-          Suomessa ei tällä hetkellä noudateta vanhuspalvelulakia. Olemme saaneet lukea, miten henkilömitoituksia kierretään esimerkiksi haamuhoitajia työvuorolistaan merkkaamalla. Henkilöstömitoitukset ovat jo riittämättömiä jopa potilaan perustarpeiden hoitamiseen, Mäkisalo-Ropponen totesi.

-          Ympärivuorokautisen hoivan valvonta ei toimi, sillä aluehallintoviranomaisten valvontaresurssit ovat aivan liian huonot ja niitä on jopa karsittu. Aluehallintovirastot itsekin viestivät, etteivät he pysty hoitamaan valvontaa kunnolla ja riittävästi. Omavalvonta ei ole riittävä valvontamekanismi. Liian monessa paikassa omavalvontasuunnitelmassa asiat näyttävät olevan vain paperilla kunnossa. Todellisuus on jotain ihan muuta, kertoi Mäkisalo-Ropponen.

Kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok) kommentoi Merja Mäkisalo-Ropposen puheenvuoroa sanoen, että ikäihmisten hoitolaitosten valvonta tulee tehostumaan oikeusasiamiehen kanslian voimavaroja vahvistamalla.

-          Oikeusasiamiehen kanslian voimavarojen vahvistaminen on hyvä ja kannatettava. Se ei kuitenkaan ratkaise valvontaongelmaa. Valvonnan pitää tapahtua alueilla, missä tunnetaan alueen tilanne ja toimintapaikat parhaiten. Järkevintä, nopeinta ja tehokkainta onkin lisätä voimavaroja aluehallintoviranomaisille, toteaa Mäkisalo-Ropponen.

-          Viesteihin ikäihmisten palvelujen määrän ja laadun heikentymisestä sekä eriarvoistumisesta on vihdoinkin suhtauduttava vakavasti. Suomi tarvitsee vanhusasiavaltuutetun toimen! Mallia voi ottaa lapsiasiavaltuutetun työskentelystä, jonka asemaa ja merkitystä ei kukaan kiistä yhteiskunnassamme. Lapsiasianvaltuutettu antaa muun muassa kerran neljässä vuodessa eduskunnalle kertomuksen toimialaltaan. Juuri tällaista palautetta päättäjät tarvitsisivat myös ikäihmisten oikeuksien toteutumisesta. SDP:n vaihtoehtobudjetissa esitetäänkin vanhusasiavaltuutetun viran perustamista, kertoo Mäkisalo-Ropponen.