Matala leposyke yhteydessä väkivaltarikoksiin miehillä
11.9.2015 13:11:43 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Helsingin yliopiston ja Tukholman Karoliinisen Instituutin tutkimuksessa yhdistettiin yli 700 000 ruotsalaismiehen armeijan kutsunnoissa mitattu leposyke elämänaikaisiin rikosrekisteritietoihin. Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -tiedelehdessä.
Jo aiemmissa tutkimuksissa matalan leposykkeen on havaittu olevan yhteydessä aggressiiviseen ja antisosiaaliseen käytökseen lapsilla ja nuorilla. Yhteyden on ajateltu kuvaavan joko heikompaa reagointia stressaaviin tilanteisiin tai matalaa fysiologista vireystilaa, joiden on uskottu lisäävän aggressiivista ja impulsiivista käyttäytymistä. Yhteys väkivalta- ja muuhun rikollisuuteen aikuisena on kuitenkin ollut kyseenalainen.
Helsingin yliopiston ja Karoliinisen Instituutin tutkimus osoitti, että miehillä joiden leposyke oli korkeintaan 60 lyöntiä minuutissa, oli 39 prosenttia korkeampi riski syyllistyä väkivaltarikoksiin verrattuna miehiin, joiden syke oli vähintään 83 lyöntiä minuutissa. Muiden rikosten riski oli kohonnut 25 prosenttia.
Matala leposyke ennusti myös pahoinpitelyn uhriksi joutumista sekä liikenne- ja muista onnettomuuksista johtuvia sairaalahoitoja ja kuolleisuutta.
Tutkimuksen seuranta-aika oli pisimmillään yli 35 vuotta, ja siinä huomioitiin monia mahdollisia sekoittavia tekijöitä, kuten painoindeksi, sosioekonominen asema, älykkyys, psykiatriset sairaudet sekä fyysinen kunto.
– Laaja väestöpohjainen tutkimuksemme osoittaa, että matala leposyke todella ennustaa väkivaltaisuutta ja antisosiaalista käyttäytymistä myös aikuisilla, toteaa tutkijatohtori Antti Latvala Helsingin yliopistosta.
Latvala korostaa kuitenkin, että vain hyvin pieni osa miehistä, joilla on matala leposyke, syyllistyy rikoksiin.
– Biologiset riskitekijät ovat vain yksi osatekijä väkivaltaisuuden taustalla. Lisäksi yhteyden taustalla olevia mekanismeja ei vielä ymmärretä kovin hyvin. Tuloksemme kohonneesta onnettomuusriskistä viittaisi yleisempään taipumukseen ottaa riskejä, hän sanoo.
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Antti Latvala, Helsingin yliopisto
Puh. 050 4484 114.
Sähköposti: antti.latvala@helsinki.fi
****************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki (AMCH)
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vilppi lääketieteen valintakokeessa vei opiskelupaikan17.9.2026 10:31:07 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta opiskelupaikan saaneen henkilön opiskelupaikka on peruutettu valintakokeessa tehdyn vilpin takia. Asiasta tehdään tutkintapyyntö poliisille.
Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia14.9.2026 15:53:19 EEST | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
KUTSU 17.9; Uusi käsikirja auttaa tavoittamaan lainvalmistelun hiljaisimmat kohderyhmät11.9.2026 08:30:00 EEST | Kutsu
”Hiljaiset äänet kuuluviin – Käsikirja kokemustiedon hyödyntämiseen lainvalmistelussa” tarjoaa tutkimukseen perustuvia käytännön työkaluja hiljaisten kohderyhmien kuulemiseen lainvalmistelussa.
Suuret suojelualueet auttavat pohjoisia lintulajeja selviämään ilmastonmuutoksesta10.9.2026 12:00:33 EEST | Tiedote
Kylmään ilmastoon sopeutuneet lintulajit tarvitsevat pärjätäkseen suuria suojelualueita. Etelä-Suomen pienet ja hajanaiset suojelualueet eivät riitä turvaamaan niiden tulevaisuutta ilmaston lämmetessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme