Metallien jalostusprosesseja kehittänyt tutkimushanke ennakoi miljoonasäästöjä
Metallien valmistuksessa syntyvien kuonien hyödyntäminen sekä savukaasujen puhdistuksesta syntyvien lietteiden kierrätys voi kansallisesti tuoda jopa miljoonien eurojen säästön vuositasolla.

Juuri päättynyt poikkitieteellinen hanke Symmet, ”Symbiosis of Metals Production and Nature”, on tuonut merkittäviä ratkaisuja kestävyysvajeeseen, jonka metallien jatkuvasti kasvava tarve aiheuttaa. Kaksivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on ollut noin 6,9 miljoonaa ja mukana on ollut lähes sata tutkijaa niin yrityksistä kuin yliopistoistakin.
Nykyiset kaivokset eivät riitä vastaamaan metallien kysyntään uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkoenergian, ja sähköisen liikenteen lisääntyessä. Metallinjalostus on energia- ja materiaali-intensiivistä ja siten suuri CO2-päästöjen lähde. Metalliteollisuudelle ominaisia ovat myös jalostusprosessin tuottamat sivuvirrat. Kiristyvä kansainvälinen kilpailu ja tiukemmat ympäristövaatimukset ohjaavat metalliteollisuuden ottamaan suuria askeleita kohti tehokkaampia tuotantoprosesseja ja kohti sivuvirtojen tehokkaampaa jatkohyödyntämistä.
Symmet-hankkeen suurimmat löydökset liittyvät rikinpoistoreagenssin käytön tehostamiseen ja uudelleenkierrätykseen, mangaanipitoisen anodiliejun prosessointiin, elektrolyyttipeittaukseen teräsnauhan hilseen poistossa, sinkin talteenottoon terästeollisuuden lietteistä sekä sivuvirtojen hyödyntämiseen geopolymeereina ja sementtiä korvaavina sideaineina.
”Epäorgaaniseen kiertotalouteen liittyvä tutkimus ja kehitys ovat äärimmäisen tärkeä osa teollisuuden hiilidioksidijalanjäljen pienentämisessä,” kommentoi InStreams Hub tutkimuskeskittymää vetävä professori Mirja Illikainen Oulun yliopistosta.
Tulokset sekä auttavat ilmastonmuutoksen torjunnassa että ovat taloudellisesti kannattavia: ”Kuonien ja pölyjen hyödyntäminen sekä savukaasujen puhdistuksesta syntyvien lietteiden kierrätys voi kansallisesti tuoda jopa miljoonien eurojen säästön vuositasolla”, ennakoi prosessimetallurgian professori Timo Fabritius Oulun yliopistosta. ”Vuosittainen käsiteltävä jätemateriaalimäärä on jopa 10 000 tonnia. Oikein käsiteltynä ja jatkojalostettuina talteen otetut arvometallit voivat tuoda yrityksille merkittävää kilpailuetua”.
Tutkittuja jätemateriaaleja voidaan hyödyntää myös akkuteollisuuden raaka-aineina, jossa kierrätysmateriaalien käyttöä tulee merkittävästi lisätä. Merkittävää hyötyä saadaan myös tehostamalla koboltin ja nikkelin talteen saantia Ni-kuonasta. Värimetallien valmistuskuonien pelkistyksessä etua taas saadaan korvaamalla koksi metaanilla ja e-romun mukana tulevilla hiilivedyillä ja alumiinilla. ”Näissäkin tehostamistoimenpiteissä liikevaihdon kasvussa puhutaan jopa miljoonista”, täydentää professori Ari Jokilaakso Aalto yliopistosta.
Matkaa käytännön toteutukseen kuitenkin on, ja säästöjen toteutuminen vaatii pitkäjänteistä kehitystyötä niin akateemisessa maailmassa kuin teollisuudessakin. Myös yhteistyön merkitys on mittava. Juuri päättyneeseen Oulun yliopiston vetämään ja Clic Innovation:n koordinoimaan hankkeeseen osallistuivat Aalto-yliopisto, Boliden Harjavalta Oy, Boliden Kokkola Oy, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto (LUT), Outokumpu Stainless Oy, Outotec (Finland) Oy, Owatec Oy, SSAB Europe Oy, Tapojärvi Oy ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. Lisäksi mukana on yhteistyöpartnerina Timegate Instruments Oy.
Laajempi kuvaus hankkeesta ja sen tärkeimmistä tuloksista on koottu loppuraporttiin: https://clicinnovation.fi/symmet-result-webinar/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Annamme mielellämme lisähaastatteluja aiheesta:
-Professori Timo Fabritius, prosessimetallurgian tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, timo.fabritius@oulu.fi, +358 40 554 6683
-Professori Ari Jokilaakso, Kemian tekniikan ja metallurgian laitos, Aalto yliopisto, ari.jokilaakso@aalto.fi, +358 50 313 8885
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Luonnontuotteiden jalostaminen kasvussa Suomessa. Uhkana ulkomaiset tuoteväärennökset20.1.2021 08:30:41 EET | Tiedote
Luonnontuotteiden ja terveysperusteisten elintarvikkeiden kasvava suosio maailmalla houkuttelee tuoteväärennöksiä kansainvälisille markkinoille. Oulun yliopistossa luonnontuotteita tutkivassa mittaustekniikan yksikössä törmättiin hiljattain ulkomailta tuotuun väärennettyyn mustikkajauheeseen. Tutkija suosittaakin alalle tarkempien laboratoriotutkimusten hyödyntämistä paitsi laadun varmistamiseksi myös tuotekehityksen edistämiseksi. Kainuussa tutkijoiden ja yritysten tiivis yhteistyö on poikinut runsaasti uusia tuoteinnovaatioita.
Jäte- ja valumavesien puhdistukseen uusia ratkaisuja yhdistämällä biopohjaisia menetelmiä18.1.2021 09:35:00 EET | Tiedote
Uudenlaisilla biopohjaisilla ratkaisuilla, ja yhdistämällä erilaisia puhdistusyksiköitä, on pystytty poistamaan typpeä ja raskasmetalleja jäte- ja valumavesistä pohjoisilla alueilla. Juuri päättyneessä Oulun yliopiston ja SYKEn hankkeessa on yhdistelty esimerkiksi sammalaltaita, puuhakkeeseen lisättyä sienirihmastoa, bioreaktoreita ja kosteikkoja.
Suomen Akatemialta lähes 13 miljoonaa euroa Oulun yliopiston tutkimuksen profiilialojen vahvistamiseen14.1.2021 09:13:46 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on tehnyt rahoituspäätökset yliopistojen tutkimuksen profiloitumisen vahvistamiseksi vuosille 2021-2026. Oulun yliopistolle myönnettiin 12,79 miljoonaa euroa tukemaan sen ennestään vahvoja tutkimusaloja, jotka liittyvät arktisuuteen, elinikäiseen terveyteen ja 6G:hen. Kansainvälinen asiantuntijapaneeli arvioi Oulun yliopiston hakemuksen erinomaiseksi.
Muinais-DNA kertoo poronhoidon leviämisestä 500 vuotta sitten12.1.2021 11:45:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston arkeologian ja genetiikan tutkijat ovat saaneet selville, että poro korvasi villipeuran Suomen alueen saamelaisten käyttämillä uhripaikoilla 1400–1600-lukujen aikana ja sen jälkeen. Tutkimusryhmä tutki arkeologisia peuranluunäytteitä neljältä saamelaisten uhripaikalta. Näytteet ajoittuivat 1100-luvun lopulta 1600-luvulle.
Professori Anssi Paasille merkittävä tunnustus – Adolf E. Nordenskiöldin jälkeen ensimmäiselle suomalaiselle arvostettu Vega-mitali11.1.2021 10:35:00 EET | Tiedote
Vuonna 1878 perustettu Svenska Sällskapet för Antropologi och Geografi (SSAG) on myöntänyt Oulun yliopiston maantieteen professori Anssi Paasille arvostetun Vega-mitalin hänen tieteellisten ansioidensa perusteella. Yhdistys korostaa perusteluissaan Paasin tutkimuksen merkitystä poliittisen maantieteen kriittisessä uudistamisessa ja laajentamisessa.
Oulun yliopiston tutkijoita Tieteen päivillä7.1.2021 09:16:52 EET | Tiedote
Suomen suurinta tiedetapahtumaa Tieteen päiviä vietetään 13.–17.1.2021 Helsingissä. Tapahtumassa kuullaan myös oululaistutkijoiden mielenkiintoisia puheenvuoroja. Tänä vuonna koko ohjelma striimataan ja tallennetaan, ja on siten kaikkien tieteestä kiinnostuneiden seurattavissa.
Työttömille ja lomautetuille tarjotaan opinnot maksuttomasti Oulun avoimessa yliopistossa keväällä 202128.12.2020 08:00:00 EET | Tiedote
Epävarmuus työelämässä jatkuu koronan tuomana poikkeusaikana. Oman osaamisen vahvistamista halutaan tukea Oulun yliopistossa, joten työttömille ja lomautetuille tarjotaan maksutta kaikki Oulun avoimen yliopiston toteuttamat opinnot keväällä ja kesällä 2021.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme