Helsingin yliopisto

Mediakutsu: COVID-19 ja aivot; virtuaalinen yleisöseminaari 16.3. kello 17.00–19.15

Jaa

Tervetuloa Aivoviikon virtuaaliseen yleisöseminaariin, jossa keskustellaan SARS-CoV-2-tartunnan vaikutuksista aivoihin.

SARS-CoV-2-tartunnan on todettu aiheuttavan useita oireita, joiden syynä on aivojen häiriintynyt toiminta. Tällaisia oireita ovat esimerkiksi syvä uupumus, haju- ja makuaistien menetys, huimaus ja aivosumu, eli tilanne, jossa pää tuntuu puuroiselta eikä ajatus kulje.

Virusten aivovaikutukset on tieteessä tunnettu jo pitkään. Useat tunnetut virukset, kuten HIV ja herpesvirus, tunkeutuvat aivojen soluihin. Ne voivat jopa jäädä piiloon hermosoluihin, jolloin immuunipuolustus ei havaitse niitä. Immuunipuolustus voi myös virustartunnan seurauksena hyökätä hermosolujen ja elimistön muiden solujen kimppuun.

COVID-19-sairauteen kuolleiden potilaiden aivojen tutkimuksissa on selvinnyt, että myös SARS-CoV-2-virus pystyy tunkeutumaan aivojen eri soluihin. Tutkijat ovat havainneet, että useilla potilailla aivosolut kärsivät hapenpuutteesta. Noin kymmenen prosenttia potilaista kärsii akuutin COVID-19-sairauden jälkeen pitkittyneistä oireista, joihin muiden oireiden ohella kuuluvat myös aivoperäiset oireet.

Tiistaina 16.3. kello 17.00–19.15 järjestettävässä virtuaalisessa COVID-19-seminaarissa Helsingin yliopiston virologian professori Olli Vapalahti kertoo mistä pandemiat tulevat, erityisesti mistä COVID-19 alkoi ja miten se pääsi leviämään pandemiaksi. Tästä jatkaa Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori, akatemiatutkija Katja Kanninen kertomalla miten virukset tunkeutuvat soluihin ja vaikuttavat niiden toimintaan. Hän avaa myös millaisia aivovaikutuksia viruksilla voi olla. Tämän jälkeen Helsingin yliopistollisen keskussairaalan neurologiaan erikoistuva lääkäri Eemil Partinen kertoo COVID-19:n neurologisista oireista. Lopuksi anatomian professori Seppo Parkkila Tampereen yliopistosta kertoo mitä tällä hetkellä tiedetään pitkäkestoisesta COVID-19:sta.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimii molekulaarisen farmakologian apulaisprofessori Tomi Rantamäki Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnasta.

Tilaisuudessa on mahdollisuus kysyä kysymyksiä kaikilta puhujilta. Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Tilaisuuden www-sivu ja ohjelma


​Tilaisuuden järjestävät Helsingin yliopisto ja sen Aivot & Mieli -tohtoriohjelma, Suomen Aivot ry, Suomen aivotutkimusseura ry, Aalto-yliopisto (Aalto Brain Centre), Itä-Suomen yliopisto sekä Neurocenter Finland ja Helsinki Brain & Mind.






Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Apulaisprofessori Tomi Rantamäki, tilaisuuden puheenjohtaja, Helsingin yliopisto, Suomen Aivot ry, tomi.rantamaki@helsinki.fi, puh. 041 502 0978

Professori Lauri Parkkonen, Aalto-yliopisto (Aalto Brain Centre ja Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos), lauri.parkkonen@aalto.fi, puh. 040 508 9712

Dosentti Pirta Hotulainen, Suomen aivotutkimusseuran puheenjohtaja, Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva, pirta.hotulainen@helsinki.fi, puh. 050 492 4189

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

 

Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tutkimus vahvistaa: kehitysvammaisuus on harvoin perinnöllistä - riski tulevien sisarusten sairastumiselle on pieni18.4.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Kehitysvammaisuus johtuu useimmiten perimän muutoksista, jotka ovat syntyneet varhaisen sikiökehityksen aikana ja joita ei löydy vanhempien perimästä. Siksi niiden uusiutumisriski perheen seuraavalle lapselle on hyvin pieni, selvisi Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Suomalaisilla ei myöskään ole suurempi perinnöllisten kehityshäiriöiden riski kuin muilla eurooppalaisilla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme