Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy

Metron turvallisuutta parannetaan – jopa 40 vuotta vanhoja järjestelmiä täytyy uudistaa 

Jaa

Metro on liikennöinyt pääkaupunkiseudulla pian 40 vuoden ajan. Osa metrossa käytetyistä järjestelmistä on alkuperäisiä, ja ne alkavat tulla elinkaarensa päähän. Vanhojen järjestelmien uusimiseksi laadittu hankesuunnitelma on 14.6. käsittelyssä HKL:n johtokunnassa. Hankkeen käsittely jatkuu syksyllä Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustoissa.

Kuva: Kaupunkiliikenne Oy
Kuva: Kaupunkiliikenne Oy

Metro on ollut jo 40 vuoden ajan keskeinen osa pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä. Osa kantametrossa käytetyistä järjestelmistä on alkuperäisiä ja ne alkavat vanheta. Samalla myös länsimetron järjestelmät täytyy yhteensovittaa kantametroon. Vanhojen järjestelmien huoltamiseen on tulevaisuudessa yhä vaikeampi löytää sekä varaosia että tarvittavaa osaamista. Sujuvan matkustamisen kannalta on välttämätöntä ryhtyä uudistuksiin, sillä pahimmillaan vanhentuvat järjestelmät uhkaavat koko metroverkon luotettavuutta ja turvallisuutta.  

Tavallisen kaupunkilaisen kannalta hanke on näennäisen näkymätön. Uudistukset kohdistuvat metrojunissa ja radalla oleviin järjestelmiin, eivätkä sen vuoksi näy suoraan matkustajalle. Sen sijaan järjestelmien uusimatta jättäminen alkaisi aikanaan näkyä esimerkiksi myöhässä olevina tai kokonaan ajamattomina vuoroina sekä muina liikennehäiriöinä.  

”Metro on osa HSL:n liikennejärjestelmän selkärankaa ja sen toiminta, luotettavuus ja turvallisuus tulee varmistaa lyhyellä ja pidemmällä aikajänteellä”, HSL:n Liikenne-tulosalueen johtaja Johanna Wallin toteaa. 

 

Nykyaikainen junakulunvalvontajärjestelmä turvaa sujuvamman liikkumisen 

Metron turvallisen ja luotettavan toiminnan kannalta keskeisintä on junakulunvalvontajärjestelmän uusiminen. Kulunvalvontajärjestelmä on metron turvallisuuden kannalta avainasemassa; sen päätehtävänä on estää junan ajo punaisen opastimen ohi.  

Kulunvalvontajärjestelmänä tällä hetkellä käytössä olevasta pakkopysäytysjärjestelmästä on tarkoitus siirtyä automaattiseen kulunvalvontaan. Automaattinen järjestelmä muun muassa valvoo jatkuvasti junan sijaintia ja nopeutta radalla, ja tarkkailee metrojunan etäisyyttä toisista junista. Käytännössä kuljettaja ei esimerkiksi voi ajaa ylinopeutta, sillä järjestelmä hidastaa vauhtia automaattisesti.  

Järjestelmä tulee mahdollistamaan puoliautomaattisen junien ajon. Vaikka järjestelmä automatisoituu osittain, metron ohjaamossa tulee jatkossakin olemaan kuljettaja. Kuljettajan tehtävä on esimerkiksi avata ja sulkea metron ovet, ja valvoa junan toimintaa. Lisäksi metro kulkee täsmällisemmin, kun inhimilliset tekijät vähenevät. 

”Kulunvalvontajärjestelmän uusinta varmistaa luotettavan liikennöinnin ja samalla mahdollistaa järjestelmän matkustajakapasiteetin huomattavan lisäyksen. Lisäksi puoliautomaattinen ajo tukee täsmällisempää metron toimintaa”, kertoo Metron kapasiteettihankkeen hankejohtaja Heikki Viika Kaupunkiliikenne Oy:stä. 

 

Uusi järjestelmä mahdollistaa matkustajamäärän kasvun 

Sujuvamman ja turvallisemman liikkumisen lisäksi järjestelmän uusiminen mahdollistaa muitakin positiivisia muutoksia. Suunnitellun järjestelmän ansiosta metron vuoroväliä voidaan tihentää, jolloin metro kulkee tulevaisuudessa varsinkin ruuhka-aikaan nykyistä taajemmin. Samalla metro on entistäkin nopeampi tapa liikkua kaupungissa. 

Tiheämmin kulkevat metrot puolestaan kasvattavat metroihin mahtuvien matkustajien eli kapasiteetin määrää. Suurempi kapasiteetti tarkoittaa paitsi, että yhä useampi pystyy kulkemaan metrolla, myös väljempää matkustamista. Hankesuunnitelman yhteydessä tehdyn selvityksen mukaan ruuhkaa koetaan jo ajoittain matkustajamäärien ollessa korkeita. Kapasiteetin nosto vaatii kuitenkin lisäjunien hankintaa. 

 

Yhteistyöhankkeen käsittely jatkuu ensi syksynä 

Metrojärjestelmiä kehitetään ennakoivasti, sillä työ vaatii huolellista suunnittelua ja toteutus kestää useita vuosia. Uuden junakulunvalvontajärjestelmän on tarkoitus valmistua vuonna 2029. Metrojärjestelmien uudistuksesta vastaa Kaupunkiliikenne Oy, ja toteutusta valvoo Kaupunkiliikenteen, HKL:n, HSL:n, Länsimetron ja Espoon kaupungin muodostama yhteistyöryhmä. 

Hankesuunnitelma on HKL:n johtokunnan käsittelyssä 14.6., ja käsittely jatkuu Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustoissa syksyllä. 

 

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy hallinnoi Helsingin joukkoliikenneinfraa ja omistaa raitiovaunukaluston. Kaupunkiliikenne vastaa joukkoliikenteen kokonaisuuden kehittämisestä ja kunnossapidosta, liikennöi raitiovaunua ja tuottaa metron liikennöintiä palveluna. Kaupunkiliikenne järjestää lisäksi Suomenlinnan lautan liikenteen sekä Helsingin kaupunkipyöräpalvelun. 

HSL Helsingin seudun liikenne vastaa seudun joukkoliikenteen suunnittelusta ja tilaamisesta sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta. Kuntayhtymässä on 400 työntekijää, ja liikevaihto on noin 700 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2021 HSL:n järjestämässä liikenteessä tehtiin 238 miljoonaa nousua, mikä on yli 60 % Suomessa tehdyistä joukkoliikennematkoista.

Länsimetro Oy on Espoon ja Helsingin kaupunkien yhteisesti omistama osakeyhtiö. Länsimetron tehtävänä on rakentaa, omistaa, ylläpitää ja kehittää länsimetron metrojärjestelmää, rataa ja asemia Ruoholahdesta länteen. 

Yhteyshenkilöt

Kaupunkiliikenne Oy: hankejohtaja Heikki Viika, p. 040 664 0879 , heikki.viika@kaupunkiliikenne.fi

HSL: Liikenne-tulosalueen johtaja Johanna Wallin, p. 050 337 5685, johanna.wallin@hsl.fi 

Espoon kaupunki: Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo, p. 050 593 3359, olli.isotalo@espoo.fi 

Länsimetro Oy: toimitusjohtaja Ville Saksi, p. 040 823 2086, ville.saksi@lansimetro.fi 

Kuvat

Kuva: Kaupunkiliikenne Oy
Kuva: Kaupunkiliikenne Oy
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy
Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy
PL 55250
00099 Helsingin kaupunki

(09) 310 1071https://kaupunkiliikenne.fi/

Kaupunkiliikenne Oy jatkaa HKL:n työtä ja hallinnoi Helsingin joukkoliikenneinfraa ja omistaa raitiovaunukaluston. Vastaamme joukkoliikenteen kokonaisuuden kehittämisestä ja kunnossapidosta. Liikennöimme raitiovaunua ja tuotamme metron liikennöintiä palveluna. Järjestämme lisäksi Suomenlinnan lautan liikenteen sekä Helsingin kaupunkipyöräpalvelun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy

Runeberginkadulla uusitaan raitiotiekiskoja6.5.2022 10:23:14 EEST | Tiedote

Kaupunkiliikenne Oy uusii raitiotiekiskoja Runeberginkadulla Pohjoisen Hesperiankadun risteyksen läheisyydessä. Raitiotiekiskoja uusitaan noin 25 metrin matkalta. Ratatyö valmistuu toukokuun lopulla. Risteysaluetta ei töiden aikana suljeta liikenteeltä. Raitiotiekiskot ovat elinkaarensa päässä, ja ne on uusittava. Työssä hyödynnetään Runeberginkadun raitioliikennekatkoa. Lisätietoa Runeberginkadun liikennekatkosta HSL:n sivuilla.

Metroliikenne osittain keskeytetty – ratavauriota korjataan parhaillaan28.4.2022 19:34:17 EEST | Tiedote

Metroliikenne on turvallisuussyistä osin keskeytetty Herttoniemen ja Siilitien välillä olevan ratavaurion vuoksi. Metro liikennöi tällä hetkellä keskustasta itään Kulosaareen asti ja välillä Siilitie-Mellunmäki ja Itäkeskus-Vuosaari. Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n ratakunnossapito on paikalla ja vauriota korjataan parhaillaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että metrorata saadaan yhden raiteen ajoon vielä tämän illan aikana. Kun edellytykset täyttyvät, metroliikenne voidaan käynnistää molemmilla raiteilla nopeusrajoituksin. Kyseessä on radan alla oleva vajoama Herttoniemen ja Siilitien välisellä rata-alueella. Vaurio on todennäköisesti aiheutunut lähistöllä tehtävästä maanrakennustyöstä. Metroliikenteestä ja korvaavista yhteyksistä lisätietoa hsl.fi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme