Melon vesivoimalaitokseen Suomen ensimmäinen maapatoon rakennettu porapaaluseinä
Melon vesivoimalaitokseen rakentuu parhaillaan Suomen ensimmäinen maapadon tiivistävä porapaaluseinä. Nokialla Kokemäenjoessa sijaitsevaa patoa korjataan lähes 200 porapaalulla. Kyseessä on paitsi Suomen syvin porapaaluseinärakenne myös suurin koskaan tällä menetelmällä korjattu pato.

Melon vesivoimalaitoksen porapaaluseinän rakentaminen alkoi keväällä 2022. Sen arvioidaan valmistuvan vuoden loppuun mennessä. Korjaustyö on jo tähän mennessä herättänyt kiinnostusta sekä kotimaassa että ulkomailla.
- Uskon, että PVO-Vesivoiman esimerkki tämän uudenlaisen padon korjausmenetelmän käytössä kannustaa vastaaviin projekteihin muuallakin. Merkittävää tässä on se, että porapaaluseinä on suomalainen innovaatio ja osaaminen Suomessa on siis huippuluokkaa, kertoo omaisuudenhoidon asiantuntija Matti Åman PVO-Vesivoimasta.
Melossa on jo käynyt rakennustavasta kiinnostuneita vierailijoita esimerkiksi Keski-Euroopasta. Ainutlaatuisen Melon vesivoimalaitoksen korjauksesta tekee se, että porapaaluseinää ei ole Suomessa aiemmin käytetty maapadon korjauksessa. Pysyvänä rakenteena porapaaluseiniä on esimerkiksi kanavien reunojen ja rantamuurien tukirakenteena.
- Se, että porapaaluseinä tehdään maapatoon, on poikkeuksellista. Vesipaineen alainen maapato on rakenteena hyvin herkkä ja paalutuksessa käytettävät koneet ovat raskaita, Åman selittää.
4500 neliömetriä uutta tiivistä seinää
Melon maapatoon porataan 193 paalua, joista pisimmät ovat liki 70 metriä pitkiä. Pato uudistetaan kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa pinta-alaltaan noin 4500 neliömetrin aluetta. Porapaaluseinä upotetaan alapäästään kallioon.
Matti Åman kertoo, että porapaaluihin päädyttiin vuosien korjausrupeaman jälkeen, sillä aiemmin käytetty injektiomenetelmä ei tuottanut toivottua tulosta. Maapadossa havaittuja muutoskohtia vahvistettiin aiemmin injektoimalla sementtilaastilla ja bentoniittisavella. Muut korjausmahdollisuudet eivät Melon kohdalla ei olleet mahdollisia, sillä ne olisivat vaatineet patoaltaan tyhjennyksen korjaustöiden ajaksi. Nyt voimalaitos on töiden ajan normaalisti tuotannossa, eikä korjaustöillä ole vaikutusta Melon yläpuolella sijaitsevan Pyhäjärven vedenpintaan.
- Kertakustannuksena porapaaluratkaisu on kalliimpi, mutta emme saaneet patoa riittävällä varmuudella kuntoon injektoinnilla. Siitä voimme kuitenkin olla varmoja, että tämän korjauksen jälkeen pato erittäin hyvässä kunnossa, Åman sanoo.
Suomalaista huippuosaamista
Matti Åman antaa kiitosta yhteistyökumppaneille. Urakoitsijana toimii KFS Finland Oy ja porapaalut toimittaa SSAB. Hankkeen rakennuttaja- ja valvontakonsulttina toimii Welado Oy.
- Projekti on sujunut erittäin hyvin. Koska kyseessä on ainutlaatuinen maapadon korjaustyö, suunnitteluvaiheessa meillä ei ollut aiempaa kokemusta siitä, päästäänkö porapaaluilla kallioon saakka, mutta KSF Finland on ollut erittäin pätevä ja osaava.
- Melon padon ainutlaatuisen hankkeen menestystä on siivittänyt erinomainen yhteistyö PVO-Vesivoiman kanssa. Vahva osaamisemme ja innovatiiviset geotekniset ratkaisut olivat avainasemassa tässä uraauurtavassa projektissa, joita vain harva erikoispohjarakentamisen ammattilainen pystyy toteuttamaan, kiittelee KFS Finlandin toimitusjohtaja Tommi Hakanen.
Lisätietoja: Matti Åman, asiantuntija, omaisuudenhoito, PVO-Vesivoima Oy, matti.aman@pvo.fi, puh. 050 3038 621
Melon vesivoimalaitos
- Melon vesivoimalaitos on otettu käyttöön vuonna 1971. Voimalaitos siirtyi PVO-Vesivoiman omistukseen vuonna 1994. Voimalaitos sijaitsee Kokemäenjoessa Nokialla.
- Voimalaitoksen teho on 67,9 megawattia. Laitoksen putouskorkeus on 20 metriä.
- Maapadon osuus on Melossa noin 20 metriä, jonka alapuolella on noin 40 metriä syvä kaivinpaaluseinä tiivisteenä. Pato on kokonaisuudessaan 123 metriä pitkä. Pinta-alaa padossa on 4500 neliömetriä.
- Korjauksen yhteydessä pisimmät kallioon porattavat paalut ovat 67 metriä pitkiä. Paaluja porataan seinämään 193 kappaletta. Maapadon korjauksessa on tehty tiivistä yhteistyötä valvovan patoviranomaisen kanssa.
- Vastaava porapaaluseinä löytyy esimerkiksi kauppakeskus Triplasta Helsingistä.
- Porapaaluseiniä käytetään pysyvissä rakenteissa, joissa vaaditaan suurta pysty- ja vaakakuorman kestävyyttä.
Kuva: Pohjolan Voima, Rami Marjamäki
Avainsanat
Kuvat
Liitteet
- 2022 09 27 Melon vesivoimalaitokseen Suomen ensimmäinen porapaaluseinä maapatoon.docx
- 2022 09 27 Melon vesivoimalaitokseen Suomen ensimmäinen porapaaluseinä maapatoon.pdf
- 2022 09 27 Melo hydropower plant to have the first bored pile wall in an earth dam in Finland.docx
- 2022 09 27 Melo hydropower plant to have the first bored pile wall in an earth dam in Finland.pdf
Tietoja julkaisijasta
PVO-Vesivoima Oy tuottaa sähköä vesivoimalaitoksilla Iijoella, Kemijoella ja Kokemäen-
joella. Yhtiön sähköntuotanto on keskimäärin 1,7 terawattituntia vuodessa. Yhtiö kuuluu
Pohjolan Voima -konserniin. www.pohjolanvoima.fi; Twitter: @PVOVesivoima
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjolan Voima Oyj
Minimitehojen pienentämisellä tehokkuutta ja joustavuutta Kaukaan Voimalle21.11.2022 08:00:00 EET | Tiedote
Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitoksella Lappeenrannassa on saatu valmiiksi laitoksen minimitehojen pienentämishanke. Kattilan ja turbiinin minimitehojen alentaminen lisää energiatehokkuutta ja sähköntuotannon joustavuutta. Laitoksen minimitehoa pystyttiin tällä hank-keella pienentämään lähes 20 prosenttia.
Kymin Voiman biovoimalaitos − 20 vuotta luotettavaa lämmön- ja sähköntuotantoa Kouvolassa8.11.2022 12:00:00 EET | Tiedote
Kymin Voiman Kouvolan Kuusankoskella sijaitseva biovoimalaitos on tuottanut luotettavasti lämpöä ja sähköä kouvolalaisille ja UPM Kymin tehtaalle jo 20 vuotta. Voimalaitos on kesän huoltojen ja polttoaineen varastoinnin myötä jälleen valmiina talveen.
Kutsu medialle livestriimiin: Energiapolitiikan korkeajännitys − kriisistä tulevaisuuteen 13.10.2022 klo 16.30−17.307.10.2022 10:02:06 EEST | Kutsu
Eturivin poliitikot kokoontuvat Energiapolitiikan korkeajännitys '-tapahtumaan pohtimaan, miten kriisistä noustaan valoisaan tulevaisuuteen. Politiikoista paikalla ovat Sanni Grahn-Laasonen (kok), Atte Harjanne (vihr), Matias Mäkynen (sd) ja Veikko Vallin (ps). Keskustelun pohjustavat ja sitä kommentoivat Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen ja Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Pohjolan Voiman uusi yhteiskuntasuhdepäällikkö Miikka Koski: Päättäjien energiaymmärryksen lisääminen on tärkeää30.9.2022 09:30:00 EEST | Tiedote
Energiayhtiö Pohjolan Voima on vahvistanut edunvalvontaansa. Miikka Koski on aloittanut yhteiskuntasuhdepäällikkönä. Koski kehittää Pohjolan Voiman edunvalvontaa lisäämällä keskustelua päätöksentekijöiden ja yhtiön välillä.
Iijoen Raasakan voimalaitoksen koneistoa uusitaan – Investointi varmistaa luotettavaa tuotantoa25.8.2022 08:00:00 EEST | Tiedote
Raasakan vesivoimalaitoksen 2. koneiston generaattorin staattori uusitaan vuonna 2023. Investointi on osa PVO-Vesivoiman pitkäjänteistä peruskunnostusohjelmaa ja varmistaa Raasakan voimalaitoksen tuotanto- ja säätökykyä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme