Marssi tieteen puolesta Helsingissä lauantaina 22.4. kello 12
Yhdysvalloista lähtenyt March for Science -liikehdintä syntyi vastaiskuksi totuuden jälkeiselle maailmalle. Kulkue Helsingissä lähtee Kansalaistorilta 22.4.2017 kello 12, ja päivän yleisöluennot yliopiston päärakennuksessa alkavat kello 13.30.
- Vaihtoehtoiset faktat ja hatusta vedetyt totuudet ovat valitettavasti yleistyneet myös Suomessa, ja tiedemarssi haluaa muistuttaa kaikkia tieteen tärkeydestä myös yhteiskunnallisissa asioissa, sanoo fysiikan tohtorikoulutettava Merli Juustila, joka on suomalaismarssin pääjärjestäjä.
Tiedemarssi syntyi, kun päätapahtuma Yhdysvalloissa lähetti ympäri maailmaa pyynnön lähteä kertomaan ihmisille tieteen tärkeydestä. Siihen tarttui Helsingissä joukko tutkijoita, opiskelijoita ja tieteen puolesta puhuvia ihmisiä, ja tapahtuma järjestetään pääkaupungissa lauantaina 22. huhtikuuta. Samana päivänä marsseja järjestetään eri puolilla maailmaa yli 400.
Lähde mukaan!
- Haluamme tehdä tapahtumasta tieteen juhlan, jossa kaikki marssimme tieteen puolesta, Merli Juustila sanoo.
Tapahtumaan kuuluu Kansalaistorilta 22.4. kello 12 liikkeelle lähtevä marssi ja sen jälkeen järjestettäviä yleisölle avoimia luentoja Helsingin yliopiston päärakennuksessa.
- Ideana on tehdä tieteestä helposti lähestyttävä asia ja kertoa, miksi tiede on edelleen tärkeää. Tiede tarvitsee paikan yhteiskunnallisessa keskustelussa, ja tutkittu tieto on aina merkittävämpää kuin yksittäiset mielipiteet. Nyt on aika muistuttaa tästä!
Päivän kulku sekä pipo, lakki ja hattu
Tiedemarssille ovat tervetulleita kaikki vauvasta vaariin. Opiskelijajärjestöt ovat esimerkiksi aikeissa osallistua värikkäissä haalareissa sekä ylioppilaslakeissa. Vaikka vappuun on vielä reilu viikko, niin marssia varten haettiin ylioppilaslakin käyttöoikeus.
- Marssin lopuksi ja puheiden päälle on tarkoitus nostaa hattua tieteelle, eli ota tohtorihattu, ylioppilaslakki tai muu itselle tärkeä hattu mukaan, jos haluat osallistua hatunnostoon, Merli Juustila kehottaa.
Kokoontuminen Kansalaistorille alkaa kello 11. Marssi lähtee Kansalaistorilta kello 12 Aleksanterinkatua pitkin kohti Senaatintoria. Se päättyy Senaatintorille, jossa puheenvuoroja tieteen puolesta pitävät Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola, kansanedustaja Sanna Lauslahti ja tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri Reetta Kettunen.
- Moni tutkija ja tieteen popularisoija otti tapahtuman innolla vastaan ja lähti järjestämään yleisötapahtumaa. Tutkimusta ei tehdä vain suljetuissa laboratorioissa vaan haluamme tuoda tiedettä kaikkien saataville. Tiede hyödyttää!
Yleisöluennot yliopiston päärakennuksessa Fabianinkadun puolella alkavat marssin jälkeen noin kello 13.30. Aiheet liikkuvat aivotutkimuksesta kosmologiaan.
Yliopistomuseon Ajattelun voimaa -näyttely on poikkeuksellisesti avoinna lauantaina kello 12-17, sisäänpääsy on ilmainen. Helsingin observatorion näyttelyyn sisäänpääsy on kaksi yhden hinnalla; observatorio on poikkeuksellisesti auki 22.4. kello 12-17. Myös Luonnontieteellinen museo P. Rautatiekadulla tarjoaa pääsylippualennuksia tiedemarssipäivän kunniaksi.
Tervetuloa mukaan!
Lisätiedot:
March for Science –tapahtuma Facebookissa: https://www.facebook.com/events/728814440621221/ ja verkossa: https://tiedemarssi.fi/
Twitter: https://twitter.com/ScienceMarchFI
Alkuperäisen tapahtuman sivu: https://www.marchforscience.com/
Lisätiedot Future Earth Suomen tiedesihteeri Merli Juustila, 050 346 3139, merli.juustila@helsinki.fi
Ystävällisin terveisin
Minna Meriläinen-Tenhu, 050 415 0316, @MinnaMeriTenhu, minna.merilainen@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna Meriläinen-Tenhuviestinnän asiantuntija
+358 50 415 0316minna.merilainen@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla on suolistossaan selkeitä mikrobiston muutoksia25.3.2019 11:06:52 EET | Tiedote
Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että suoliston ja suun mikrobit voisivat tarjota uusia näkemyksiä Parkinsonin taudin syntyyn liittyen, etenkin kun niiden on jo pidempään arveltu vaikuttavan tautiprosessiin.
Timo Wahlroos Yliopistollisen eläinsairaalan uudeksi johtajaksi25.3.2019 10:00:00 EET | Tiedote
ELL Timo Wahlroos aloittaa Eläinsairaalassa maanantaina 25. maaliskuuta.
Väitös: Kokemukset kuolleen läsnäolosta ilmentävät tunnesiteiden jatkumista surussa21.3.2019 11:43:04 EET | Tiedote
Tuore uskontotieteen väitös osoittaa, että kokemukset kuolleen läsnäolosta tai yhteydenotosta vaikuttavat perustavalla tavalla käsityksiin elämästä ja kuolemasta. Lisäksi vainajakokemukset vähentävät kuolemanpelkoa. Fyysiset aistit liittyvät vainajakokemuksiin lähes kahdessa kolmasosassa tapauksista.
Ahvenanmaalta löytyi 5000 vuotta vanha ohranjyvä – tutkijoiden käsitys pohjoisen muinaisista elinkeinoista meni uusiksi20.3.2019 16:01:34 EET | Tiedote
Uudet löydöt paljastavat, että metsästäjä-keräilijät omaksuivat maanviljelyn Ahvenmaalla ja Itä-Ruotsissa jo 5000 vuotta sitten.
Merihaassa kokeiltiin kestävämpiä rutiineja lämmityksessä ja pyykinpesussa20.3.2019 15:07:09 EET | Tiedote
Tutkijat kymmenestä eri Euroopan maasta ovat pyrkineet ymmärtämään kotitalouksien arjen energiakäytäntöjä sekä mahdollisuuksia haastaa totuttuja rutiineja ENERGISE-tutkimushankkeessa. Suomesta hankkeessa on mukana Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus.
Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä -teoksen julkistustilaisuus 28.3.20.3.2019 14:35:23 EET | Kutsu
Lars-Gunnar ”Nubben” Nordström (1924–2014) oli ei-esittävän taiteen edelläkävijöitä Suomessa ja intohimoinen jazzmusiikin ystävä. Jazzharrastus syttyi vuonna 1941, kun hän kuuli radiosta Duke Ellingtonin kappaleen Mood Indigo. 1950-luvun lopulla Nordström ryhtyi keräämään vinyylialbumeja, joita lopulta karttui yli 11 000 kappaletta. Kaikkinensa Nordström hankki 16 000 äänilevyä. Vuonna 2015 L-G Nordströmin Säätiö lahjoitti hänen jazzkokoelmansa Kansalliskirjastolle. Nyt julkaistava teos Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä (Kansalliskirjasto 2019) kertoo keräilijästä, keräilemisestä, levykokoelmasta ja taiteesta – sekä tietenkin jazzista. Teoksen on kirjoittanut kulttuurihistorian tutkija Janne Mäkelä. Oheisartikkelien kirjoittajina ovat jazzhistorian asiantuntijat Pekka Gronow ja Matti Laipio. Teoksen julkaisutilaisuus järjestetään Kansalliskirjaston auditoriossa (Yliopistonkatu 1, Helsinki) torstaina 28.3. klo 14 alkaen. Ilmoittautumiset osoitteessa www.l
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme