Meriekosysteemi arseenin kourissa
Hanna Niemikoski osoittaa väitöstutkimuksessaan, että kemiallisina taisteluaineina käytetyt fenyyliarseeniyhdisteet kerääntyvät upotusalueiden läheltä pyydettyihin merieliöihin, kuten eri kalalajeihin. Hän selvitti laboratoriossa koeputkessa tehdyillä in vitro kokeilla, miten nämä yhdisteet muuttuvat aineenvaihdunnan seurauksena ja osoitettiin niiden myrkyllisyys. Lisäksi upotuspaikoilta kerätyistä merisedimenteistä tunnistettiin ennen raportoimattomia yhdisteitä, jotka ovat muodostuneet arseenia sisältävistä taisteluaineista.
Viimeisen 15 vuoden aikana käynnissä olleiden kansainvälisten, poikkitieteellisten tutkimushankkeiden aikana on pystytty tunnistamaan maailmansotien jälkeen mereen upotettuja ammuksia, paikantamaan niiden tarkkoja sijainteja sekä pystytty määrittämään paikannettujen ammusten korroosioasteita.
Väitöskirjassa esitetyt tulokset ovat kuitenkin ainutlaatuisia, eikä vastaavanlaisia tutkimuksia ole aikaisemmin tehty.
Tulokset ovat ensisijaisen tärkeitä mereen upotettujen kemiallisiin aseisiin liittyvässä riskinarvioinnissa, kun kartoitetaan merenpohjassa vuotavien ammusten ympäristövaikutuksia.
Väitöskirjan tulosten perusteella on tärkeää seurata säännöllisesti yhdisteiden kertymistä merieliöihin sekä jatkossa tutkia myös väitöskirjassa tunnistettujen biotransformaatiotuotteiden pitoisuutta ammusten lähellä olevissa sedimenteissä, jotta saadaan käsitys merenpohjassa olevien kemiallisten taisteluaineiden kokoaniskuormasta meriekosysteemissä.
Näytteitä Bornholmin, Skagerrakin ja Måseskärin alueilta
Niemikoski tutki väitöskirjassaan kolmelta tunnetulta kemiallisten taisteluaineiden upotusalueilta pyydettyjä merieliönäytteitä, pääasiassa kaloja.
Suurin otos, 99 turskan lihasnäytettä, oli Bornholmin alueelta, jossa 14 % analysoiduista näytteistä sisälsi jäämiä fenyyliarseeniyhdisteistä. Samankaltaisia tuloksia saatiin myös Skagerrakin ja Måseskärin upotusaluilta kerätyistä näytteistä. Lisäksi analysoitiin myös kalan maksa-, kidus- ja sappinäytteitä, jotta saatiin tietoa mihin yhdisteet varastoituvat joutuessaan kalan elimistöön. Yhteensä näytteitä analysoitiin yli 300.
Tutkimuksessa pystyttiin selvittämään fenyyliarseeniyhdisteiden aineenvaihduntaa in vitro malleilla sekä lisäksi tutkittiin pääaineenvaihduntatuotteen myrkyllisyyttä kalasoluille.
–Aineenvaihduntatuote aiheuttaa myrkyllisen vasteen kalasoluille, joten aineenvaihdunta saattaa olla tärkeässä roolissa yhdisteiden myrkyllisyyden kannalta. Tunnistettuja aineenvaihdunnasta muodostuvia yhdisteitä voidaan tulevaisuudessa käyttää kohdeyhdisteinä määritettäessä kalojen altistusta fenyyliarseeniyhdisteille, sanoo Hanna Niemikoski.
Tuntemattomia yhdisteitä löytyi meren pohjasta
Lisäksi väitöskirjatyössä tunnistettiin uusia, fenyylarseeniyhdisteistä muodostuvia hajoamistuotteita merisedimenteistä. Suurta osaa yhdisteistä ei ole aikaisemmin raportoitu löytyneen mistään, eikä mitään näistä ole aikaisemmin havaittu merisedimenteissä.
Tutkimuksessa ei määritetty, miten nämä yhdisteet on muodostunut, mutta oletuksena on, että niiden muodostuminen on seurausta merisedimentissä elävien mikrobien toiminnasta.
Tutkimuksen perusteella Niemikoski väittää, että näiden mikrobien toiminnan seurauksena muodostuvien fenyyliarseeniyhdisteiden osuus ammuksia ympäröivässä merisedimenteissä saattaa olla merkittävä.
Väitöskirjatutkimus toteutettiin Helsingin yliopiston kemian laitokseen kuuluvassa Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutissa, VERIFINissä. Nykyään Hanna Niemikoski työskentelee kemistinä Suomen Ympäristökeskuksessa.
FM Hanna Niemikoski väittelee 8.4.2022 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "New approach in the assessment of impact of arsenic-based chemical warfare agents on marine environment". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Exactum, auditorio CK112, Pietari Kalmin katu 5.
Vastaväittäjänä on dosentti Raimo Ketola, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ja kustoksena on professori Paula Vanninen.
Väitöskirja "New approach in the assessment of impact of arsenic-based chemical warfare agents on marine environment"on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Väittelijän yhteystiedot: Hanna Niemikoski, hanna.niemikoski@syke.fi, puh. +358 29 525 2173
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiRiitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme