Merkittävä lisärahoitus vahvistamaan tutkimusinfrastruktuurien yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa

Rahoitushaku perustui vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa Suomen Akatemialle myönnettyyn 20 miljoonaan euron lisävaltuuteen. Tutkimusinfrastruktuurit yhteistyön alustoina -rahoitusta kohdennettiin Kansallisen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden (TKI) tiekartan kestävän ja kehittyvän yhteiskunnan ratkaisujen tavoitteisiin, ja rahoitus toimii osana kumppanuusmallin toteutusta. Samalla tutkimusinfrastruktuurit yhteistyön alustoina -rahoitus toteuttaa myös Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien strategian 2020-2030 (pdf) tavoitteita infrastruktuurien laajasta ja monimuotoisesta vaikuttavuudesta.

Lisätalousarviossa myönnetty rahoitus mahdollisti uudentyyppisen rahoitushaun, jolla tuetaan erityisesti tutkimusinfrastruktuurien kehittämistä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Rahoituksella edistetään uusien rajapintojen löytymistä tutkimusinfrastruktuurien ja elinkeinoelämän välille. Tavoitteena on vahvistaa yhteistyöalustoja, joissa tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoiminta voivat kohdata ja kehittyä. Vahvemmat yhteistyöalustat mahdollistavat aiempaa laajemman tutkimusinfrastruktuurien hyödyntämisen elinkeinoelämän TKI-toiminnassa tukien näin osaamiskeskittymien ja ekosysteemien toimintaa.

Rahoitushakuun saapui yhteensä 54 hakemusta, ja rahoitusta myönnettiin 19 konsortiolle. Rahoitusta saaneet hankkeet ovat suuruudeltaan noin 0,4 – 2,4 miljoonaa euroa.

Tutkimusinfrastruktuurit yhteistyön alustoina -rahoitusta myönnettiin muun muassa langattomien tietoliikenneteknologioiden, bio- ja kiertotalouden sekä rakennebiologian tutkimusinfrastruktuureille ja kansalliselle virusvektorilaboratoriolle. Rahoituksella tuetaan myös ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevaa tutkimusinfrastruktuuria ja tiivistyvää yhteistyötä kestävän ruokajärjestelmän, fotoniikan, mikro- ja nanoteknologian, materiaalitutkimuksen sekä kielivarojen ja kieliteknologian aloilla.

Rahoituksella edistetään tutkimusinfrastruktuurien yhteistyötä muun muassa elintarvikealan, verkkoteknologian, fotoniikan, bio- ja lääkealan, terveysteknologian sekä energiasektorin yritysten kanssa.

Rahoitettavien tutkimusinfrastruktuurihankkeiden avulla voidaan esimerkiksi tuottaa tietoa elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden koostumuksesta ja rakenteesta, ruoan fysiologisesta merkityksestä ja kuluttajien asenteista tutkijoiden lisäksi myös elintarvikealan liiketoiminnan, viranomaistahojen sekä kuluttajien tarpeisiin. Tutkimusinfrastruktuurien yhteistyöalustojen kehittäminen yhdessä yritysten kanssa mahdollistaa myös molekyylitason tutkimustulosten skaalaamisen lähes markkinoille valmiiksi korkean teknologian tuotteiksi.

”Tutkimusinfrastruktuurien merkitys korkeatasoisen tutkimuksen tukena on merkittävästi kasvanut viime vuosien aikana. Nyt rahoitettavissa hankkeissa on innostavia esimerkkejä siitä, miten monin eri tavoin voidaan tutkimusinfrastruktuureissa myös rakentaa ja tiivistää yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa.”, Suomen Akatemian tutkimusasioista vastaava ylijohtaja Riitta Maijala summaa.

Lisätalousarvion 4/2020 mukaisesti Akatemia tukee ratkaisuja kestävän ja kehittyvän yhteiskunnan tavoitteisiin tutkimusinfrastruktuurirahoituksen lisäksi myös lippulaivaohjelmalla ja kumppanuusverkostorahoituksella.

Lisätietoja:

• Rahoitettujen konsortioiden julkiset kuvaukset (pdf)
• Rahoituspäätökset
• Lue lisää tutkimusinfrastruktuureista
• Tutkimusinfrastruktuurikomitea
• Tutkimusasioista vastaava ylijohtaja, Tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja Riitta Maijala, p. 029 533 5002
• Johtava tiedeasiantuntija Merja Särkioja, Suomen Akatemia, p. 029 533 5111
• Johtava tiedeasiantuntija Anna Kalliomäki, Suomen Akatemia, p. 029 533 5035
• Tiedeasiantuntija Vilma Lehtinen, Suomen Akatemia p. 029 533 5086
• Tiedeasiantuntija Paula Leskinen, Suomen Akatemia, p. 029 533 5145

Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)aka.fi