Helsingin yliopisto

Masennus vaikuttaa näköhavaintoihin

29.3.2021 08:00:00 EEST | Helsingin yliopisto

Jaa
Masentuneella ihmisellä aivojen tietojenkäsittely muuttuu. Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvisi, että depressiopotilailla myös näköhavaintojen käsittely on poikkeavaa.
Neliöiden A ja B kirkkaus on täsmälleen sama, mutta ne havaitaan erilaisina johtuen erilaisesta taustasta. Potilaat ja terveet kontrollihenkilöt näkivät tämän illuusion yhtä voimakkaana. Myös neliöiden C ja D kontrasti on täsmälleen sama, mutta ne havaitaan erilaisina. Depressiopotilaat näkivät tämän illuusion heikompana kuin kontrollit. Kuva: Viljami Salmela
Neliöiden A ja B kirkkaus on täsmälleen sama, mutta ne havaitaan erilaisina johtuen erilaisesta taustasta. Potilaat ja terveet kontrollihenkilöt näkivät tämän illuusion yhtä voimakkaana. Myös neliöiden C ja D kontrasti on täsmälleen sama, mutta ne havaitaan erilaisina. Depressiopotilaat näkivät tämän illuusion heikompana kuin kontrollit. Kuva: Viljami Salmela

Helsingin yliopiston psykiatrian ja psykologian tutkijat ovat selvittäneet masennuksen vaikutuksia näköhavaintoihin. Tutkimus vahvisti, että masentuneilla näköhavaintojen käsittelyssä tapahtuu muutoksia, jotka todennäköisesti liittyvät aivokuoren tiedonkäsittelyyn.

Tutkimus on julkaistu Journal of Psychiatry and Neuroscience -tiedejulkaisussa.

Tutkimuksessa verrattiin depressiosta kärsivien potilaiden näkötiedon käsittelyä kontrolliryhmään käyttämällä kahta visuaalista testiä. Käytetyissä havaintotesteissä koehenkilöt vertailivat yksinkertaisten kuvioiden kirkkautta ja kontrastia.

– Tutkimuksemme yllättävä tulos oli, että depressiopotilaat näkivät heille näytettyjen kuvien kontrastit eri tavalla kuin ei-masentuneet, kertoo akatemiatutkija Viljami Salmela.

Depressiopotilaat näkivät kuvioon luodun illuusion heikompana ja siten kontrastin hieman voimakkaampana kuin henkilöt, joilla ei ole todettu masennusta.

– Ei-masentuneilla kontrasti vaimeni noin 20 prosenttia, kun taas depressiopotilailla vaimennus oli noin 5 prosenttia, Salmela täsmentää.

Havaintotestit avuksi hoitojen kehittämiseen

Mielenterveyden häiriöiden taustalla olevien aivotoiminnan muutosten tunnistaminen on tärkeää, jotta ymmärrettäisiin paremmin, miten kyseiset häiriöt syntyvät ja miten niihin voidaan kehittää vaikuttavia hoitoja.

Depressiosta johtuvia muutoksia näkötiedon käsittelyssä aivoissa onkin tutkijoiden mielestä syytä tutkia enemmän.

– Havaintotestien käyttökelpoisuutta olisi hyödyllistä arvioida ja kehittää edelleen sekä tutkimusmenetelminä että mahdollisina tapoina todeta tiedonkäsittelyn häiriöitä potilailla, Salmela selittää.

Havaintotestit voisivat toimia esimerkiksi lisäapuna kun arvioidaan eri hoitomuotojen vaikutuksia hoidon edetessä.

– Depressiota ei kuitenkaan ole mahdollista todeta näköhavaintoja testaamalla, koska todetut erot ovat pieniä ja ilmenevät erityisesti ryhmiä vertailtaessa, Salmela huomauttaa.

Lisätietoja

Akatemiatutkija Viljami Salmela, psykologian ja logopedian osasto, lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
puhelin: 050 448 4168
sähköposti: viljami.salmela@helsinki.fi

Viite: Salmela V, Socada L, Söderholm J, Heikkilä R, Lahti J, Ekelund J, Isometsä E. Reduced visual contrast suppression during major depressive episodes. Journal of Psychiatry and Neuroscience 2021;46(2):E222-E231. DOI: doi.org/10.1503/jpn.200091

Avainsanat

aivotdepressiolääketiedemasennusnäköaistipsykiatriapsykologiaterveys

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Neliöiden A ja B kirkkaus on täsmälleen sama, mutta ne havaitaan erilaisina johtuen erilaisesta taustasta. Potilaat ja terveet kontrollihenkilöt näkivät tämän illuusion yhtä voimakkaana. Myös neliöiden C ja D kontrasti on täsmälleen sama, mutta ne havaitaan erilaisina. Depressiopotilaat näkivät tämän illuusion heikompana kuin kontrollit. Kuva: Viljami Salmela
Neliöiden A ja B kirkkaus on täsmälleen sama, mutta ne havaitaan erilaisina johtuen erilaisesta taustasta. Potilaat ja terveet kontrollihenkilöt näkivät tämän illuusion yhtä voimakkaana. Myös neliöiden C ja D kontrasti on täsmälleen sama, mutta ne havaitaan erilaisina. Depressiopotilaat näkivät tämän illuusion heikompana kuin kontrollit. Kuva: Viljami Salmela
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye