli hieman tavanomaista korkeammalla marraskuun ajan. Juoksutus Kalajärvestä Seinäjokeen oli marraskuussa keskimäärin 5,2 m³/s.

Lapuanjoella sateet nostivat Kuortaneenjärven pintaa noin 20 cm. Kuortaneenjärven vedenpinta laskettiin takaisin säännöstelyn tavoitetason läheisyyteen marraskuun loppuun mennessä. Juoksutus oli suurimmillaan yli 30 m³/s. Lapuanjoen alaosalla virtaama oli suurimmillaan 12. marraskuuta, jolloin se oli 106 m³/s. Marraskuun lopulla virtaama alaosalla oli vain 24 m³/s. Hirvijärven ja Varpulan tekojärvien vedenpinnat olivat marraskuussa lähellä keskimääräisiä marraskuun tasoja. Hirvijärven juoksutus Nurmonjokeen oli marraskuussa keskimäärin 6,7 m³/s.

Lappajärven vedenpinta nousi marraskuun puoliväliin mennessä 16 cm ja kääntyi sitten hitaaseen laskuun marraskuun loppupuolella. Lappajärven säännöstelyluvan mukainen vedenpinnan tavoitevyöhyke laskee vähitellen kevättä kohti, jotta kevään sulamisvesille saadaan tilaa. Lappajärven vedenpinta oli marraskuun lopulla noin 20 cm tavoitevyöhykkeen ylärajan yläpuolella. Juoksutus Lappajärvestä nostettiin marraskuun puolivälissä tasolle 18 m³/s. Sateet nostivat myös Alajärven pintaa säännöstelyluukun vaihtotyömaan aikana. Vedenpinta nousi noin 20 cm. Vedenpinta laskettiin tavanomaiselle tasolle marraskuun puolivälin jälkeen.

Perhonjoen vesistöalueella tavallista matalammalla ollut Patanan tekojärven vedenpinta nousi sateiden seurauksena marraskuun puoliväliin mennessä lähes 90 cm päätyen lähelle marraskuun tavanomaista tasoa. Myös Venetjoen ja Vissaveden tekojärvien pinnat nousivat jonkin verran marraskuun sateilla, mutta päätyivät lähelle tavanomaisia tasoja marraskuun loppuun mennessä.

Marraskuun alkupuolen sateet nostivat virtaamia myös rannikon pienillä joilla. Esimerkiksi Lapväärtinjoen alaosalla virtaama nousi marraskuun alun 12 kuutiosta sekunnissa tasolle 43 m³/s. Marraskuun lopussa virtaama Lapväärtinjoen alaosalla oli 7 m³/s.

Marraskuun loppupuolella akkaset aiheuttivat paikoin jo alkavaa hyyteen muodostumista mm. Ähtävänjoella. Hyyteen muodostuminen aiheutti ainakin vesivesivoimalaitosten välppien tukkeutumista. Ähtävänjoella varaudutaan hyyteen aiheuttamiin joen vedenpinnan nousuihin asentamalla usein hyytävien koskien yläpuolelle joen poikki jääpinnan muodostumista edistäviä hyydeköysiä ja riistakameroita.

Kuun puolessa välissä jokivesissä happamuuspiikki

Vesimäärien vaihtelu näkyi jokien vedenlaadussa marraskuun aikana. Kuun puolivälin tienoilla vesimäärät joissa nousivat, mikä näkyi etenkin pienten happamilla sulfaattimailla sijaitsevien jokien happamuustilanteen voimakkaana heikkenemisenä. Muun muassa Laihianjoella, Maalahdenjoella, Kälviänjoella, Sulvanjoella, Vöyrinjoella ja Isokyrön Lehmäjoella mitattiin 4,5–5:n pH-lukemia. Näin alhaiset lukemat ovat suurella osalle vesieläimistöä myrkyllisiä johtuen mm. happamuuden vesistöön huuhtelemista haitallisista metalliyhdisteistä. Osassa näitä jokia havaittiin voimakkaaseen happamuuteen liittyvää veden kirkastumista sekä poikkeuksellisen korkeita typpipitoisuuksia ja matalia fosforipitoisuuksia. Suurissa joissa happamuushaittoja ei havaittu, tosin Lapuanjoella pH laski kuitenkin arvoon 5,8.

Ravinteiden osalta veden laatu kuvasi rehevöityneitä oloja ja jokiin kohdistuvaa kuormitusta. Osassa pienempiä jokia mm. Kauhavanjoessa fosforipitoisuudet olivat hyvin korkeita. Suurista joista heikoin vedenlaatu oli totutusti Närpiönjoessa.

Routainen maa vähentänyt pohjaveden muodostumista

Pohjavedenpinnat olivat marraskuun puoleen väliin asti sateiden takia nousussa. Tämän jälkeen on huomattavissa pohjavedenpinnan nousun tasaantumista ja paikoitellen lievää pintojen laskua. Maan routaantuminen vähentää olennaisesti pohjaveden muodostumista ja pohjaveden pinnankorkeuden alenemista on odotettavissa tulevien talvikuukausien aikana. Valtakunnallisilla pohjaveden seuranta-asemilla pohjavedenpinnat tasot ovat pääosin hieman ajankohdan keskiarvoja alempana johtuen syksyn vähäisistä sateista.