Metron kapasiteetti paranee – tähtäimessä alle kahden minuutin vuoroväli myöhemmin tulevaisuudessa

Pääkaupunkiseudun kehittyessä myös metron matkustajamäärät kasvavat jatkuvasti. Liikenne-ennusteiden mukaan metron kapasiteetti ei ilman toimenpiteitä tule riittämään enää seuraavalla vuosikymmenellä. 

Keskeinen ja maailmalla yleinen keino parantaa metron kapasiteettia on tihentää vuoroväliä. Vuorovälin tihentäminen onnistuu vain, kun Helsingin metron nykyisiä järjestelmiä on uusittu. 

Kantametrossa on käytössä monia alkuperäisiä järjestelmiä, joiden elinkaari on päättymässä, ja uudistukset kohdistuvat erityisesti uusimpaan kalustosarjaan ja liikenteenohjausjärjestelmään. Investoinnit koskevat osittain myös länsimetron osuutta, jotta koko radalle saadaan yhtenäinen järjestelmä. 

Liikenteenohjausjärjestelmän nyt uusittavia osia ovat junakulunvalvontajärjestelmä ja kantametron raidevirtapiirit. Molemmat järjestelmät vastaavat osaltaan metron turvallisesta liikennöinnistä. Niiden uusiminen on välttämätöntä, jotta metroa voidaan ajaa turvallisesti myös tulevaisuudessa. 

Metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantamista toteuttava hankekokonaisuus koostuu useasta pienemmästä hankkeesta. Kokonaisuus toteutetaan vaiheittaisesti niin, että ensiksi mahdollistetaan siirtyminen 120 sekunnin vuoroväliin ja puoliautomaattiseen liikennöintiin. Lisäksi hanke toteutetaan niin, että luodaan edellytykset siirtyä vieläkin tiheämpään vuoroväliin, eikä poissuljeta automaatiotason nostamista tulevaisuudessa. 

”Vaikka metron matkustajamäärät ovat vähentyneet koronapandemian myötä, metron kapasiteetin rajat tulevat silti vastaan tulevaisuudessa – vaikkakin hieman aiemmin ennustettua myöhemmin”, sanoo HSL:n Liikenne-tulosalueen johtaja Johanna Wallin. 

Järjestelmien uusiminen vaatii useiden vuosien työn 

Junakulunvalvontajärjestelmän uusimisen toteuttava hanke sai vihreää valoa, kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi hankesuunnitelman 30.1.2023 ja Helsingin kaupunginvaltuusto 7.12.2022. Hanketta on kuitenkin valmisteltu jo pitkään. 

“Viime syksyn aikana käytiin vuoropuhelua mahdollisten järjestelmätoimittajien kanssa, ja hankinta käynnistyy vuoden 2023 alussa. Vuoden 2024 alkupuolella on tarkoitus aloittaa toteutusvaihe, joka kestää useita vuosia. Järjestelmä valmistuu vuosikymmenen loppuun mennessä”, kertoo hankejohtaja Heikki Viika. 

Uusi junakulunvalvontajärjestelmä mahdollistaa puoliautomaattisen liikennöinnin, jota tarvitaan, jotta vuoroväliä voidaan lyhentää. Puoliautomaattinen liikennöinti tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kuljettajan sijaan järjestelmä ajaa metroa. Ohjaamossa on kuitenkin myös jatkossa kuljettaja, ja hänen tehtävänsä on mm. varmistaa, että metro voi lähteä turvallisesti asemilta, sulkea ovet sekä toimia poikkeus- ja hätätilanteissa. 

Toinen metron luotettavan toiminnan kannalta keskeinen järjestelmä ovat raidevirtapiirit, jotka tarkkailevat metrojunien sijaintia radalla. Raidevirtapiirien uusimisprojekti on valmis vuonna 2025. 

Tiheämmän vuorovälin ajaminen vaatii luonnollisesti myös lisää metrojunia. Uusien M400-sarjan junien hankintaan varaudutaan vuosina 2028–2032, mutta ajankohtaa tarkennetaan tarpeen mukaan. Samalla korvataan elinkaarensa päässä olevat M100- ja M200-junat. Järjestelmäuudistusten ja lisäjunien myötä voidaan siirtyä 120 sekunnin vuoroväliin. 

Uudistukset parantavat metron palvelutasoa ja saavutettavuutta 

Hanke parantaa metron palvelutasoa ja hyödyttää siten matkustajia: muun muassa metron luotettavuus paranee eli liikenne on sujuvampaa ja liikenteessä on vähemmän häiriöitä, vuorovälin lyhentyessä liikkuminen on nopeampaa, ja suuremman kapasiteetin ansiosta ruuhkaisuus vähenee. 

Samalla voidaan kuljettaa enemmän ihmisiä rakentamatta uutta rataverkostoa, ja tuetaan laajenevan pääkaupunkiseudun liikkumistarpeita ekologisesti kestävällä tavalla. 

Hanke on Kaupunkiliikenne Oy:n, Länsimetro Oy:n, HSL:n, Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen yhteistyöhanke.