Metaanista edullisia biotuotteita vesiekosysteemien bakteerien avulla

Pohjolan järvissä ja soissa elää kalojen, kasvien ja muiden eliöiden lisäksi bakteereita, jotka syövät vesistöjen hapettomissa kerroksissa syntyvää metaania ja hillitsevät siten ilmastonmuutosta. Tampereen yliopiston Bio- ja kiertotalouden tutkimusryhmässä tutkitaan näiden metaania syövien bakteerien, metanotrofien, toimintaa.
– Metanotrofit kuluttavat metaania erittäin tehokkaasti kasvuunsa. Niitä voi hyödyntää myös kiertotalouden sovelluksissa biokaasun sisältämän metaanin muokkaamisessa biotuotteiksi, kertoo Tampereen yliopistossa tutkimusprojektia johtava tutkijatohtori Antti Rissanen.
Tutkimus on osa maailmanlaajuista pyrkimystä löytää uusia kiertotalouden ratkaisuja maatalous- ja yhdyskuntajätteiden ja jätevesien käsittelyn yhteydessä syntyvän biokaasun käytölle.
– Biokaasun metaani on halpa ja runsas raaka-aine, jonka kiertotalouskäyttö hillitsisi ilmastonmuutosta. Se ei myöskään kilpaile ihmisravinnon tuotannon kanssa, ja säästää lisäksi maailman raaka-ainevarantoja, lisää Antti Rissanen.
Metanotrofeista rehua ja valmistusaineita teollisuudelle
Metanotrofeja hyödynnetään jo maailmalla kaupallisesti esimerkiksi eläinten rehuna. Metaanilla kasvatettua metanotrofien biomassaa syötetään erityisesti kalojen ruoaksi. Tamperelaisia tutkijoita kiinnostavat metanotrofien solun ulkopuolelle erittämät kemikaalit.
– Tiedämme ympäristönäytteistä peräisin olevien DNA-sekvenssiaineistojen perusteella, että järvien ja soiden metanotrofeilla on kyky muokata metaania mm. orgaanisiksi hapoiksi, joita voidaan käyttää teollisuudessa arvokkaampien tuotteiden valmistusaineina, sanoo Rissanen.
– Syötimme metanotrofien tuottamia orgaanisia happoja toiselle, ei-metanotrofiselle bakteerille, joka valmisti niistä 1-undekeenia, joka on tärkeä teollisuuskemikaali, selvittää projektissa työskentelevä tutkijatohtori Ramita Khanongnuch.
Tutkijat ovat eristäneet metanotrofeja luonnosta laboratorio-olosuhteisiin. Tutkimuksessa on kerätty näytteitä Hämeenlinnan Lammin ja Evon alueen metsäjärvien vesistä, joissa esiintyy runsaasti metanotrofeja. Näytteistä on eristetty kolme eri metanotrofilajia. Lisäksi tutkijat saivat käyttöönsä kaksi Norjan Huippuvuorien suoalueilta eristettyä metanotrofilajia.
Koneen Säätiön ja Suomen Akatemian rahoittama tutkimus alkoi vuoden 2019 alussa ja jatkuu elokuun 2022 loppuun. Tutkimusta on tehty yhteistyössä Norjan Arktisen yliopiston (Tromssa), Ruotsin Maatalousyliopiston (Uppsala), Helsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Jyväskylän yliopiston sekä MARUM tutkimuskeskuksen (Bremenin Yliopisto, Saksa) tutkijoiden kanssa. Sekvensointiaineistojen käsittelyssä on hyödynnetty Tieteen tietotekniikan keskus OY:n (CSC) supertietokone Puhtia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti Rissanen
antti.rissanen@tuni.fi
Ramita Khanongnuch
ramita.khanongnuch@tuni.fi
Rahul Mangayil
rahul.mangayil@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme