Metron kapasiteetti paranee – tähtäimessä alle kahden minuutin vuoroväli myöhemmin tulevaisuudessa
Pääkaupunkiseudun kehittyessä myös metron matkustajamäärät kasvavat jatkuvasti. Liikenne-ennusteiden mukaan metron kapasiteetti ei ilman toimenpiteitä tule riittämään enää seuraavalla vuosikymmenellä.
Keskeinen ja maailmalla yleinen keino parantaa metron kapasiteettia on tihentää vuoroväliä. Vuorovälin tihentäminen onnistuu vain, kun Helsingin metron nykyisiä järjestelmiä on uusittu.
Kantametrossa on käytössä monia alkuperäisiä järjestelmiä, joiden elinkaari on päättymässä, ja uudistukset kohdistuvat erityisesti uusimpaan kalustosarjaan ja liikenteenohjausjärjestelmään. Investoinnit koskevat osittain myös länsimetron osuutta, jotta koko radalle saadaan yhtenäinen järjestelmä.
Liikenteenohjausjärjestelmän nyt uusittavia osia ovat junakulunvalvontajärjestelmä ja kantametron raidevirtapiirit. Molemmat järjestelmät vastaavat osaltaan metron turvallisesta liikennöinnistä. Niiden uusiminen on välttämätöntä, jotta metroa voidaan ajaa turvallisesti myös tulevaisuudessa.
Metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantamista toteuttava hankekokonaisuus koostuu useasta pienemmästä hankkeesta. Kokonaisuus toteutetaan vaiheittaisesti niin, että ensiksi mahdollistetaan siirtyminen 120 sekunnin vuoroväliin ja puoliautomaattiseen liikennöintiin. Lisäksi hanke toteutetaan niin, että luodaan edellytykset siirtyä vieläkin tiheämpään vuoroväliin, eikä poissuljeta automaatiotason nostamista tulevaisuudessa.
”Vaikka metron matkustajamäärät ovat vähentyneet koronapandemian myötä, metron kapasiteetin rajat tulevat silti vastaan tulevaisuudessa – vaikkakin hieman aiemmin ennustettua myöhemmin”, sanoo HSL:n Liikenne-tulosalueen johtaja Johanna Wallin.
Järjestelmien uusiminen vaatii useiden vuosien työn
Junakulunvalvontajärjestelmän uusimisen toteuttava hanke sai vihreää valoa, kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi hankesuunnitelman 30.1.2023 ja Helsingin kaupunginvaltuusto 7.12.2022. Hanketta on kuitenkin valmisteltu jo pitkään.
“Viime syksyn aikana käytiin vuoropuhelua mahdollisten järjestelmätoimittajien kanssa, ja hankinta käynnistyy vuoden 2023 alussa. Vuoden 2024 alkupuolella on tarkoitus aloittaa toteutusvaihe, joka kestää useita vuosia. Järjestelmä valmistuu vuosikymmenen loppuun mennessä”, kertoo hankejohtaja Heikki Viika.
Uusi junakulunvalvontajärjestelmä mahdollistaa puoliautomaattisen liikennöinnin, jota tarvitaan, jotta vuoroväliä voidaan lyhentää. Puoliautomaattinen liikennöinti tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kuljettajan sijaan järjestelmä ajaa metroa. Ohjaamossa on kuitenkin myös jatkossa kuljettaja, ja hänen tehtävänsä on mm. varmistaa, että metro voi lähteä turvallisesti asemilta, sulkea ovet sekä toimia poikkeus- ja hätätilanteissa.
Toinen metron luotettavan toiminnan kannalta keskeinen järjestelmä ovat raidevirtapiirit, jotka tarkkailevat metrojunien sijaintia radalla. Raidevirtapiirien uusimisprojekti on valmis vuonna 2025.
Tiheämmän vuorovälin ajaminen vaatii luonnollisesti myös lisää metrojunia. Uusien M400-sarjan junien hankintaan varaudutaan vuosina 2028–2032, mutta ajankohtaa tarkennetaan tarpeen mukaan. Samalla korvataan elinkaarensa päässä olevat M100- ja M200-junat. Järjestelmäuudistusten ja lisäjunien myötä voidaan siirtyä 120 sekunnin vuoroväliin.
Uudistukset parantavat metron palvelutasoa ja saavutettavuutta
Hanke parantaa metron palvelutasoa ja hyödyttää siten matkustajia: muun muassa metron luotettavuus paranee eli liikenne on sujuvampaa ja liikenteessä on vähemmän häiriöitä, vuorovälin lyhentyessä liikkuminen on nopeampaa, ja suuremman kapasiteetin ansiosta ruuhkaisuus vähenee.
Samalla voidaan kuljettaa enemmän ihmisiä rakentamatta uutta rataverkostoa, ja tuetaan laajenevan pääkaupunkiseudun liikkumistarpeita ekologisesti kestävällä tavalla.
Hanke on Kaupunkiliikenne Oy:n, Länsimetro Oy:n, HSL:n, Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen yhteistyöhanke.
Yhteyshenkilöt
Kaupunkiliikenne Oy: hankejohtaja Heikki Viika, p. 040 664 0879, heikki.viika@kaupunkiliikenne.fi
HSL: Liikenne-tulosalueen johtaja Johanna Wallin, p. 050 337 5685, johanna.wallin@hsl.fi
Espoon kaupunki: Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo, p. 050 593 3359, olli.isotalo@espoo.fi
Länsimetro Oy: toimitusjohtaja Ville Saksi, p. 040 823 2086, ville.saksi@lansimetro.fi
Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos: toimitusjohtaja Saara Kanto, p. 050 363 6799, saara.kanto@hel.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 55250
00099 Helsingin kaupunki
(09) 310 1071https://kaupunkiliikenne.fi/
Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy hallinnoi Helsingin joukkoliikenneinfraa ja omistaa raitiovaunukaluston. Kaupunkiliikenne vastaa joukkoliikenteen kokonaisuuden kehittämisestä ja kunnossapidosta, liikennöi raitiovaunua ja tuottaa metron liikennöintiä palveluna. Kaupunkiliikenne järjestää lisäksi Suomenlinnan lautan liikenteen sekä Helsingin kaupunkipyöräpalvelun.
HSL Helsingin seudun liikenne vastaa seudun joukkoliikenteen suunnittelusta ja tilaamisesta sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta. Kuntayhtymässä on 400 työntekijää, ja liikevaihto on noin 700 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2021 HSL:n järjestämässä liikenteessä tehtiin 238 miljoonaa nousua, mikä on yli 60 % Suomessa tehdyistä joukkoliikennematkoista.
Länsimetro Oy on Espoon ja Helsingin kaupunkien yhteisesti omistama osakeyhtiö. Länsimetron tehtävänä on omistaa, ylläpitää ja kehittää länsimetron metrojärjestelmää, rataa ja asemia Ruoholahdesta länteen.
Liikenneliikelaitos on Helsingin kaupungin liikelaitos, joka huolehtii pääkaupunkiseudun metroliikenteestä sekä siihen liittyvästä joukkoliikenneinfrastruktuurista toimien metron rataverkon haltijana ja metroliikenteen harjoittajana. Liikenneliikelaitos tuottaa metroliikenteen liikennöinnin ja metroinfraan liittyvät palvelut Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle hankkimalla ne alihankintana Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:ltä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy
Kiertotaloudella säästämme ympäristöä ja kustannuksia28.3.2024 13:52:13 EET | Tiedote
Kiertotalous on yksi tärkeimmistä periaatteista, jota Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy haluaa rakennusprojekteissaan toteuttaa, sillä se voi jo itsessään saavuttaa projekteille asetetut ilmastotavoitteet.
Rautatientorin metroaseman paloturvallisuuden parantamishanke alkoi valmistelevilla töillä8.3.2024 10:40:30 EET | Tiedote
Kaupunkiliikenne Oy on aloittanut Rautatientorin metroaseman paloturvallisuuden parantamishankkeen valmistelevat työt. Hankeen pääurakoitsijana toimii VM Suomalainen Oy.
Metron nopeusrajoitusta Herttoniemen ja Kulosaaren välillä jatketaan vielä6.3.2024 14:11:04 EET | Tiedote
Rakennustöiden aiheuttamasta maanvajoamasta johtuva metroliikenteen nopeusrajoitus Herttoniemen ja Kulosaaren välissä jatkuu varotoimenpiteenä vielä toistaiseksi. Vaikka maanvajoama on saatu korjattua, aiheuttaa routiva maa Kaupunkiliikenteen kunnossapidon arvion mukaan vielä pienen riskin ongelman toistumiselle.
Pääkaupunkiseudun uusi raitiovaunuhankinta etenee neuvotteluvaiheeseen6.3.2024 10:23:31 EET | Tiedote
Kaupunkiliikenne Oy hankkii 30 uutta kaupunkiraitiovaunua ja 33 pikaraitiovaunua sekä näiden varaosat ja elinkaaren tuen 30 vuodeksi. Hankinta sisältää myös optioita laajenevan raitiotieverkoston tarpeisiin.
Lakko pysäyttää raitio- ja metroliikenteen ja sulkee metroasemat ja osin lippuhallit 14.-15.2.13.2.2024 10:10:28 EET | Tiedote
Poliittinen lakko pysäyttää kaiken Kaupunkiliikenne Oy:n liikennöimän raitio-, pikaraitio- ja metroliikenteen keskiviikkona ja torstaina 14.-15.2. Lisäksi metroasemat pysyvät suljettuina lukuun ottamatta osaa niistä metroasemien lippuhalleista, joissa on liiketiloja. Liikenne keskiviikkona ajetaan normaalisti liikennöintivuorokauden loppuun asti. Lakoilla ja mahdollisella lumisateella saattaa olla vaikutuksia myös perjantain liikenteen aloitukseen raitio- ja pikaraitotieliikenteessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme