Masentuneet saavat muita harvemmin lapsia

Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 1,4 miljoonaa ihmistä ja havaittiin, että diagnosoitu masennus ja lasten saamisen todennäköisyys, lasten lukumäärä ja ensimmäisen lapsen syntymävuosi liittyvät toisiinsa Suomessa vuosina 1960–1980 syntyneillä miehillä ja naisilla.

– Yksi tärkeimmistä tuloksista oli, että masennus vähensi todennäköisyyttä saada lapsia ja pienensi lasten määrää sekä miehillä että naisilla. Masennus oli yhteydessä myös hieman alhaisempaan ikään ensimmäisen lapsen syntyessä, tutkija Kateryna Golovina Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista kertoo.

Miehillä jopa pienikin masennus vähensi halua tehdä lapsia

Masennusdiagnoosin saaneilla miehillä oli 30 prosenttia pienempi todennäköisyys saada lapsi kuin miehillä, joilla ei ollut masennusta. Masennusdiagnoosin saaneilla naisilla taas oli 15 prosenttia pienempi todennäköisyys saada lapsi kuin naisilla, joilla ei ollut masennusta.

Tärkeä havainto oli, miehillä jopa lievä masennus oli yhteydessä pienempään lasten saamisen todennäköisyyteen. Naisilla yhteys löytyi vain vakavasta masennuksesta.

Sosioekonomiset erot ovat yhteydessä masennukseen ja lasten hankkimiseen

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, miten koulutuserot vaikuttavat masennuksen ja lasten hankkimisen väliseen yhteyteen.

Korkeammin koulutetut masentuneet miehet ja naiset hankkivat vähemmän tai eivät ollenkaan lapsia, kun taas vähemmän koulutetuilla miehillä tai naisilla masennuksella ei havaittu olevan yhteyttä lastenhankintaan.

Masennuksen oikea-aikainen hoito on tärkeää

Tulokset vahvistavat masennuksen varhaisen ehkäisyn ja oikea-aikaisen hoidon merkityksen. Masennuksen oikea-aikainen seulonta voidaan toteuttaa esimerkiksi lisäämällä mielenterveysalan ammattilaisia ja osaamista vaikkapa neuvoloissa.

Miesten kohdalla olisi otettava huomioon masennuksen vakavuus, sillä jo lievemmällä masennuksella voi olla heille enemmän kielteisiä terveys- ja käyttäytymisvaikutuksia kuin naisille.

– Tutkimustuloksemme edelleen alleviivaavat helposti saatavilla olevien mielenterveyspalvelujen ja matalan kynnyksen interventioiden ja terapioiden tärkeyttä, toteaa psykologian professori Marko Elovainio lääketieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä.

Alkuperäinen tutkimusartikkeli: Golovina, K., Elovainio, M., & Hakulinen, C. (2022). Association between depression and the likelihood of having children: a nationwide register study in Finland. American Journal of Obstetrics and Gynecology (in press). https://doi.org/10.1016/j.ajog.2022.10.016

Lisätietoja

Kateryna Golovina, tutkijatohtori, Helsingin yliopiston tutkijakollegium, kateryna.golovina@helsinki.fi
050 407 5216 (englanniksi)

Marko Elovainio, professori, lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, marko.elovainio@helsinki.fi
050 448 4151

Christian Hakulinen, yliopistotutkija, lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, christian.hakulinen@helsinki.fi
050 448 2041