Metsä Springin Niklas von Weymarn: Puupohjainen uusiutuva tekstiilikuitu uudistaa tekstiilimarkkinat Tavoitteena tekstiilikuidun valmistajien klusteri Suomeen
-Globaali kysyntä kestävästi tuotetulle tekstiilikuidulle on valtava. Maailmassa tuotetaan vuosittain yli 100 miljoonaa tonnia tekstiilikuituja, joiden pääraaka-aineita ovat öljy- ja maakaasupohjaiset synteettiset kuidut.
Tekstiilikuidun kehitystyö on perustunut von Weymarnin mukaan Suomessa tehtyihin isoihin tutkimusohjelmiin ja perustutkimukseen, joista syntyi osaamista ja monien teollisten hankkeiden käynnistyminen. - Tämähän on mennyt kuin oppikirjoissa, että satsataan tutkimukseen ja kehitykseen, joka tuottaa uusia teknologioita ja tuotteistavia innovaatioita.
Puupohjainen tekstiilikuitu korvaa nykyisiä fossiilipohjaisia tekstiilikuituja
Fossiilipohjaisista tekstiilikuiduista irtoaa käytössä ja pesussa ympäristölle ja ihmisille haitallisia mikromuoveja. Tekstiilejä valmistetaan paljon myös puuvillasta, jonka tuotannossa on merkittäviä keinokasteluun, lannoitukseen ja torjunta-aineiden käyttöön liittyviä ongelmia.
-Teollinen puutekstiilikuitujen valmistus perustuu niin kutsutun liukosellun käyttöön. Tunnetuin valmistusmenetelmä ja tuote on viskoosi. Metsä Groupin Kuura-konsepti perustuu vastaavasti paperisellun hyödyntämiseen, eli liukosellu-välivaihe jää pois. Kun olemme yksi maailman suurimmista paperisellun valmistajista, saamme strategisen edun hyödyntämällä omaa raaka-ainetta jalostusarvon nostoon Suomessa, muistuttaa von Weymarn.
Kun tekstiilikuidun tuotanto integroidaan biotuotetehtaaseen, sellua ei tarvitse kuivata, mikä säästää energiaa. - Muuten valmistusprosessi käyttää biotuotetehtaan omaa puusta valmistuvaa uusiutuvaa energiaa. Näiden valintojen ansiosta lopputuotteen hiilijalanjälki on erittäin alhainen ja paperisellun valmistuksen integrointi tekstiilikuidun tuotantoon tuo meille globaaliin markkinaan kilpailukykyä, sanoo von Weymarn.
-Käytämme hiilijalanjäljen arvioinnissa ulkopuolisia tutkimuslaitoksia. He soveltavat arviointiin standardoitua elinkaarianalyysiä (engl. LCA), mikä osoittaa, että kehittämme Kuura-konseptimme on näiden tavoitteiden kannalta ylivoimainen verrattuna olemassa oleviin kaupallisiin puupohjaisiin tekstiilikuituihin.
von Weymarnin mukaan Kuura-tekstiilikuitu on paperisellusta valmistettava fossiiliton, biohajoava ja biopohjainen tuote. - Tulevaisuudessa sitä voidaan käyttää tekstiilien valmistuksessa sellaisenaan tai sekoitteena yhdessä muiden kuitujen kanssa. Koetehtaalta Kuura-katkokuitu ohjataan ensin langanvalmistukseen, minkä jälkeen siitä tehdään kangasta. Ensimmäisiä kuluttajatuotteita on jo markkinoilla. Tuotteiden lanseerauksessa teemme yhteistyötä japanilaisen kauppahuoneen Itochun kanssa.
Metsäkeskustelussa fossiilisia korvaavat tuotteet jääneet taka-alalle
Kun Suomessa metsäkeskustelu fokusoituu metsän käyttöön, uusien puupohjaisten tuotteiden substituutiovaikutus markkinoilla on jäänyt von Weymarnin mukaan hieman taka-alalle. -Sen sijaan, että haettaisiin ratkaisuja fossiilisten raaka-aineiden käytön vähentämiseen, niin todetaan, että Pohjois-Euroopassa on paljon metsää, mikä voi toimia nieluna. Tämä luo sen harhan, että fossiilisten raaka-aineiden käyttöä voidaan jatkaa huolettomasti, kun kasvatetaan nieluja.
-Metsien nielu pysyy vahvana vain, jos metsänomistajille on motivaatio hoitaa metsää ja joku haluaa sitä ostaa. Jos teollisuus lakkaisi käyttämästä puuta, niin nielu kasvaisi jonkun aikaa ja alkaisi sitten heiketä puuston kasvun hidastuessa.
Suomen metsäklusteri tulee nähdä von Weymarnin mielestä tulevaisuudessa ekosysteeminä, jossa haetaan kumppanuuksia esimerkiksi tekstiili-, auto- ja kemianteollisuuden kesken. - Nämä kumppanuudet eivät välttämättä ole Suomessa, vaan esimerkiksi tämän tekstiilikuidun kehityshankkeen tärkein yhteistyökumppani on Japanissa. Tämä osoittaa, miten kovassa murrostilassa metsäteollisuus on.
-Uusien innovaatioiden tuotanto ja kuluttajamarkkinoiden saatavuus tulee tapauskohtaisesti arvioida, koska kuljetuskustannukset ovat avainasemassa. Meillä on kaksi kärkihanketta, Kuura-tekstiilikuitu ja uusi kolmiulotteinen Muoto-pakkaustuotteemme. Jälkimmäinen on sukua tutun munakennon kanssa. Kuljettamista varten Kuura-kuitu puristetaan tiiviiksi paaliksi, kun taas Muoto-tuotteet voidaan pinota päällekkäin pakkauskoon minimoimiseksi. Tuotannon sijoittaminen Suomeen edellyttää tiiviisti pakattuja tuotteita, toteaa von Weymarn.
Uusiutuva tekstiilikuitu vastaa tekstiilimarkkinoiden muutokseen
Metsäteollisuus joutuu uusien puupohjaisten tuotteiden myötä tutustumaan aivan uusiin markkinoihin ja niillä valitseviin käytäntöihin. Esimerkiksi tekstiilikuitumarkkinalla on vaatebrändeillä erittäin vahva rooli. - Brändinomistajat tukeutuvat myös meille uuteen tapaan auditoida tuotteiden ekologista ja yhteiskunnallista kestävyyttä.
-Tekstiilikuitujen kysynnän kasvaessa on synteettisten tekstiilikuitujen ja puuvillan rinnalle kehitettävä menetelmiä tuottaa kestävämmin materiaaleja. Kun ekologisten arvojen merkitys kasvaa kuluttajamarkkinoilla, sieltä tulee painetta vaatevalmistajille. Pikamuoti on ollut hyvä liiketoimintamalli ja siitä irtautuminen voi olla tuskallista. Me olemme nyt muutosvaiheessa, jossa tehdään kuten ennenkin, mutta puhutaan uudesta.
von Weymarn uskoo, että EU:n komission lainsäädäntöehdotukset tulevat vauhdittamaan muutosta. - EU:n uuden tekstiilistrategian tavoitteena on nimenomaan lisätä uusiutuvien, kestävien ja kierrätettävien raaka-aineiden ja materiaalien käyttöä tekstiilituotannossa. Nythän tekstiilijätettä syntyy valtavasti, kun markkinoilla on myymättömiä vaatteita, jotka tuhotaan.
Metsä Spring on kaupallisen puupohjaisen tekstiilikuidun kehitystyössä tutkimus- ja kehitystyön viimeisessä vaiheessa. - Meneillään olevan demonstraatiovaiheen jälkeen, mahdollisesti noin vuoden kuluttua, meillä on toivon mukaan edellytykset päättää liiketoiminnan aloittamisesta ja tehdasinvestoinnista Suomeen.
-Lupien hakeminen, tehtaan suunnittelu ja rakentaminen sekä uuden liiketoiminnan pystyttäminen vievät aikaa. Nämä, onnistuneen demonstraation jälkeen tapahtuvat toimet, vievät meidän maailmassamme vähintään kolme vuotta, arvioi von Weymarn.
Tekstiilikuidun isäntäpaikkakunnaksi on von Weymarnin mukaan tarjolla kaksi biotuotetehtaan vaihtoehtoa Äänekoski ja Kemi. - Paperiselluun perustuva Kuura– konseptimme tukeutuu biotuotetehtaan tehokkaaseen energiatuotantoon, jota voidaan hyödyntää tekstiilikuidun valmistuksessa.
Metsä Spring on Metsä Groupin innovaatioyritys, jonka tavoitteena on kehittää uutta liiketoimintaa puupohjaisiin arvoketjuihin liittyen. Tähän tavoitteeseen kuuluu sekä sijoitukset lupaaviin startup-yrityksiin maailmanlaajuisesti, että omien pilotti- ja demoprojektien edistäminen.
Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niklas von Weymarn
niklas.vonweymarn@metsagroup.com
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Artikkeli on osa Marjatta ja Eino Kollin rahoittamaa ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta, puurakentamisesta ja puun käytön uusista mahdollisuuksista. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista laajasti metsäklusteriin liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös sivustolla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Taloustieteilijä Pasi Holm: Ilmastotavoitteiden talous- ja työllisyysvaikutuksista metsäsektorille vaietaan7.5.2025 10:54:39 EEST | Artikkeli
Ilmastopaneelin vaatimat hakkuiden vähentämistoimet toisivat miljardimenetykset vienti- ja verotuloihin. –Suomen talouden kasvutavoitteille tämä olisi erittäin haitallista, kun tarvitsemme lisää vientiä, työpaikkoja ja verotuloja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kun Suomen talous ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen, nyt tarvitaan kasvutoimia, lisää vientiä ja työpaikkoja, sanoo selvityksen tekijä VTT Pasi Holm. Holmin mukaan ilmastotavoitteen nimissä vaaditut hakkuurajoitukset heikentäisivät talouden kasvutavoitteita, kilpailukykyä, vähentäisivät työpaikkoja ja aiheuttaisivat hakkuuvuodon Suomesta ulos. – Seuraukset näkyisivät nopeasti erityisesti sahateollisuudessa, missä henkilötyövuodet vähenisivät sahateollisuudessa suoraan ja välillisesti tuhansilla. –Hallitus joutuu katsomaan asiaa talouden kasvun, vientiteollisen kilpailukyvyn ja omaisuuden suojan kannalta. En kuitenkaan usko, että poliittisilla päätöksillä lähdetään rajoittamaan hakkuita, mikä olisi vastoin kasvutavoitteita.
Kansliapäällikkö Pekka Pesonen: Hakkuurajoitukset eivät sovi talouden kasvutavoitteisiin29.4.2025 10:08:13 EEST | Artikkeli
Jos päätös Suomen ilmastotavoitteista tehtäisiin nyt, tavoitteita ei ripustettaisi metsänielujen kasvun varaan, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen. –Nielujen kasvattamiseen vaaditut hakkuurajoitukset eivät mene ihan heittämällä läpi, kun talous- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä ja yksityiset metsät nauttivat omaisuudensuojaa. Tähän yleiseen hallituksen talouslinjaan ei sovi, että ryhdymme kuristamaan talouden ja työllisyyden kannalta näin keskeistä toimialaa. Meillä ei ole ministeriössä toimeksiantoa, että metsätalouden toimintaedellytyksiin lähdettäisiin aktiivisesti puuttumaan. Kun lain väliarviointia tehdään tänä vuonna, Pesosen mukaan nyt pitää arvioida ovatko toimet riittävän tuloksellisia. – Kun Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristöjärjestöjen ilmastolain toteuttamista koskevan valituksen, se totesi päätöksessään, että valtioneuvosto on pitänyt erityisesti maankäyttösektorin hiilinielujen lisätoimia tarpeellisena. Lisätoimien valmiste
Ympäristösuojelun professori (emer.) Pekka Kauppi: Metsänielujen vähenemisen suurin haaste on Suomen sijasta tropiikissa23.4.2025 11:16:59 EEST | Artikkeli
Ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kaupin mielestä trooppisten metsien dramaattinen väheneminen on suurin metsien hiilinieluun liittyvä globaali haaste. Kaupin mukaan metsäkatoa ja metsänieluja koskevassa keskustelussa tulisi keskittyä globaalisti ensisijaisesti tropiikkiin. – Trooppisten metsien pinta-ala on vuodesta 1990 supistunut noin kymmenen kertaa Suomen metsien pinta-alan verran. Metsien häviämisen syyt liittyvät vahvasti maatalouden laajenemiseen. –Koskematon metsä on vähentynyt tropiikissa kolmessa vuosikymmenessä 400 miljoonaa hehtaaria, minkä tilalle on syntynyt uudismetsää vain 200 miljoonalle hehtaarille. Globaalin ilmastotavoitteen kannalta tropiikissa tapahtuva metsäkato, sen aiheuttama hiilidioksidipäästö ja trooppisten metsien nielujen heikkeneminen on avainkysymys. Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Kansainvälisessä tutkimusyhteisössä toimiva Kauppi muistuttaa, että Siperian ja Kanadan laajat metsäpalot ja hyönteistuhot ova
Sahateollisuuden Matti Kylävainio: Hakkuurajoitukset johtaisivat sahateollisuudessa irtisanomisiin9.4.2025 08:22:09 EEST | Artikkeli
Ilmastopaneelin vaatimat hakkuurajoitukset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä sahateollisuudelle ja johtaa työpaikkojen vähenemiseen. – Esimerkiksi 20 prosentin hakkuurajoitus ja siitä seuraava tuotannon pysyvä alentuminen tarkoittaisi lähes sadan henkilötyövuoden vähentämistä noin 300 työpaikkaa tarjoavassa yrityksessä, sanoo Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Matti Kylävainio. –Lisäksi hakkuurajoitukset vähentäisivät metsänomistajien kantorahatuloja, kuljetusten ja muiden alihankkijoiden tuloja sekä valtion verokertymiä, kun raakapuuta jäisi jalostamatta. Rajoitusten taloudellisia, työllisyys- tai kilpailukykyvaikutuksia ei ole lainkaan selvitetty. Valtion tulee tehdä politiikkaa, joka tukee yritysten tuotantoa ja kansainvälistä kilpailukykyä, eikä rajoittaa sitä. Maankäyttösektori ei pysty kompensoimaan muiden sektorien päästöjä Suomen tiukka 2035 ilmastotavoite asettaa Sahateollisuus ry.n hallituksen puheenjohtajana toimivan Kylävainion mukaan kohtuuttomia rajoi
Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli
Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme