Mercosur-sopimus uhkaa EU-maatalouden laatustandardeja – Mercosur-elintarvikevalvonnan uskottavuusongelmat ja EU-maatalousmarkkinoiden epävarma tilanne eivät puolla sopimusta maatalouskaupasta

EU ja neljä Mercosur-maata (Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay) saattavat lähipäivinä päästä kauppasopimukseen jo parikymmentä vuotta jatkuneissa neuvotteluissa. MTK:n mielestä eurooppalaisten elintarvikkeiden laatustandardien edistäminen jää puolitiehen, jos Mercosur-neuvotteluissa ei ole todellista molemminpuolista halua sopimukseen näistä asioista. Kaupan vapauttaminen loisi laajan kaksien erilaisten tuotantostandardien markkinat EU-alueelle.

Suomessa kotieläintuotannon hygienia- ja laatustandardit ovat EU-tasoakin tiukemmat. Meillä antibiootteja käytetään vain todettujen sairauksien hoitoon. Sikojemme saparoita ei katkaista ja broileriemme nokkia ei typistetä.

Naudan tullikiintiöiden kasvattaminen on vienyt päähuomion maatalouskauppaa koskevissa neuvotteluissa. Naudanlihaa tuodaan jo nytkin Mercosur-maista EU-alueelle suuria määriä, n. 180 – 200 miljoonaa kiloa.

– Ongelma ei ole lisäkiintiö, vaan mitä Mercosur-maat saisivat tuoda, onko se pakastettua vai tuoretta lihaa ja miten tuontikiintiötä hallitaan. Markkinaepävarmuutta lisää kulutuksen taantuminen, afrikkalainen sikarutto (ASF), mahdollinen Brexit ja muut kauppaneuvottelut maatalousviejämaiden kanssa. Markkinakriisin hoitoon EU:n maatalousbudjetissa ei ole joustovaroja, sanoo MTK:n johtaja Juha Ruippo.

Siipikarjanlihan tuontimäärien odotetaan kasvavan mahdollisen sopimuksen mukana. Samoin kuin naudanlihan myös broilerin tuontia varjostavat epäselvyydet tautitilanteessa, lihankäsittelylaitosten hygieniatasossa sekä eläinlääkinnässä. Lihan pintadesinfiointi on näistä yksi. Komission seurannoissa vaihtelevat tulokset luovat uskottavuusongelmia Mercosur-maiden valvontaketjuun.

– Mercosur-maat eivät pysty tarjoamaan samanlaista lihantuotannon jäljitettävyyttä, mitä EU-viljelijöiltä edellytetään, jotta tuotteet pääsisivät markkinoille. Mercosur-maiden tarjoama mielikuva eläinten hyvinvoinnista tuotantoketjussa on vääristynyt, Ruippo sanoo.

Uudet kauppasopimukset lisäisivät tuotantoa Mercosur-maissa. Lihantuotannon kasvun seurauksena Brasilia ja Argentiina ovat valmistautuneet soijan ja maissin viljelyalan kasvattamiseen. Välillisesti tuotantoalan kasvu johtaa metsien laillisiin ja laittomiin hakkuisiin sekä kasvavaan metsäkato-ongelmaan. Myös sokerin tai vaihtoehtoisesti etanolin tuontikiintiöllä on vaikutus niin viljelyalaan Mercosur-maissa kuin hintapaineeseen EU:n sisämarkkinoilla.

Brasiliaa ja Argentiinaa eivät Pariisin ilmastosopimuksen sitoumukset tunnu rajoittavan. Mercosur-neuvottelumandaattikin on niin vanha, ettei silloin pantu painoa ilmasto- eikä ympäristökysymyksille. Mandaattia ei ole päivitetty tälle vuosituhannelle. Vain parlamentin luoma paine voi muuttaa tilannetta, koska neuvottelutulos pitää tuoda aikanaan parlamentin käsittelyyn.

Maatalouden kannalta olisi tärkeää saavuttaa sopimus, joka olisi tasapainoinen maataloustuotteiden sisällä. Maitotaloustuotteiden viennin avaamisessa on nähty olevan paljon mahdollisuuksia samoin kuin eurooppalaisten alkuperäsuojattujen tuotteiden viennissä. Jos autojen ja autonosien viennin edistämiseksi myydään eurooppalaiset ruokaturvallisuusstandardit, on vaihtosuhde huono.
​​​​​​​
Lisätietoja, johtaja Juha Ruippo, MTK, 040 5533 232, juha.ruippo(a)mtk.fi