Merikotka vaikuttaa merkittävästi Itämeren merimetsoihin
Uuden tutkimuksen mukaan kasvava merikotkakanta vaikuttaa sekä merimetson pesimäyhdyskuntien sijaintiin että niiden poikastuottoon. Merikotkalla on yhä merkittävämpi rooli merimetsokannan rajoittajana. Suomen merimetsokanta ei ole enää kasvanut vuoden 2015 jälkeen.
Merikotkan runsastuminen niin Suomessa kuin muualla Itämeren piirissä on yksi luonnonsuojelun merkittävistä menestystarinoista. Merikotkan lisäksi myös merimetsokanta runsastui Suomessa voimakkaasti vuosituhannen vaihteesta alkaen. Viime vuosina merikotkan ja merimetson vuorovaikutus on yleistynyt, ja merimetsoyhdyskuntien läheisyydessä tehdyt merikotkahavainnot ovat runsastuneet eri puolilla Itämerta erityisesti 2010-luvulta alkaen.
Tuore tutkimus kokoaa yhteen, miten ravintoketjun huippupeto merikotka vaikuttaa kalaa syövien merimetsojen pesintään.
Merikotkan vaikutukset ovat moninaiset
Vaikutukset ovat moninaiset: merikotka voi syödä sekä merimetsojen munia että poikasia ja myös varastaa merimetsojen pyydystämiä kaloja. Lisäksi merikotka pelottaa aikuisia merimetsoja pesiltään, jolloin merimetson munat ja poikaset jäävät alttiiksi saalistaville lokeille ja varislinnuille.
”Merikotkan vaikutus näkyy jo merimetsojen haudontavaiheessa. Suomenlahden ja Saaristomeren merimetsoyhdyskunnissa, joissa nähtiin merikotkia, oli vähemmän munia kuin yhdyskunnissa, joissa kotkien ei nähty vierailevan”, kertoo yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.
Munien ja poikasten saalistuksen välttämiseksi merimetsot palaavat usein pesilleen, jos merikotka pysyy yhdyskunnassa aloillaan. Yhdessä yhdyskunnassa voi kuitenkin vierailla samanaikaisesti useita kotkia, sillä etenkin pesimättömät esiaikuiset merikotkat liikkuvat parvessa. Sekä Suomessa että Saksassa on nähty tilanteita, jossa yhdessä merimetsoyhdyskunnassa on samaan aikaan jopa noin 30 merikotkaa.
Merimetsoyhdyskunnan poikastuotto voi jäädä nollaan
”Merikotkan aiheuttama saalistus ja häirintä voi toisinaan olla niin suurta, että yhdyskunta ei tuota kesällä yhtään jälkeläistä. Vuodesta toiseen jatkuva saalistus on muutamassa vuodessa johtanut jopa parin tuhannen pesän suuruisen yhdyskunnan pesintöjen loppumiseen”, kertoo tutkija Pekka Rusanen Suomen ympäristökeskuksesta.
Useissa Euroopan maissa, myös Suomessa, merimetsoyhdyskunnat ovat muuttaneet pesimäpaikkaansa kotkien liian voimakkaan saalistuksen myötä. Esimerkiksi Virossa merimetsoyhdyskuntien määrä on suurin alueilla, joilla sijaitsee vähiten merikotkien pesiä. Suomessa ulkosaariston merimetsoyhdyskunnat ovat vähentyneet voimakkaasti ja pesinnät painottuvat yhä enemmän sisäsaaristoon.
Merikotkan vaikutus merimetson pesimäkantaan näkyy viiveellä
Valtaosa merimetson Suomen pesimäkannasta on 2010-luvulta alkaen keskittynyt suuriin yli 500 parin yhdyskuntiin. Suuressa yhdyskunnassa osa linnuista voi onnistua pesinnässään kotkien saalistuksesta huolimatta. Vaikka merikotkan saalistus on yhä voimistunut viime vuosina, kotkat eivät kuitenkaan aiheuta merimetsoyhdyskunnille tappioita kaikilla pesimäpaikoilla.
Merimetson heikentynyt poikastuotto vaikuttaa pesimäkannan kokoon parin kolmen vuoden viiveellä, kun sukukypsyysiän saavuttaneita merimetsoja palaa entistä vähemmän synnyinseuduilleen. Suomen merimetsokanta ei ole kasvanut vuoden 2015 jälkeen, ja aivan viime vuosina kanta on ollut lievässä laskussa.
Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä Ardea-tiedesarjassa, jonka kesäkuun numerossa on julkaistu yhteensä 31 merimetsoaiheista artikkelia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Pekka Rusanen, Suomen ympäristökeskus, p. 0400 148 691, etunimi.sukunimi@syke.fi
Yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, p. 045 1375 732, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Det varma vädret har ökat antalet blågrönalgobservationer till havs och i insjöar11.8.2022 13:14:46 EEST | Tiedote
Algsituationen har förvärrats jämfört med tidigare veckor till följd av det varma vädret. Blomningar av blågröna alger har nu observerats mer än genomsnittet i insjöar, även om ytvattentemperaturerna i sjöarna är typiska för tidpunkten. Även större blågrönalgblomningar har observerats i vissa havsområden. Långvarigt varmt och lugnt väder ökar sannolikt antalet blågrönalgblomningar.
Lämmin sää on lisännyt sinilevähavaintojen määrää merellä ja sisävesillä11.8.2022 13:03:34 EEST | Tiedote
Sinilevätilanne on huonontunut aiempiin viikkoihin verrattuna lämpimän sään seurauksena. Sisävesillä sinileväkukintoja on nyt havaittu keskimääräistä enemmän, vaikka järvien pintalämpötilat ovat ajankohdalle tyypillisiä. Myös merialueilla on havaittu paikoittain laajojakin sinileväkukintoja. Pitkään jatkuva lämmin ja tyyni sää on omiaan lisäämään sinileväkukintojen määrää.
I Europa finns det flera åtgärder tillgängliga för att lösa plastutmaningar11.8.2022 08:00:00 EEST | Tiedote
I de europeiska länderna genomförs det många åtgärder för att främja cirkulär plastekonomi och för att förhindra plasternas negativa påverkningar. SYKE har utrett olika länders urval av åtgärder. I utredningen kom det fram att det finns skillnader i hur planmässigt länderna agerar och hur snabbt de reagerar för att lösa problemen.
Muovihaasteiden ratkaisemiseksi on tarjolla lukuisia keinoja Euroopassa11.8.2022 08:00:00 EEST | Tiedote
Euroopan maissa tehdään lukuisia toimenpiteitä muovien kiertotalouden edistämiseksi ja haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi. Suomen ympäristökeskus SYKE on selvittänyt eri maiden keinovalikoimia. Selvityksessä kävi ilmi, että ongelmien ratkaisemisen suunnitelmallisuudessa ja reagointinopeudessa löytyi eroja maiden välillä.
Blågrönalgsläget lugnt i sjöar och till havs, men det varma vädret kan fortfarande öka antalet blomningar mot slutet av sommaren4.8.2022 13:37:26 EEST | Tiedote
Blågrönalgsläget i sjöar har försämrats ställvis sedan förra veckan, även om den nationella situationen i insjöar är lugn. I havsområden har antalet ytblomningar minskat, och på många ställen har blågrönalgerna blandats med vattnet. Det varma och lugna vädret kan ytterligare öka antalet blågrönalgblomningar under sensommaren. Ställvis har döda blågrönalgceller drivit in på stränderna och färgat stränderna turkosa på grund av färgpigmentet i algerna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme