Mediakutsu: COVID-19 ja aivot; virtuaalinen yleisöseminaari 16.3. kello 17.00–19.15
Tervetuloa Aivoviikon virtuaaliseen yleisöseminaariin, jossa keskustellaan SARS-CoV-2-tartunnan vaikutuksista aivoihin.
SARS-CoV-2-tartunnan on todettu aiheuttavan useita oireita, joiden syynä on aivojen häiriintynyt toiminta. Tällaisia oireita ovat esimerkiksi syvä uupumus, haju- ja makuaistien menetys, huimaus ja aivosumu, eli tilanne, jossa pää tuntuu puuroiselta eikä ajatus kulje.
Virusten aivovaikutukset on tieteessä tunnettu jo pitkään. Useat tunnetut virukset, kuten HIV ja herpesvirus, tunkeutuvat aivojen soluihin. Ne voivat jopa jäädä piiloon hermosoluihin, jolloin immuunipuolustus ei havaitse niitä. Immuunipuolustus voi myös virustartunnan seurauksena hyökätä hermosolujen ja elimistön muiden solujen kimppuun.
COVID-19-sairauteen kuolleiden potilaiden aivojen tutkimuksissa on selvinnyt, että myös SARS-CoV-2-virus pystyy tunkeutumaan aivojen eri soluihin. Tutkijat ovat havainneet, että useilla potilailla aivosolut kärsivät hapenpuutteesta. Noin kymmenen prosenttia potilaista kärsii akuutin COVID-19-sairauden jälkeen pitkittyneistä oireista, joihin muiden oireiden ohella kuuluvat myös aivoperäiset oireet.
Tiistaina 16.3. kello 17.00–19.15 järjestettävässä virtuaalisessa COVID-19-seminaarissa Helsingin yliopiston virologian professori Olli Vapalahti kertoo mistä pandemiat tulevat, erityisesti mistä COVID-19 alkoi ja miten se pääsi leviämään pandemiaksi. Tästä jatkaa Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori, akatemiatutkija Katja Kanninen kertomalla miten virukset tunkeutuvat soluihin ja vaikuttavat niiden toimintaan. Hän avaa myös millaisia aivovaikutuksia viruksilla voi olla. Tämän jälkeen Helsingin yliopistollisen keskussairaalan neurologiaan erikoistuva lääkäri Eemil Partinen kertoo COVID-19:n neurologisista oireista. Lopuksi anatomian professori Seppo Parkkila Tampereen yliopistosta kertoo mitä tällä hetkellä tiedetään pitkäkestoisesta COVID-19:sta.
Tilaisuuden puheenjohtajana toimii molekulaarisen farmakologian apulaisprofessori Tomi Rantamäki Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnasta.
Tilaisuudessa on mahdollisuus kysyä kysymyksiä kaikilta puhujilta. Lämpimästi tervetuloa mukaan!
Tilaisuuden www-sivu ja ohjelma
Tilaisuuden järjestävät Helsingin yliopisto ja sen Aivot & Mieli -tohtoriohjelma, Suomen Aivot ry, Suomen aivotutkimusseura ry, Aalto-yliopisto (Aalto Brain Centre), Itä-Suomen yliopisto sekä Neurocenter Finland ja Helsinki Brain & Mind.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apulaisprofessori Tomi Rantamäki, tilaisuuden puheenjohtaja, Helsingin yliopisto, Suomen Aivot ry, tomi.rantamaki@helsinki.fi, puh. 041 502 0978
Professori Lauri Parkkonen, Aalto-yliopisto (Aalto Brain Centre ja Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos), lauri.parkkonen@aalto.fi, puh. 040 508 9712
Dosentti Pirta Hotulainen, Suomen aivotutkimusseuran puheenjohtaja, Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva, pirta.hotulainen@helsinki.fi, puh. 050 492 4189
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto myi Valo Therapeuticsille syövän hoitoon ja tartuntatautien ehkäisyyn suunnitellun PeptiBAC-rokotealustan19.4.2021 10:01:29 EEST | Tiedote
Teknologian avulla voidaan kehittää tuberkuloosirokote, joka tehoaa useisiin taudinaiheuttajakantoihin. Syövän hoidossa teknologia mahdollistaa yksilöllisten terapiamuotojen kehittämisen sekä immuunivasteen vapauttajiin perustuvien hoitojen tehon parantamisen.
Yläsuolikanavan tähystystutkimuksista on harvoin hyötyä pienten lasten vatsaoireiden diagnostiikassa19.4.2021 08:00:00 EEST | Tiedote
Yläsuolikanavan tähystystutkimuksella on vain vähäinen rooli pienten lasten maha-suolikanavan oireiden taudinmäärityksessä, selvisi Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.
Tutkimus vahvistaa: kehitysvammaisuus on harvoin perinnöllistä - riski tulevien sisarusten sairastumiselle on pieni18.4.2021 09:00:00 EEST | Tiedote
Kehitysvammaisuus johtuu useimmiten perimän muutoksista, jotka ovat syntyneet varhaisen sikiökehityksen aikana ja joita ei löydy vanhempien perimästä. Siksi niiden uusiutumisriski perheen seuraavalle lapselle on hyvin pieni, selvisi Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Suomalaisilla ei myöskään ole suurempi perinnöllisten kehityshäiriöiden riski kuin muilla eurooppalaisilla.
Työn kuormittavuus saa vanhustyöntekijät harkitsemaan työnsä lopettamista16.4.2021 11:23:17 EEST | Tiedote
Vanhustyöntekijöiden työn lopettamisaikeet ovat yleistyneet voimakkaasti Suomessa. Jo kaksi viidestä kertoo harkinneensa työnsä jättämistä. Lopettamisaikeiden syitä kartoittanut Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tutkimus osoittaa, että työn kuormittavuuteen on puututtava.
Evon tiedekansallispuiston selvitys etenee jouhevasti – vielä ehtii vaikuttaa!15.4.2021 16:04:08 EEST | Tiedote
Osana Evon tiedekansallispuiston valmistelutyötä alueellinen työryhmä on kuullut suuren määrän intressitahoja - keskusteluihin on osallistunut jo satoja ihmisiä. Kuulemiset ja osallistaminen ovat käynnissä kaiken aikaa, ja ryhmä on yhteydessä vielä moniin tahoihin ennen kesäkuuta, jolloin ehdotus tiedekansallispuistosta jätetään ympäristöministeriölle.
Huono-osaisilla alueilla asuvilla kohonnut riski tulla epäillyksi rikoksesta14.4.2021 09:54:31 EEST | Tiedote
Asuinalue itsessään ei kuitenkaan lisää riskiä, vaan ero selittynee niin sanotulla valikoitumisefektillä eli henkilöt, joilla on korkeampi riski rikollisuuteen, päätyvät todennäköisemmin asumaan huono-osaisimmille alueille, ilmenee Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Yliopisto-opiskelijoiden vaikeudet oppimisen säätelyssä ovat yhteydessä uupumuksen kokemuksiin14.4.2021 09:00:00 EEST | Tiedote
Milla Räisäsen väitöstutkimuksen mukaan erot yliopisto-opiskelijoiden oppimisen säätelytaidoissa ovat suuria erityisesti opintojen alkuvaiheessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme