Oulun yliopisto

Mehiläiset pystyvät ratkomaan matemaattisia tehtäviä ilman numeroita

Jaa

Tarhamehiläiset pystyvät ratkaisemaan matemaattisen tehtävän numeroita käyttämättä, osoittaa Oulun yliopiston tutkijoiden ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden uusi tutkimus, joka julkaistiin arvostetussa Proceedings of the Royal Society B -sarjassa.

Mehiläinen. Kuva: Cwyn Solvi
Mehiläinen. Kuva: Cwyn Solvi

Ihmisten kyky käyttää numeroita on hämmästyttävä kognitiivinen taito. Myös muiden eläinten kyky ja keinot ratkaista numeerisia tehtäviä ovat tutkimuskohteina erittäin kiinnostavia. Eläinten ongelmanratkaisukyky ei kuitenkaan aina toimi tutkijoiden odottamalla tavalla.

Tutkijat kouluttivat tarhamehiläisiä tekemään eron eri lukumäärän symboleja sisältävien korttiparien välillä. Koejärjestely perustui yleisesti käytettyyn tehtävänasetteluun eläinten numeerisen älykkyyden testaamiseksi.Mehiläiset suoriutuivat tehtävistä hyvin koulutuksen ja oppimiskokeen aikana. Lisäkokeet kuitenkin osoittivat mehiläisten käyttävän tehtävien ratkaisussa symbolien lukumäärän sijaan niiden visuaalisia piirteitä, kuten tummien ja vaaleiden sävyjen esiintymistiheyttä.

Varsinaisen kokeen tueksi tutkijat kehittivät myös mehiläisen aivojen fysiologiaan perustuvan matemaattisen mallin, joka perustuu hyönteisen aivojen sisältämien neuroneiden kapasiteettiin ratkaista erityyppisiä ongelmia. Mallin mukaan mehiläisten aivokapasiteetti mahdollistaa tutkittavan ongelmanratkaisun ilman numeerista prosessointia.

Julkaisun pääkirjoittaja, neurotutkija HaDi MaBouDi Sheffieldin yliopistosta Isosta-Britanniasta toteaa: ”Tutkimuksemme tulokset osoittavat, että eläimet ovat tavattoman nokkelia ja pystyvät ratkaisemaan tehtäviä tehokkailla ja odottamattomilla tavoilla.”

Oulun yliopiston dosentti Olli Loukola, yksi artikkelin kirjoittajista, jatkaa: ”Tutkimuksemme tulokset viittaavat siihen, että kyky erottaa kohteita toisistaan ei-numeeristen, eli jatkuvien muuttujien perusteella, on luultua yleisempää ja mahdollisesti evolutiivisesti vanhempaa perua kuin numeerinen prosessointi.”

Biologian opiskelija Maria Honkanen Oulun yliopistosta, yksi artikkelin kirjoittajista, lisää: ”On erittäin kiinnostavaa, kuinka tällaisen ihmisen matemaattiseksi mieltämän pulman voi ratkaista ilman numeroita. Tämä osoittaa mielestäni hyvin, kuinka pulmiin voi löytyä useampikin ratkaisu, eri näkökulmista katsottaessa.”

”Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että mehiläiset tai muut sanatonta viestintää käyttävät eläimet eivät ymmärtäisi numeroita. Tulokset kuitenkin viittaavat siihen suuntaan, että eläimet voivat käyttää numeroihin liittymättömiä ominaisuuksia matemaattisten pulmien ratkaisemiseen”, MaBouDi huomauttaa.

Liitteenä video, jota kuvaava teksti:

Videolla lentävä mehiläinen on aiemmin koulutettu hakemaan sokerivettä alustoilta, joiden vieressä olevissa korteissa on vähemmän muotoja ja välttämään pahanmakuista kiniiniä sisältäviä alustoja, joiden vieressä olevissa korteissa on enemmän muotoja. Testissä sokerivesi ja kiniini korvattiin vedellä ja vähemmän muotoja esittävien korttien ei-numeerisia piirteitä manipuloitiin siten, että niiden vaaleiden ja tummien alueiden rajapintoja lisättiin.

Videossa oleva mehiläinen laskeutuu enemmän alustoille, joiden vieressä on enemmän muotoja sisältävä kortti, mikä viittaa siihen, että mehiläinen käyttää ei-numeerisia vihjeitä tehtävän ratkaisemisessa. Videosta huomaa kuinka mehiläinen laskeutuu alustoille, joiden vieressä on kolmen muodon kortti, mutta tarkkailee ja lentää pois laskeutumatta alustoille, joiden vieressä on kahden muodon kortti.

Artikkeli:

Non-numerical strategies used by bees to solve numerical cognition tasks. HaDi MaBouDi, Andrew B. Barron, Sun Li, Maria Honkanen, Olli J. Loukola, Fei Peng, Wenfeng Li, James A. R. Marshall, Alex Cope, Eleni Vasilaki, and Cwyn Solvi. Proceedings in the Royal Society B.

Video mehiläisestä tehtävää ratkomassa

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

FT Olli Loukola, Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, puh. 050 5955 798, sähköposti: Olli.Loukola@oulu.fi

Viestintäasiantuntija Tiina Pistokoski, Oulun yliopisto, puh. 040 7161 387, sähköposti: Tiina.Pistokoski@oulu.fi

Kuvat

Mehiläinen. Kuva: Cwyn Solvi
Mehiläinen. Kuva: Cwyn Solvi
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Oulun yliopiston Mining School, Edunation Oy ja Pyhäjärven Callio ryhtyvät kehittämään kaivosalan koulutusta Pyhäsalmen kaivosalueella5.3.2021 11:05:00 EETTiedote

Oulun yliopiston Mining School, Edunation Oy ja Pyhäjärven Callio ovat sopineet tekevänsä koulutusyhteistyötä Pyhäsalmen kaivosalueella Pyhäjärvellä. Osapuolet tulevat hyödyntämään koulutustarkoitukseen Pyhäsalmen kaivoksen aluetta, jossa varsinainen maanalainen kaivostoiminta on päättymässä 2021 vuoden aikana. Pyhäsalmen kaivos on Euroopan syvin perusmetallikaivos (1400 m) ja sisältää yli 100 km pitkän kaivostunneliverkoston ja soveltuu erityisen hyvin kaivostekniikan ja maanalaisen rakentamisen koulutustarpeisiin. Nyt julkistetussa hankkeessa haetaan laajaa opiskelijapohjaa lukio-opiskelijoista aina yliopistotasoiseen tutkimukseen.

Sepelvaltimotauti on yleisin sydänperäisen äkkikuoleman syy myös nuorilla aikuisilla – ruumiinavauksessa löytyy usein pitkälle edennyt sydänsairaus3.3.2021 07:00:00 EETTiedote

Sepelvaltimotaudin ajatellaan olevan lähinnä vanhemman väestön sairaus mutta sen merkitys myös nuoremmilla ihmisillä on ymmärretty. Oulun yliopiston tutkijat selvittivät sepelvaltimotaudin yleisyyttä ja ruumiinavauslöydöksiä alle 50-vuotiailla sydänperäisen äkkikuoleman uhreilla. 44 % alle 50-vuotiaiden sydänperäisistä äkkikuolemista johtui sepelvaltimotaudista.

Iltavirkut kokevat työkykynsä aamuvirkkuja heikommaksi24.2.2021 05:00:00 EETTiedote

Iltavirkut keski-ikäiset kokevat työkykynsä huonoksi kaksi kertaa useammin aamuvirkkuihin ikätovereihinsa verrattuna, osoittaa Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin 1966 pohjautuva Oulun yliopiston tutkimus. Tutkimuksessa saatiin lisäksi viitteitä siitä, että iltavirkuilla miehillä riski ennenaikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen voi olla kohonnut. Kyseessä on maailmanlaajuisesti ensimmäinen väestöpohjainen tutkimus, jossa on selvitetty yksilöllisen kronotyypin yhteyttä työkykyyn ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme