Matala leposyke yhteydessä väkivaltarikoksiin miehillä
Helsingin yliopiston ja Tukholman Karoliinisen Instituutin tutkimuksessa yhdistettiin yli 700 000 ruotsalaismiehen armeijan kutsunnoissa mitattu leposyke elämänaikaisiin rikosrekisteritietoihin. Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -tiedelehdessä.
Jo aiemmissa tutkimuksissa matalan leposykkeen on havaittu olevan yhteydessä aggressiiviseen ja antisosiaaliseen käytökseen lapsilla ja nuorilla. Yhteyden on ajateltu kuvaavan joko heikompaa reagointia stressaaviin tilanteisiin tai matalaa fysiologista vireystilaa, joiden on uskottu lisäävän aggressiivista ja impulsiivista käyttäytymistä. Yhteys väkivalta- ja muuhun rikollisuuteen aikuisena on kuitenkin ollut kyseenalainen.
Helsingin yliopiston ja Karoliinisen Instituutin tutkimus osoitti, että miehillä joiden leposyke oli korkeintaan 60 lyöntiä minuutissa, oli 39 prosenttia korkeampi riski syyllistyä väkivaltarikoksiin verrattuna miehiin, joiden syke oli vähintään 83 lyöntiä minuutissa. Muiden rikosten riski oli kohonnut 25 prosenttia.
Matala leposyke ennusti myös pahoinpitelyn uhriksi joutumista sekä liikenne- ja muista onnettomuuksista johtuvia sairaalahoitoja ja kuolleisuutta.
Tutkimuksen seuranta-aika oli pisimmillään yli 35 vuotta, ja siinä huomioitiin monia mahdollisia sekoittavia tekijöitä, kuten painoindeksi, sosioekonominen asema, älykkyys, psykiatriset sairaudet sekä fyysinen kunto.
– Laaja väestöpohjainen tutkimuksemme osoittaa, että matala leposyke todella ennustaa väkivaltaisuutta ja antisosiaalista käyttäytymistä myös aikuisilla, toteaa tutkijatohtori Antti Latvala Helsingin yliopistosta.
Latvala korostaa kuitenkin, että vain hyvin pieni osa miehistä, joilla on matala leposyke, syyllistyy rikoksiin.
– Biologiset riskitekijät ovat vain yksi osatekijä väkivaltaisuuden taustalla. Lisäksi yhteyden taustalla olevia mekanismeja ei vielä ymmärretä kovin hyvin. Tuloksemme kohonneesta onnettomuusriskistä viittaisi yleisempään taipumukseen ottaa riskejä, hän sanoo.
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Antti Latvala, Helsingin yliopisto
Puh. 050 4484 114.
Sähköposti: antti.latvala@helsinki.fi
****************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki (AMCH)
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi tekniikan tohtori Antti Vasara18.12.2025 13:59:14 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 18.12.2025 puheenjohtajakseen TkT Antti Vasaran. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin FT, dosentti Mari Pantsar.
Väitös: Julkisesti rahoitettu terveydenhuolto edistää yhdenvertaista hoitoon pääsyä18.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Kehittyneiden maiden terveydenhuoltojärjestelmien suorituskyky muodostuu terveydenhuollon rakenteiden ja laajempien yhteiskunnallisten olosuhteiden vuorovaikutuksesta, osoittaa tuore väitöstutkimus.
Kadotus vai toivo? Kolminaisuus pelastaa kaikki15.12.2025 11:25:44 EET | Tiedote
Eri uskonnoissa ja kristinuskon sisällä on hyvin monenlaisia käsityksiä ihmiskunnan lopullisesta kohtalosta. Tutkija, pastori Petri Tikan väitöstutkimus hakee vastausta kysymykseen kolminaisuusopista.
Ikääntyneiden ulkomailla syntyneiden syöpäkuolleisuus Suomessa syntyneitä matalampaa11.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa asuvien ikääntyneiden maahanmuuttajien syöpäkuolleisuus on kokonaisuutena alhaisempi kuin Suomessa syntyneiden samanikäisten. Tietyissä syövissä kuolleisuus on kuitenkin korkeampaa.
Laajin tutkimus suomalaisnuorten ilmastoahdistuksesta: toivon ylläpitäminen avainasemassa11.12.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Pelkkä ympäristövastuullinen käyttäytyminen voi lisätä nuoren ilmastoahdistusta, sillä ilmastonmuutosta ei voi yhden ihmisen voimin ratkaista. Sen sijaan nuorten toivoa ja uskoa yhteisöjen kykyyn toimia tulisi vahvistaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme