Metsä suojaa eläimiä ja kasveja ilmaston lämpenemiseltä
Metsä toimii puskurina. Puiden latvat eristävät kuumuudelta ja toisaalta suojaavat pakkaselta.
Metsän suotuisat vaikutukset on osoitettu laajalla kansainvälisellä tutkimuksella, jossa oli mukana professori Miska Luoto Helsingin yliopiston BioGeoClimate Modelling Lab -tutkimusryhmästä. Tutkimustulokset julkaistiin äskettäin arvostetussa Nature Ecology and Evolution -tiedelehdessä.
Neljän asteen ero lämpötiloissa
Lämpötiloja mitattiin viidellä mantereella, tropiikin sademetsistä aina pohjoisen havumetsiin. Kerätyn aineiston mukaan päivän ylin lämpötila metsässä on keskimäärin neljä astetta alhaisempi kuin läheisellä puuttomalla alueella. Tämä tieto auttaa ennustamaan paremmin ilmaston lämpenemisen vaikutuksia metsän monimuotoisuuteen.
Metsä eristeenä
Latvuston lehdet ja oksat eristävät ja suojaavat metsän alempia kerroksia. Siksi kesällä korkein lämpötila on metsän keskellä alhaisempi ja vastaavasti talvella ja yöllä lämpötila on keskimäärin yhden asteen verran korkeampi kuin avoimessa ympäristössä. Kuumina kesäpäivinä metsän keskellä on tropiikissa jopa lähes kymmenen astetta viileämpää, kun taas pohjoisilla alueilla ero on vain muutamia asteita. Metsän eristävä vaikutus onkin pidettävä mielessä, kun ennustetaan ilmaston lämpenemisen vaikutuksia biodiversiteettiin. Noin neljännes maapallon pinta-alasta on metsien peitossa ja näillä alueilla elää ja esiintyy yli puolet lajeista. Laaja-alaiset metsien hakkuut ja ilmaston lämpeneminen yhdessä muodostavat erityisen uhan maapallon biodiversiteetille.
Ilmastonmuutoksen puskuri
Julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa, että lämpötilan noustessa myös lehvästön puskurointikyky nousee. Maksimilämpötilojen nousu metsäympäristössä on siten luultua hitaampaa. Vaikka lämpötilat nousevat, niin metsän keskellä lämpötila ei nouse samaa tahtia. Tutkimus osoittaa, että metsä on todellinen puskuri ilmaston lämpenemistä vastaan. Tulokset vahvistavat ymmärrystä metsien merkityksestä ilmastonmuutoksessa, ja osoittavat selvästi että metsät pitää säilyttää ja metsittämistä lisätä ilmaston lämmetessä. Metsien merkitys ilmastonmuutoksen puskurina on erityisen suurta tropiikissa, kuten esimerkiksi voimakkaasti hakatuilla Amazonin ja Indonesian sademetsäalueilla.
Referenssi:
Lisätietoja:
Professori Miska Luoto, The BioGeoClimate Modelling Lab
Sähköposti: miska.luoto@helsinki.fi
Puhelin: +358 44 2727327
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Valtaosalla kilparavihevosista löytyi suun vaurioita kuolainten alueella16.7.2019 08:38:10 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja Suomen Hippoksen yhteistyötutkimuksessa yli 80 prosentilla tarkastetuista ravihevosista löytyi suusta kuolainten vaikutusalueelta vaurioita kilpailusuorituksen jälkeen. Nämä vauriot jäävät kuitenkin helposti havaitsematta, sillä ne eivät näy ulospäin.
Ikääntynyt kudos voidaan korjata naapurisolujen signaaleja estämällä10.7.2019 20:00:00 EEST | Tiedote
Ihmisen ikääntyessä kantasolut menettävät kykynsä korjata kudosvaurioita, mutta Helsingin yliopiston tutkijat havaitsivat, että niiden toiminta voidaan nuorentaa naapurisolujen signaaleja estämällä. Tämä tutkijoiden löytämä mekanismi voi tarjota helpotusta ikääntyneiden suolisto-ongelmiin, vähentää syöpähoitojen sivuvaikutuksia, ja nopeuttaa potilaiden toipumista.
Sukupuuttoon kuolleeksi epäilty vesikirppulaji löydettiin uudelleen4.7.2019 12:06:14 EEST | Tiedote
Suomalaisesta järvestä on löydetty vesikirppulaji, jonka epäiltiin jo kuolleen sukupuuttoon. Vesikirpusta on tähän saakka tehty lukuisia fossiililöytöjä jääkauden jälkeen kerrostuneista järvisedimenteistä, mutta nyt tutkijoilla on käsissään elävä yksilö.
Suomalaisella eläinlääkärillä todettu ensimmäistä kertaa sioilla yleinen MRSA-kanta3.7.2019 14:57:28 EEST | Tiedote
Suomalaisilla eläinlääkäreillä ei ole normaaliväestöä enemmän antibiooteille vastustuskykyisiä MRSA- ja ESBL-bakteereja, selviää Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa tehdystä tutkimuksesta.
Pohjoismaiset kemiakilpailut Helsingissä 18.-21.7.20191.7.2019 15:28:27 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto isännöi tämän vuoden yhteispohjoismaisia kemiakilpailuja. Jo neljännen kerran järjestettävään kisaan saapuvat Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin sekä Suomen parhaat nuoret kemistit.
3 951 opiskelijaa hyväksyttiin Helsingin yliopistoon27.6.2019 14:39:07 EEST | Tiedote
Kevään yhteishaussa Helsingin yliopistoon haki yhteensä 28 872, eli sisään pääsi 13,7 prosenttia hakijoista. Todistusvalinnan kautta sisään pääsi 21 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme