Matkailutulo on kasvussa ympäri Suomea – kuntakohtaiset matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset selvitetty

Matkailu on yksi Suomen merkittävimmistä teollisuuden aloista. Se luo työpaikkoja ja verotuloja laajasti ympäri Suomea. Ennen pandemiaa matkailuviennin osuus oli 5,4 prosenttia Suomen kaikista vientituloista. Matkailun kuntakohtaisten vaikutusten mittaaminen on kuitenkin haasteellista, koska tarkkoja tietoja yksittäisten matkailijoiden kulkureiteistä ja palveluostoista ei tiedetä. Niinpä vertailukelpoisen tiedon saamiseksi eri matkailualueiden tutkimus tulee tehdä samalla tavalla ja samalla aikasyklillä.
Matkailun kasvupotentiaali on edelleen Suomessa valtava
Matkailu on vuosien saatossa jäänyt jatkuvasti muiden suomalaisten isojen teollisuuden alojen varjoon sen kasvaneesta merkityksestä huolimatta. Tämä johtunee osittain siitä, että suurin osa matkailuyrityksistä on pieniä ja yritykset jakautuvat useiden eri toimialojen alle. Siksi alan kokonaisvaikuttavuutta voi olla vaikea hahmottaa. Matkailu on kuitenkin ollut jo vuosia voimakkaassa kasvussa pandemiavuosia lukuun ottamatta ja alan kasvupotentiaali on edelleen valtava. Uusien tutkimustulosten avulla alan vaikuttavuutta voidaan tuoda entistä paremmin esille.
Matkailutulo on noussut jo lähelle pandemiaa edeltänyttä tasoa
Suomen merkittävimmät matkailukohteet ovat nyt toteuttaneet yhteistyössä laajan tutkimuskokonaisuuden. Tutkimuksen piiristä puuttuvat suurimmista matkailukohteista vain Lapin kohteet, Sotkamo, Kuopio ja Lappeenranta. Tutkimuksessa yhteensä 54 matkailualueen matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset on laskettu vuodelta 2022. Tutkimuksen toteutti matkailun tutkimukseen erikoistunut Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy.
Tutkimuksen mukaan Helsinki on Suomen suurin matkailukohde monilla mittareilla mitattuna. Pääkaupungin välitön matkailutulo eli matkailijoiden kuluttama rahamäärä oli viime vuonna 1,2 miljardia. Suomen kaupungeista Vantaan matkailutulo on kuitenkin kaikista suurin. Sitä selittää erityisesti Helsinki-Vantaan lentoasema, joka tuotti kaupungin matkailutulosta lähes 90 %. Helsingin matkailutulo ei vielä vuonna 2022 ollut samalla tasolla kuin vuonna 2018. Matkailutulo on kuitenkin noussut jo lähelle pandemiaa edeltävää tasoa, vaikka Helsingille aikaisemmin tärkeimmät kohderyhmät kuten venäläiset, kiinalaiset sekä japanilaiset matkailijat puuttuvat lähes kokonaan.
Helsingin ja Vantaan jälkeen Suomen suurimmat matkailualueet ovat matkailutulolla mitattuna Tampere, Turku, Oulu ja Jyväskylä.
Helsinki haluaa olla maailman kestävin matkakohde
Helsingin kaupungin matkailupäällikkö Nina Vesterinen on tyytyväinen matkailutulon kehityssuuntaan, mutta lisää, että työtä on vielä tehtävänä. Vesterinen korostaa, että vaikka matkailutulo onkin yksi keskeisimmistä matkailualan mittareista, on Helsingin kaupunkistrategiassa matkailun osalta korostettu nimenomaan kestävyyttä.
- Matkailun menestystä mitataan monilla muillakin mittareilla kuin puhtaalla matkailutulolla. Tärkeitä mittareita ovat esimerkiksi kestävää kasvua osoittavat indikaattorit kuten alan työllisyysvaikutukset ja matkailun hiilijalanjälki. Helsingin tavoite on olla maailman kestävin matkakohde vuoteen 2026 mennessä. Tätä mitataan muun muassa eri kestävyyden osa-alueet huomioivan kansainvälisen Global Destination Sustainability -indeksin avulla, Vesterinen lisää.
Helsinki toteuttaa vuosille 2022–2026 luotua kaupungin matkailun ja tapahtumien toimintaohjelmaa. Toimintaohjelmassa ympäristön kestävyys ja hiilineutraalius ovat kehittämisen keskiössä ja matkailu- ja tapahtumatoiminnan kestävyys nähdään Helsingille hyvänä erottautumistekijänä ja kilpailuetuna, joka osaltaan kasvattaa elävää kaupunkikulttuuria, kaupungin elinvoimaisuutta ja lopulta myös helsinkiläisille matkailutoimijoille jäävää matkailutuloa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Erityissuunnittelija Jukka Punamäki, puh. 044 7131753, e-mail: jukka.punamaki@hel.fi
Viestin välitti:
Viestintäasiantuntija Tero Lahti, puh. 040 3344801, e-mail: tero.j.lahti@hel.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kaupunginkanslia on Helsingin kaupungin keskushallintovirasto. Päämäärämme on kaupunki, joka tarjoaa parastaan kaupunkilaisille ja menestyy kiihtyvässä kilpailussa. Uudistamme kaupunkia strategian mukaisesti yhdessä toimialojen kanssa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
EMBARGO 2.12.2025 klo 15.00: Kaupunkipolitiikan arviointineuvoston ensimmäinen raportti: Kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajia on keskimäärin enemmän parempiosaisilla alueilla2.12.2025 15:00:00 EET | Tiedote
Kaupunkipolitiikan arviointineuvoston ensimmäinen raportti pureutuu koulutuksen segregaatioon pääkaupunkiseudulla ja nostaa esiin kunnille kriittisiä kysymyksiä: varhaiskasvatuksen alueellisesta eriytymisestä, segregaation torjumisen keinoista sekä siitä miten dataa ja tietoa hyödynnetään kaupunkien päätöksenteossa. Raportin mukaan parempiosaisten alueiden päiväkodeissa työskentelee keskimäärin enemmän kelpoisia opettajia. Samankaltaisten alueiden sisäinen vaihtelu on kuitenkin suurta.
EMBARGO 2.12.2025 kl. 15.00 // KORRIGERING // Första rapporten från rådet för utvärdering av stadspolitiken: I genomsnitt finns det fler behöriga lärare inom småbarnspedagogiken i bättre ställda områden2.12.2025 14:38:43 EET | Pressmeddelande
KORRIGERING // Pressmeddelandet har korrigerats genomgående för terminologins del kl. 14.40. Bland annat har felaktig terminologi som "kvalificerade förskollärare" ersatts med den korrekta termen "behöriga lärare inom småbarnspedagogiken". Rådet för utvärdering av stadspolitiken granskar i sin första rapport den pedagogiska segregationen i huvudstadsregionen och ställer kritiska frågor till kommunerna: om regional differentiering inom småbarnspedagogiken, sätt att motverka segregation och hur data och information används i beslutsfattandet i de berörda städerna. Enligt rapporten har daghem i bättre ställda områden i genomsnitt fler behöriga lärare. Det finns dock stora variationer inom liknande områden.
Satamatunnelin kaavaratkaisu etenee valtuustoon1.12.2025 17:50:05 EET | Tiedote
Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 1. joulukuuta esittää valtuustolle satamatunnelin asemakaavan hyväksymistä. Kaavaratkaisu mahdollistaa satamaliikenteen käyttöön tulevan tunnelin rakentamisen Jätkäsaaren ja Länsiväylän välille.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingin kaupungin talousarvion vuodelle 202626.11.2025 21:30:50 EET | Tiedote
Kaupunginvaltuusto käsitteli 26. marraskuuta Helsingin kaupungin talousarviota 2026. Asialistalla oli myös muun muassa Mäkelänkadun jatkeen asemakaava ja asemakaavan muutos sekä M400-metrojunien hankesuunnitelma.
Sosioekonominen eriytyminen näkyy myös helsinkiläisten sosiaalisessa hyvinvoinnissa25.11.2025 11:57:42 EET | Tiedote
Helsinkiläisten aikuisten sosiaalinen hyvinvointi on vahvaa. Yksilöiden ja asuinalueiden sosioekonomisen aseman mukaan esiintyy kuitenkin selviä eroja esimerkiksi yksinäisyyden kokemisessa ja avun saamisessa. Sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen on tärkeää osana segregaation vastaisia toimia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
