Mercosur-sopimus uhkaa EU-maatalouden laatustandardeja – Mercosur-elintarvikevalvonnan uskottavuusongelmat ja EU-maatalousmarkkinoiden epävarma tilanne eivät puolla sopimusta maatalouskaupasta
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK pitää neuvottelujen loppumetreillä olevaa EU-Mercosur -kauppasopimusta huolestuttavana EU-tuotannon laatustandardien ja maatalouden heikon kannattavuuden näkökulmasta. MTK ei halua vapauttaa maataloustuotteiden tuontia, sillä Mercosur-maat eivät halua noudattaa EU-tuotannolle asetettuja vaatimuksia. EU ja erityisesti Suomi ovat tehneet pitkään työtä turvallisen ja jäljitettävän maataloustuotannon eteen. EU-järjestelmä uhkaa rapautua, mikäli heikommin standardein tuotettua Mercosur-lihaa virtaa enenevässä määrin EU-markkinoille, myös Suomeen. Mercosur-tuonnin lisääminen on hyvin arveluttavaa myös ilmastopolitiikan näkökulmasta, sillä maiden karjatalous hävittää sademetsää kasvavan soijan- ja maissintuotannon sekä laidunmaan alta.
EU ja neljä Mercosur-maata (Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay) saattavat lähipäivinä päästä kauppasopimukseen jo parikymmentä vuotta jatkuneissa neuvotteluissa. MTK:n mielestä eurooppalaisten elintarvikkeiden laatustandardien edistäminen jää puolitiehen, jos Mercosur-neuvotteluissa ei ole todellista molemminpuolista halua sopimukseen näistä asioista. Kaupan vapauttaminen loisi laajan kaksien erilaisten tuotantostandardien markkinat EU-alueelle.
Suomessa kotieläintuotannon hygienia- ja laatustandardit ovat EU-tasoakin tiukemmat. Meillä antibiootteja käytetään vain todettujen sairauksien hoitoon. Sikojemme saparoita ei katkaista ja broileriemme nokkia ei typistetä.
Naudan tullikiintiöiden kasvattaminen on vienyt päähuomion maatalouskauppaa koskevissa neuvotteluissa. Naudanlihaa tuodaan jo nytkin Mercosur-maista EU-alueelle suuria määriä, n. 180 – 200 miljoonaa kiloa.
– Ongelma ei ole lisäkiintiö, vaan mitä Mercosur-maat saisivat tuoda, onko se pakastettua vai tuoretta lihaa ja miten tuontikiintiötä hallitaan. Markkinaepävarmuutta lisää kulutuksen taantuminen, afrikkalainen sikarutto (ASF), mahdollinen Brexit ja muut kauppaneuvottelut maatalousviejämaiden kanssa. Markkinakriisin hoitoon EU:n maatalousbudjetissa ei ole joustovaroja, sanoo MTK:n johtaja Juha Ruippo.
Siipikarjanlihan tuontimäärien odotetaan kasvavan mahdollisen sopimuksen mukana. Samoin kuin naudanlihan myös broilerin tuontia varjostavat epäselvyydet tautitilanteessa, lihankäsittelylaitosten hygieniatasossa sekä eläinlääkinnässä. Lihan pintadesinfiointi on näistä yksi. Komission seurannoissa vaihtelevat tulokset luovat uskottavuusongelmia Mercosur-maiden valvontaketjuun.
– Mercosur-maat eivät pysty tarjoamaan samanlaista lihantuotannon jäljitettävyyttä, mitä EU-viljelijöiltä edellytetään, jotta tuotteet pääsisivät markkinoille. Mercosur-maiden tarjoama mielikuva eläinten hyvinvoinnista tuotantoketjussa on vääristynyt, Ruippo sanoo.
Uudet kauppasopimukset lisäisivät tuotantoa Mercosur-maissa. Lihantuotannon kasvun seurauksena Brasilia ja Argentiina ovat valmistautuneet soijan ja maissin viljelyalan kasvattamiseen. Välillisesti tuotantoalan kasvu johtaa metsien laillisiin ja laittomiin hakkuisiin sekä kasvavaan metsäkato-ongelmaan. Myös sokerin tai vaihtoehtoisesti etanolin tuontikiintiöllä on vaikutus niin viljelyalaan Mercosur-maissa kuin hintapaineeseen EU:n sisämarkkinoilla.
Brasiliaa ja Argentiinaa eivät Pariisin ilmastosopimuksen sitoumukset tunnu rajoittavan. Mercosur-neuvottelumandaattikin on niin vanha, ettei silloin pantu painoa ilmasto- eikä ympäristökysymyksille. Mandaattia ei ole päivitetty tälle vuosituhannelle. Vain parlamentin luoma paine voi muuttaa tilannetta, koska neuvottelutulos pitää tuoda aikanaan parlamentin käsittelyyn.
Maatalouden kannalta olisi tärkeää saavuttaa sopimus, joka olisi tasapainoinen maataloustuotteiden sisällä. Maitotaloustuotteiden viennin avaamisessa on nähty olevan paljon mahdollisuuksia samoin kuin eurooppalaisten alkuperäsuojattujen tuotteiden viennissä. Jos autojen ja autonosien viennin edistämiseksi myydään eurooppalaiset ruokaturvallisuusstandardit, on vaihtosuhde huono.
Lisätietoja, johtaja Juha Ruippo, MTK, 040 5533 232, juha.ruippo(a)mtk.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
MTK:n Marttila Maailman ruokapäivänä: Suomen ruokaturvan varmistaminen edellyttää myös lihan ja maidon tuotantoa16.10.2019 04:00:00 EEST | Tiedote
Tänään vietetään YK:n maailman ruokapäivää, joka tunnuksena on #ZeroHunger. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila korostaa, että suomalaiset viljelijät ovat sitoutuneet sekä työhönsä ruuan tuottamisessa että hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan siihen. Marttila muistuttaa kuitenkin, että Suomen maatalous on kokonaisuus, jossa kasvinviljely ja kotieläintuotanto tarvitsevat toinen toisiaan. Suomessa globaali ruokakeskustelu ja oma maataloutemme ovat menneet sekaisin. Viljelijät kokevat julkisen ilmastokeskustelun etenkin lihan ja maidon osalta kohtuuttomana ja syyllistävänä varsinkin, kun ilman heitä ruoka loppuisi.
Märehtijät luovat luonnon monimuotoisuutta8.10.2019 10:21:17 EEST | Tiedote
Perinnebiotoopit eli erilaiset kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet ovat tärkeä osa Suomen luonnon monimuotoisuutta viljellyiden nurmien lisäksi. Nurmikasveja hyödyntävät märehtijät. Laidunnuksen ja niiton sekä muun maataloustoiminnan merkitys runsaan perinnebiotooppilajiston ja maisemallisesti merkityksellisten alueiden turvaamisessa on keskeinen.
Maanviljelijät ja metsänomistajat vahvasti sitoutuneita ilmastonmuutoksen hillintään – syyllistävästä ilmapiiristä on edettävä kohti aitoja ratkaisuja24.9.2019 09:49:09 EEST | Tiedote
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC jakavat YK:n ilmastokokouksen huolen ja viestin siitä, että nykyinen ilmastotoimien tahti maailmalla ei ole riittävä. MTK:n ilmasto-ohjelma tähtää siihen, että Suomen maatalous on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tuottajajärjestöjen mukaan päättäjillä on varsin hyvää tietoa maatalouden päästölähteistä sekä metsien sitomasta hiilestä, muttei riittävää tietoa maaperän ja kasvuston hiilensidonnasta.
Mediakutsu: Tervetuloa MTK:n ja SLC:n järjestämään Laidunseminaariin 8.10.24.9.2019 06:40:36 EEST | Tiedote
Seminaarissa YM:n LUKEn, SYKEn, Mikkolan tilan, MTK:n ja SLC:n asiantuntijat keskustelevat laidunnuksesta, nurmenviljelystä ja märehtijöiden ympäristövaikutuksista.
Viljelijät ja metsänomistajat veivät viestiä Suomessa vieraileville EU-maatalousministereille23.9.2019 11:17:45 EEST | Tiedote
EU-maiden maatalousministerit vierailivat 23.9.2019 maitotilalla Vihdissä. Maatilavierailulla ministerit tutustuivat mm. eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, ilmastonmuutos- ja ympäristöasioihin, maatalouden digitalisaatioon sekä maatilayrityksen talouteen ja riskienhallintaan. Vierailua isännöivät Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC. Järjestöt viestivät ministereille, että maaseutumme elinkeinot ovat ratkaisu ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin. Ministerit kokoontuvat 24.9.2019 epäviralliseen maatalousneuvoston kokoukseen Finlandia-talolle.
Nyt on ruusukaalin aika20.9.2019 10:03:11 EEST | Tiedote
Ruusukaali on vähitellen ottanut paikkansa monimuotoisen kaaliperheen jäsenenä. Se lisää Suomessakin suosiotaan joka vuosi, vaikka sen käyttö lähti liikkeelle olemattoman pienestä, yhdestä pikkukerästä per henkilö vuositasolla. Viimeistään nyt kotimaassa tuotettuna siihen on hyvä syy tutustua, jos sen on aiemmin ohittanut. Ruusukaalikausi on Suomessa parhaimmillaan. Kotimaisena lähiruokana ruusukaali piristää kasvisvalikoimia elo-syyskuun vaihteesta aina myöhäiseen syksyyn ja talveen saakka. Valtakunnallista ruusukaaliviikkoa vietetään viikolla 41 (7.–13.10.2019).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme