Helsingin yliopisto

Masentuneet saavat muita harvemmin lapsia

Jaa

Naisilla on suurin riski sairastua masennukseen hedelmällisten vuosien aikana. Tuoreen tutkimuksen mukaan masennus vaikuttaa lasten saamiseen. Sama pätee myös masennuksesta kärsiviin miehiin.

Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 1,4 miljoonaa ihmistä ja havaittiin, että diagnosoitu masennus ja lasten saamisen todennäköisyys, lasten lukumäärä ja ensimmäisen lapsen syntymävuosi liittyvät toisiinsa Suomessa vuosina 1960–1980 syntyneillä miehillä ja naisilla.

– Yksi tärkeimmistä tuloksista oli, että masennus vähensi todennäköisyyttä saada lapsia ja pienensi lasten määrää sekä miehillä että naisilla. Masennus oli yhteydessä myös hieman alhaisempaan ikään ensimmäisen lapsen syntyessä, tutkija Kateryna Golovina Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista kertoo.

Miehillä jopa pienikin masennus vähensi halua tehdä lapsia

Masennusdiagnoosin saaneilla miehillä oli 30 prosenttia pienempi todennäköisyys saada lapsi kuin miehillä, joilla ei ollut masennusta. Masennusdiagnoosin saaneilla naisilla taas oli 15 prosenttia pienempi todennäköisyys saada lapsi kuin naisilla, joilla ei ollut masennusta.

Tärkeä havainto oli, miehillä jopa lievä masennus oli yhteydessä pienempään lasten saamisen todennäköisyyteen. Naisilla yhteys löytyi vain vakavasta masennuksesta.

Sosioekonomiset erot ovat yhteydessä masennukseen ja lasten hankkimiseen

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, miten koulutuserot vaikuttavat masennuksen ja lasten hankkimisen väliseen yhteyteen.

Korkeammin koulutetut masentuneet miehet ja naiset hankkivat vähemmän tai eivät ollenkaan lapsia, kun taas vähemmän koulutetuilla miehillä tai naisilla masennuksella ei havaittu olevan yhteyttä lastenhankintaan.

Masennuksen oikea-aikainen hoito on tärkeää

Tulokset vahvistavat masennuksen varhaisen ehkäisyn ja oikea-aikaisen hoidon merkityksen. Masennuksen oikea-aikainen seulonta voidaan toteuttaa esimerkiksi lisäämällä mielenterveysalan ammattilaisia ja osaamista vaikkapa neuvoloissa.

Miesten kohdalla olisi otettava huomioon masennuksen vakavuus, sillä jo lievemmällä masennuksella voi olla heille enemmän kielteisiä terveys- ja käyttäytymisvaikutuksia kuin naisille.

– Tutkimustuloksemme edelleen alleviivaavat helposti saatavilla olevien mielenterveyspalvelujen ja matalan kynnyksen interventioiden ja terapioiden tärkeyttä, toteaa psykologian professori Marko Elovainio lääketieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä.

Alkuperäinen tutkimusartikkeli: Golovina, K., Elovainio, M., & Hakulinen, C. (2022). Association between depression and the likelihood of having children: a nationwide register study in Finland. American Journal of Obstetrics and Gynecology (in press). https://doi.org/10.1016/j.ajog.2022.10.016

Lisätietoja

Kateryna Golovina, tutkijatohtori, Helsingin yliopiston tutkijakollegium, kateryna.golovina@helsinki.fi
050 407 5216 (englanniksi)

Marko Elovainio, professori, lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, marko.elovainio@helsinki.fi
050 448 4151

Christian Hakulinen, yliopistotutkija, lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, christian.hakulinen@helsinki.fi
050 448 2041

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

”Kotomaamme koko kuva” - Kansalliskirjasto julkaisee uuden tietokannan 1800-luvun suomenkielisistä lukijakirjeistä30.1.2023 10:59:34 EET | Kutsu

Paikalliskirjeet ovat paikallisyhteisön nimissä lehdistöön kirjoitettuja lukijakirjeitä, joita jo Eero Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen kuuluisassa kohdassa luki ja lähetti sanomalehtiin ja koki samalla ”kotomaamme koko kuvan – sen ystävällisten äidinkasvojen” painumisen sydämensä syvyyteen. Kansalliskirjailijan kuvaama paikalliskirjeilmiö laajentui suomenkielisessä lehdistössä 1800-luvun puolivälissä kokonaiseksi paikalliskirjekulttuuriksi. Se oli osa varhaisen kansalaisyhteiskunnan muotoutumista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme