Merikotka vaikuttaa merkittävästi Itämeren merimetsoihin
3.8.2022 08:00:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Merikotkan runsastuminen niin Suomessa kuin muualla Itämeren piirissä on yksi luonnonsuojelun merkittävistä menestystarinoista. Merikotkan lisäksi myös merimetsokanta runsastui Suomessa voimakkaasti vuosituhannen vaihteesta alkaen. Viime vuosina merikotkan ja merimetson vuorovaikutus on yleistynyt, ja merimetsoyhdyskuntien läheisyydessä tehdyt merikotkahavainnot ovat runsastuneet eri puolilla Itämerta erityisesti 2010-luvulta alkaen.
Tuore tutkimus kokoaa yhteen, miten ravintoketjun huippupeto merikotka vaikuttaa kalaa syövien merimetsojen pesintään.
Merikotkan vaikutukset ovat moninaiset
Vaikutukset ovat moninaiset: merikotka voi syödä sekä merimetsojen munia että poikasia ja myös varastaa merimetsojen pyydystämiä kaloja. Lisäksi merikotka pelottaa aikuisia merimetsoja pesiltään, jolloin merimetson munat ja poikaset jäävät alttiiksi saalistaville lokeille ja varislinnuille.
”Merikotkan vaikutus näkyy jo merimetsojen haudontavaiheessa. Suomenlahden ja Saaristomeren merimetsoyhdyskunnissa, joissa nähtiin merikotkia, oli vähemmän munia kuin yhdyskunnissa, joissa kotkien ei nähty vierailevan”, kertoo yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.
Munien ja poikasten saalistuksen välttämiseksi merimetsot palaavat usein pesilleen, jos merikotka pysyy yhdyskunnassa aloillaan. Yhdessä yhdyskunnassa voi kuitenkin vierailla samanaikaisesti useita kotkia, sillä etenkin pesimättömät esiaikuiset merikotkat liikkuvat parvessa. Sekä Suomessa että Saksassa on nähty tilanteita, jossa yhdessä merimetsoyhdyskunnassa on samaan aikaan jopa noin 30 merikotkaa.
Merimetsoyhdyskunnan poikastuotto voi jäädä nollaan
”Merikotkan aiheuttama saalistus ja häirintä voi toisinaan olla niin suurta, että yhdyskunta ei tuota kesällä yhtään jälkeläistä. Vuodesta toiseen jatkuva saalistus on muutamassa vuodessa johtanut jopa parin tuhannen pesän suuruisen yhdyskunnan pesintöjen loppumiseen”, kertoo tutkija Pekka Rusanen Suomen ympäristökeskuksesta.
Useissa Euroopan maissa, myös Suomessa, merimetsoyhdyskunnat ovat muuttaneet pesimäpaikkaansa kotkien liian voimakkaan saalistuksen myötä. Esimerkiksi Virossa merimetsoyhdyskuntien määrä on suurin alueilla, joilla sijaitsee vähiten merikotkien pesiä. Suomessa ulkosaariston merimetsoyhdyskunnat ovat vähentyneet voimakkaasti ja pesinnät painottuvat yhä enemmän sisäsaaristoon.
Merikotkan vaikutus merimetson pesimäkantaan näkyy viiveellä
Valtaosa merimetson Suomen pesimäkannasta on 2010-luvulta alkaen keskittynyt suuriin yli 500 parin yhdyskuntiin. Suuressa yhdyskunnassa osa linnuista voi onnistua pesinnässään kotkien saalistuksesta huolimatta. Vaikka merikotkan saalistus on yhä voimistunut viime vuosina, kotkat eivät kuitenkaan aiheuta merimetsoyhdyskunnille tappioita kaikilla pesimäpaikoilla.
Merimetson heikentynyt poikastuotto vaikuttaa pesimäkannan kokoon parin kolmen vuoden viiveellä, kun sukukypsyysiän saavuttaneita merimetsoja palaa entistä vähemmän synnyinseuduilleen. Suomen merimetsokanta ei ole kasvanut vuoden 2015 jälkeen, ja aivan viime vuosina kanta on ollut lievässä laskussa.
Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä Ardea-tiedesarjassa, jonka kesäkuun numerossa on julkaistu yhteensä 31 merimetsoaiheista artikkelia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Pekka Rusanen, Suomen ympäristökeskus, p. 0400 148 691, etunimi.sukunimi@syke.fi
Yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, p. 045 1375 732, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Rakkohauru värjää taas merijäätä punaiseksi4.3.2026 09:37:40 EET | Tiedote
Punaiseksi värjäytynyt jää ja vesi on herättänyt huomiota Suomenlahden rannikolla Helsingin edustalla. Punaruskea väri johtuu hajoavista rakkohauru-levistä.
Uusi palvelu arvioi puhtaan energian investointien talous-, työllisyys- ja ympäristövaikutukset3.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomen ympäristökeskus on kehittänyt palvelun, jonka avulla voidaan arvioida erilaisten puhtaan energiasiirtymän investointien talous- ja työllisyysvaikutuksia sekä kansallisesti että alueellisesti. Palvelun avulla voidaan myös tarkastella investointien maailmanlaajuisten tuotantoketjujen ympäristövaikutuksia eli vaikutuksia luonnonvarojen käyttöön, kasvihuonekaasupäästöihin ja ilmansaasteisiin.
Ilmastolain tavoitteita ei ole syytä lieventää – metsistä löytyy edullisia keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi2.3.2026 09:19:00 EET | Tiedote
Suomen ilmastolain tavoitteet ovat ajantasaisia ja perusteltuja, selviää Suomen ympäristökeskuksen (Syke) uudesta raportista. Erityisesti maankäyttösektorilta löytyy toimia, joiden avulla on mahdollista vahvistaa nieluja ja vähentää päästöjä tehokkaasti ja edullisesti. Kustannusvaikuttavimmat toimet ovat metsien kiertoaikojen pidentäminen ja harvennusten lieventäminen.
Viikkokatsaus 2.–6.3.202626.2.2026 12:26:13 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
The number of transboundary environmental impact assessment procedures is increasing25.2.2026 12:52:40 EET | Press release
The Espoo Convention on environmental impact assessment in a transboundary context turns 35. With the green transition and the energy transition, the number of these assessment procedures has increased dramatically in recent years.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme