Mercosur-sopimus uhkaa EU-maatalouden laatustandardeja – Mercosur-elintarvikevalvonnan uskottavuusongelmat ja EU-maatalousmarkkinoiden epävarma tilanne eivät puolla sopimusta maatalouskaupasta
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK pitää neuvottelujen loppumetreillä olevaa EU-Mercosur -kauppasopimusta huolestuttavana EU-tuotannon laatustandardien ja maatalouden heikon kannattavuuden näkökulmasta. MTK ei halua vapauttaa maataloustuotteiden tuontia, sillä Mercosur-maat eivät halua noudattaa EU-tuotannolle asetettuja vaatimuksia. EU ja erityisesti Suomi ovat tehneet pitkään työtä turvallisen ja jäljitettävän maataloustuotannon eteen. EU-järjestelmä uhkaa rapautua, mikäli heikommin standardein tuotettua Mercosur-lihaa virtaa enenevässä määrin EU-markkinoille, myös Suomeen. Mercosur-tuonnin lisääminen on hyvin arveluttavaa myös ilmastopolitiikan näkökulmasta, sillä maiden karjatalous hävittää sademetsää kasvavan soijan- ja maissintuotannon sekä laidunmaan alta.
EU ja neljä Mercosur-maata (Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay) saattavat lähipäivinä päästä kauppasopimukseen jo parikymmentä vuotta jatkuneissa neuvotteluissa. MTK:n mielestä eurooppalaisten elintarvikkeiden laatustandardien edistäminen jää puolitiehen, jos Mercosur-neuvotteluissa ei ole todellista molemminpuolista halua sopimukseen näistä asioista. Kaupan vapauttaminen loisi laajan kaksien erilaisten tuotantostandardien markkinat EU-alueelle.
Suomessa kotieläintuotannon hygienia- ja laatustandardit ovat EU-tasoakin tiukemmat. Meillä antibiootteja käytetään vain todettujen sairauksien hoitoon. Sikojemme saparoita ei katkaista ja broileriemme nokkia ei typistetä.
Naudan tullikiintiöiden kasvattaminen on vienyt päähuomion maatalouskauppaa koskevissa neuvotteluissa. Naudanlihaa tuodaan jo nytkin Mercosur-maista EU-alueelle suuria määriä, n. 180 – 200 miljoonaa kiloa.
– Ongelma ei ole lisäkiintiö, vaan mitä Mercosur-maat saisivat tuoda, onko se pakastettua vai tuoretta lihaa ja miten tuontikiintiötä hallitaan. Markkinaepävarmuutta lisää kulutuksen taantuminen, afrikkalainen sikarutto (ASF), mahdollinen Brexit ja muut kauppaneuvottelut maatalousviejämaiden kanssa. Markkinakriisin hoitoon EU:n maatalousbudjetissa ei ole joustovaroja, sanoo MTK:n johtaja Juha Ruippo.
Siipikarjanlihan tuontimäärien odotetaan kasvavan mahdollisen sopimuksen mukana. Samoin kuin naudanlihan myös broilerin tuontia varjostavat epäselvyydet tautitilanteessa, lihankäsittelylaitosten hygieniatasossa sekä eläinlääkinnässä. Lihan pintadesinfiointi on näistä yksi. Komission seurannoissa vaihtelevat tulokset luovat uskottavuusongelmia Mercosur-maiden valvontaketjuun.
– Mercosur-maat eivät pysty tarjoamaan samanlaista lihantuotannon jäljitettävyyttä, mitä EU-viljelijöiltä edellytetään, jotta tuotteet pääsisivät markkinoille. Mercosur-maiden tarjoama mielikuva eläinten hyvinvoinnista tuotantoketjussa on vääristynyt, Ruippo sanoo.
Uudet kauppasopimukset lisäisivät tuotantoa Mercosur-maissa. Lihantuotannon kasvun seurauksena Brasilia ja Argentiina ovat valmistautuneet soijan ja maissin viljelyalan kasvattamiseen. Välillisesti tuotantoalan kasvu johtaa metsien laillisiin ja laittomiin hakkuisiin sekä kasvavaan metsäkato-ongelmaan. Myös sokerin tai vaihtoehtoisesti etanolin tuontikiintiöllä on vaikutus niin viljelyalaan Mercosur-maissa kuin hintapaineeseen EU:n sisämarkkinoilla.
Brasiliaa ja Argentiinaa eivät Pariisin ilmastosopimuksen sitoumukset tunnu rajoittavan. Mercosur-neuvottelumandaattikin on niin vanha, ettei silloin pantu painoa ilmasto- eikä ympäristökysymyksille. Mandaattia ei ole päivitetty tälle vuosituhannelle. Vain parlamentin luoma paine voi muuttaa tilannetta, koska neuvottelutulos pitää tuoda aikanaan parlamentin käsittelyyn.
Maatalouden kannalta olisi tärkeää saavuttaa sopimus, joka olisi tasapainoinen maataloustuotteiden sisällä. Maitotaloustuotteiden viennin avaamisessa on nähty olevan paljon mahdollisuuksia samoin kuin eurooppalaisten alkuperäsuojattujen tuotteiden viennissä. Jos autojen ja autonosien viennin edistämiseksi myydään eurooppalaiset ruokaturvallisuusstandardit, on vaihtosuhde huono.
Lisätietoja, johtaja Juha Ruippo, MTK, 040 5533 232, juha.ruippo(a)mtk.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Avomaan salaattien aika on nyt10.7.2019 12:17:17 EEST | Tiedote
Kotimaiset avomaan salaatit ovat nyt parhaimmillaan. Säät ovat suosineet salaattien kasvamista. Sesonki alkoi kesäkuun puolivälissä ja jatkuu syyskuun loppuun. Kuluttajat ovat melkein unohtaneet, että salaatteja saadaan myös avomaalta. Tutummiksi ovat tulleet kasvihuoneiden ruukkusalaatit. Ammattiviljelijät kasvattavat salaatteja avomaalla myyntiin jaksoittain. Nämä salaatit ovat kooltaan muhkeita ja maultaan aromikkaita.
Jyrki Wallinista MTK:n toiminnanjohtaja20.6.2019 08:35:07 EEST | Tiedote
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n johtokunta on valinnut järjestön uudeksi toiminnanjohtajaksi MMM agr. Jyrki Wallinin (52). Hän siirtyy tehtävään Agronomiliiton toiminnanjohtajan paikalta. Wallin aloittaa tehtävässä vuoden 2020 alusta. MTK:n nykyinen toiminnanjohtaja Antti Sahi jää eläkkeelle vuodenvaihteessa.
MTK:n metsäjohtokunta: Puukaupan pelisäännöt kunniaan19.6.2019 12:29:47 EEST | Tiedote
Puun korjuun aloittaminen ilman ilmoitusta metsänomistajalle tai metsänomistajaa edustavalle metsänhoitoyhdistykselle on tänä vuonna huolestuttavasti yleistynyt. Metsänomistajille tärkeiden luontokohteiden, riistatiheikköjen ja maisemien huomioon ottaminen puukorjuussa vaarantuu, ellei puun korjuun aloittamisesta ilmoiteta asianmukaisesti, muistuttaa MTK:n metsäjohtokunta.
Kasvisten ensisadot valmistumassa14.6.2019 08:39:56 EEST | Tiedote
Uusi kasvisvuosi pyörähtää Suomessa käyntiin tuttuun tapaan kesäkuun puolivälissä, kun ensimmäisiä varhaisvihannesten satoja aletaan saada. Varhaiskaalit, mansikat, uuden sadon perunat, vihreät parsat, sipuli-, retiisi-, porkkana- ja naurisniput, raparperi ja mehevän raikas jäävuorisalaatti aloittavat kasviskesän. Lähellä tuotettuihin, primööreiksi kutsuttuihin esikoisiin kannattaa suhtautua erityisinä herkkuina. Mehukkuus, rapea suutuntuma ja makuvivahteet ovat erilaiset kuin vastaavissa, kauempaa tuoduissa ja varastoiduissa kasviksissa. Varhaisvihannesten ja -perunoiden teemaviikkoa vietetään viikolla 25 (17.–23.6.2019).
Maaseudun työvoimaongelmia ratkotaan uuden hankkeen avulla13.6.2019 09:29:40 EEST | Tiedote
Hankkeen toteuttajat MTK, Suomen Kylät, ProAgria, CoReorient ja Pellervon taloustutkimus PTT sekä muut maaseututoimijat haluavat kehittää käytännön mallin maaseudun työnantajille tarvitsemiensa ammattilaisten löytämiseksi ja työntekijöille sopivan työpaikan löytämiseksi.
Kotimaista varhaisperunaa on jo tarjolla11.6.2019 09:31:12 EEST | Tiedote
Varhaisperunakausi alkoi tänä vuonna erityisen varhain. Jo ennen toukokuun loppua kotimaista varhaisperunaa oli tarjolla, ja perunamäärät ovat olleet tasaisessa kasvussa kesäkuussa. Kauden varhaisuudesta ja suomalaisen varhaisperunan sadon markkinoille tulon ajankohdasta tiedotettiin hyvissä ajoin keskusliikkeitä, ja useissa kaupoissa onkin näkynyt kotimaista varhaisperunaa tarjolla ulkomaisen perunan rinnalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme