SDP EDUSKUNTA

Merja Mäkisalo-Ropponen: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa kuntoon!

Jaa

Kuntalain mukaan terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu kuntien perustehtäviin. Kuntapäättäjien tulisi tiedostaa asian tärkeys, sillä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisellä meillä on mahdollisuus saada todellisia säästöjä tulevaisuuden sosiaali- ja terveysmenoihin. Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvätkin tulevaisuudessa ns. ”vahvemmille hartioille” kunnan vastuu ennaltaehkäisevistä toimista ei poistu, sanoo kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.).

Mäkisalo-Ropponen puhuu asiasta huomenna maanantaina 6.5. Enossa Enon ja Uimaharjun alueen asukkaille järjestettävässä avoimessa keskustelutilaisuudessa. Tilaisuus on osa valtuuston puheenjohtajien kierrosta maaseutukaupunginosissa. Aiemmin keskustelut on järjestetty Tuupovaarassa, Kiihtelysvaarassa ja Pyhäselässä.  

- Terveyttä ja hyvinvointia edistävien palvelujen tulee olla kaikkien kuntalaisten käytössä vauvasta vaariin. Olemassa olevaa tutkimustietoa on hyödynnettävä palveluja suunnitellessa ja toteutettaessa, toteaa Mäkisalo-Ropponen.

Tutkimusten mukaan yksinäisyys tappaa enemmän kuin sydän- ja verisuonisairaudet. Sen vuoksi on olennaista, että kuntien tulee yhdessä järjestöjen kanssa huolehtia siitä, että kunnassa järjestetään monipuolista, ohjattua yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa. Järjestöjen tilannetta voidaan helpottaa antamalla ilmaisia kerhotiloja käyttöön. Myös etsivää työtä yksinäisyydestä kärsivien henkilöiden löytämiseksi on tehostettava.
 
- Liikunnan merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille on kiistaton. Siksi lähiliikuntapaikkojen lisäksi myös arjen liikkumismahdollisuudet on turvattava pitämällä huolta esimerkiksi pyörätieverkostosta ja kävely- ja hiihtoreittien kunnosta. Lasten liikkumisen tukeminen on kauaskantoinen tulevaisuusinvestointi. Koululiikunnan lisäksi myös perheiden yhdessä liikkumista on tuettava. Turun kaupunki on oivaltanut tämän hyvin mahdollistamalla lapsiperheille liikuntapaikkojen ilmaiskäytön sunnuntai aamupäivisin, toteaa Mäkisalo-Ropponen.

- Kotona asuvien ikäihmisten ulkona liikkumisen loppuminen tarkoittaa usein toimintakyvyn nopeaa heikentymistä ja omasta kodista palvelutaloon siirtymisen nopeutumista. Ulkona liikkuminen on ikääntyneille kansalaisille tehokkaimpia toimintakykyä ylläpitäviä asioita. Meillä on valitettavan paljon ikäihmisiä, jotka eivät pääse säännöllisesti ulkoilemaan. Kotihoitoon tarvitaan lisää henkilökuntaa, mutta kotihoidon tueksi tarvitaan myös koulutettuja kulttuuri- ja kauppakummeja, jotka lähtevät ikäihmisen kanssa kodin ulkopuolelle virkistäytymään, sanoo Mäkisalo-Ropponen.

- Ikääntyvän väestön kannalta on tärkeää tiedostaa, että aivoterveyden edistämisellä voidaan ennalta ehkäistä muistisairauksia ja siirtää niiden puhkeamista useilla vuosilla eteenpäin. Jokaisen yli 40-vuotiaan on syytä ottaa aivoterveelliset elämäntavat käyttöön jos haluaa vähentää omaa riskiään sairastua muistisairauteen. Aivoterveyden edistämisellä voidaan myös hidastuttaa muistisairauksien etenemistä. Kaikkein tärkeimpiä muistisairauksien ennaltaehkäisemisen keinoja ovat liikunta, aivoterveellinen ravitsemus, sosiaaliset suhteet, kulttuurin harrastaminen, riittävä uni ja aivojen aktiivinen käyttäminen. Tietoa aivoterveyden edistämisestä tarvitsevat kaikki kansalaiset!, sanoo Mäkisalo-Ropponen.

Terveellisen ja monipuolisen ravitsemuksen avulla voidaan ennaltaehkäistä monia muitakin sairauksia ja ylläpitää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Siksi kaikessa kuntien  järjestämässä ruokailussa on pidettävä huolta ravitsemussuositusten toteutumisesta – unohtamatta ravinnon laatua.
 
- Lasten ja nuorten eriarvoistumiskehitys on katkaistava. Tämä varmistetaan riittävän pienillä päiväkotien ja koulujen ryhmillä. Jokaisella lapsella tulisi olla oikeus ainakin yhteen mieleiseen harrastukseen perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Lapsiystävällinen kunta- toimintamallin avulla voidaan kehittää kunnan toimintoja huomioimaan lapset, nuoret ja heidän hyvinvointinsa päätöksenteossa.
 
- Perheet tarvitsevat ennaltaehkäiseviä ja hyvinvointia lisääviä palveluita – kuten matalan kynnyksen kotipalveluita, erilaisia kohtaamispaikkoja ja vertaistukea. Näin voidaan estää perheiden tilanteiden kiristyminen ja raskaampien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve. Yhteistyö neuvoloiden kanssa on saatava toimimaan saumattomasti. Tällä hetkellä eri puolilta Suomea kuuluu hälyttäviä tietoja erityislasten palvelujen heikentymisestä ja siitä, että kaikki erityislapset ovat kouluissa inkluusioperiaatteen muiden lasten kanssa isoissa ryhmissä. Inkluusio ei sinällään ole huono asia, mutta sen toteuttaminen edellyttää riittävää määrää erityisopettajia luokanopettajan tukena ja myös kouluavustajien käyttöä. Yksin isossa ryhmässä työskentelevä opettaja ei pysty huomioimaan riittävästi erityistä tukea tarvitsevia lapsia, sanoo Mäkisalo-Ropponen.
 
Sisäilmaongelmat aiheuttavat paljon terveyteen liittyviä ongelmia ja siksi rakennusten kunnosta huolehtiminen on osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Tilakeskusten ja rakennusvalvonnan riittävät resurssit mahdollistavat ongelmiin varhaisen puuttumisen.

- Kuten edellä mainitut esimerkiksi osoittavat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on laaja asia. Koska lähes kaikilla päätöksillä on vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin, kunnissa on syytä ottaa käyttöön kaikessa päätöksenteon valmistelussa terveyden- ja hyvinvointivaikutusten arviointi. Kuntalain mukaan kunnassa on laadittava myös kerran valtuustokaudessa hyvinvointikertomus, joka tuodaan kerran valtuustokaudessa valtuustoon, sanoo Mäkisalo-Ropponen.

- Vaikka kunnat ovat avainasemassa terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisessä, niin myös lainsäädännöllä ja valtion toiminnalla on suuri merkitys ja siksi asia tulee huomioida myös seuraavassa hallitusohjelmassa, sanoo Mäkisalo-Ropponen.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

Kansanedustaja Tuula Väätäinen: Vammaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa21.2.2020 13:58:00 EETTiedote

Vammaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus on ratifioitu Suomessa kesällä 2016. Sopimuksen tavoitteena on taata vammaisille ihmisille ihmisoikeudet ja perusvapaudet täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti. Vammaisten oikeuksissa on kyse hyvistä ja saavutettavista palveluista sekä riittävistä taloudellisista tukimuodoista, mutta ennen kaikkea kyse on ihmisoikeuksien toteutumisesta. Vammaisilla tulee olla Suomessa mahdollisuus elää täysipainoista elämää kykyjensä ja kiinnostustensa mukaisesti. - Suomessa meidän täytyy tehdä vielä paljon työtä kansallisen lainsäädännön saralla ja lisäksi asenteiden muuttamiseksi jokapäiväisessä elämässä, jotta vammaisten ihmisten oikeus toimia yhteiskuntamme yhdenvertaisina jäseninä toteutuisi. Hallituksessa olemme tähän sitoutuneet. Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa on kirjaus vammaispalvelulain uudistamisesta. Tavoitteenamme hallituksessa on vammaisten ihmisten yksilöllisten tarpeiden entistä p

Kansanedustaja Anneli Kiljunen: Meidän on vastattava lapsiperheomaishoitajien hätähuutoon!21.2.2020 13:43:17 EETTiedote

Kun perheeseen syntyy vammainen tai vakavasti sairas lapsi, alkaa perheessä vuosia kestävä omaishoitotilanne. Se mullistaa perheen elämäntilanteen monella tapaa. Tilanne on jo itsessään vaikea, se vaikuttaa kaikkien perheenjäsenten arkeen. Vanhemmat ovat viestittäneet, että he kokevat vaikeimmaksi ongelmaksi sen, että he joutuvat kerta toisensa jälkeen taistelemaan lapsen oikeuksien puolesta viranomaisia vastaan. He kamppailevat sen puolesta, että lapset saisivat yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti palvelut sekä siksi, että lapsia kohdeltaisiin yhdenvertaisesti suhteessa muihin ikäisiinsä lapsiin. - Vanhemmat ovat joutuneet jopa ottamaan avukseen juristien oikeusapupalveluita, saadakseen lapselle heidän tarvitsemansa tuen. Tämä ei millään tavalla ole oikein, Anneli Kiljunen toteaa. Kyseessä on järjestelmätason ongelma. Esimerkiksi sosiaalityössä ja vammaispalveluissa on henkilöstövajetta mikä on vaikuttanut merkittävästi siihen, ettei ole aikaa selvittää perheen todellista tilannetta.

Kansanedustaja Kim Berg: Ensihoitajiin kohdistuvan väkivallan poisto vaatii yhteistyötä21.2.2020 06:41:00 EETTiedote

- Lakialoite ensihoitohenkilöstön suojelemiseksi on ehdottomasti kannatettava. Hoitohenkilöstöön kohdistuvaa väkivaltaa ei kuitenkaan ainoastaan rikoslain muuttamisella saada täysin kitkettyä. Väkivallan käytön kynnystä kriminalisointi varmasti nostaa, mikä on hyvä asia, Sdp:n kansanedustaja Kim Berg toteaa. Hoitajataustainen Berg muistuttaa, että Suomen Ensihoitoalan Liiton toissa vuonna teettämän kyselyn mukaan yli 90 % vastanneista ensihoitajista kertoi kokeneensa työssään uhka- ja väkivaltatilanteita ja joka neljäs oli joutunut pahoinpitelyn kohteeksi. - Tällaista ei tule missään nimessä hyväksyä! Berg huomauttaa myös, että yleistyvä väkivallan uhka koskettaa valitettavasti myös monia muita ammattiryhmiä, kuten esimerkiksi pelastustoimen ammatti- ja sopimushenkilöstöä, lastensuojelun ammattilaisia ja kotihoidon työntekijöitä. Hoitotyön tekijöiden lisäksi väkivallasta saattavat kärsiä myös autettavat itse, jos annettu hoito viivästyy uhkatilanteen vuoksi. Varsinkin huumausaineiden k

SDP:n Mäkisalo-Ropponen ajankohtaiskeskustelussa: Vammaisten oikeudet eivät edelleenkään täysin toteudu Suomessa20.2.2020 18:01:02 EETTiedote

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen avauspuheenvuoro eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa vammaisten oikeuksien toteutumisesta 20.2.2020 Muutokset puhuttaessa mahdollisia Arvoisa puhemies, hyvät kollegat! Olen iloinen siitä, että voimme tänään käydä täällä eduskunnassa keskustelua vammaisten oikeuksien toteutumisesta. Vaikka olen tämän aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, niin tämä aloite on vammaisasiain yhteistyöryhmän yhteinen aloite. Aloitteen on allekirjoittanut 125 kansanedustajaa. Arvoisa puhemies Suomi on ratifioinut kesäkuussa 2016 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen, jonka tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista. Yleissopimuksen ratifiointi tarkoittaa, että sopimusta on noudatettava lakina. Yleissopimuksessa asetetaan sopimusvaltioille velvoite toteuttaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus täysimäärä

Vammaisten oikeudet eivät edelleenkään täysin toteudu Suomessa20.2.2020 14:16:22 EETTiedote

”Vammaisten ihmisten oikeudet eivät edelleenkään täysin toteudu Suomessa” sanoo eduskunnan vammaisasian neuvottelukunnan (VAMYT) puheenjohtaja kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd). Suomi on ratifioinut jo vuonna 2016 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen, jonka tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista. Vammaisfoorumi selvitti kyselytutkimuksella vuosina 2016-2018, kuinka vammaisten oikeudet toteutuvat. Kyselyn tulokset kertovat karulla tavalla, että vammaisten itsensä arvioimana oikeudet toteutuvat osin jopa huonosti tai erittäin huonosti. ”Vammaiset kohtaavat edelleen paljon syrjintää, puutteita palveluissa ja esteettömyydessä sekä tulevat sivuutetuiksi heitä itseään koskevissa päätöksissä. Suomi on pitkälti vielä esteellinen ja rakennettu vammattomille ihmisille. Esteellinen ympäristö syrjii vammaisia henkilöit

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme