Metsä suojaa eläimiä ja kasveja ilmaston lämpenemiseltä
Metsä toimii puskurina. Puiden latvat eristävät kuumuudelta ja toisaalta suojaavat pakkaselta.
Metsän suotuisat vaikutukset on osoitettu laajalla kansainvälisellä tutkimuksella, jossa oli mukana professori Miska Luoto Helsingin yliopiston BioGeoClimate Modelling Lab -tutkimusryhmästä. Tutkimustulokset julkaistiin äskettäin arvostetussa Nature Ecology and Evolution -tiedelehdessä.
Neljän asteen ero lämpötiloissa
Lämpötiloja mitattiin viidellä mantereella, tropiikin sademetsistä aina pohjoisen havumetsiin. Kerätyn aineiston mukaan päivän ylin lämpötila metsässä on keskimäärin neljä astetta alhaisempi kuin läheisellä puuttomalla alueella. Tämä tieto auttaa ennustamaan paremmin ilmaston lämpenemisen vaikutuksia metsän monimuotoisuuteen.
Metsä eristeenä
Latvuston lehdet ja oksat eristävät ja suojaavat metsän alempia kerroksia. Siksi kesällä korkein lämpötila on metsän keskellä alhaisempi ja vastaavasti talvella ja yöllä lämpötila on keskimäärin yhden asteen verran korkeampi kuin avoimessa ympäristössä. Kuumina kesäpäivinä metsän keskellä on tropiikissa jopa lähes kymmenen astetta viileämpää, kun taas pohjoisilla alueilla ero on vain muutamia asteita. Metsän eristävä vaikutus onkin pidettävä mielessä, kun ennustetaan ilmaston lämpenemisen vaikutuksia biodiversiteettiin. Noin neljännes maapallon pinta-alasta on metsien peitossa ja näillä alueilla elää ja esiintyy yli puolet lajeista. Laaja-alaiset metsien hakkuut ja ilmaston lämpeneminen yhdessä muodostavat erityisen uhan maapallon biodiversiteetille.
Ilmastonmuutoksen puskuri
Julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa, että lämpötilan noustessa myös lehvästön puskurointikyky nousee. Maksimilämpötilojen nousu metsäympäristössä on siten luultua hitaampaa. Vaikka lämpötilat nousevat, niin metsän keskellä lämpötila ei nouse samaa tahtia. Tutkimus osoittaa, että metsä on todellinen puskuri ilmaston lämpenemistä vastaan. Tulokset vahvistavat ymmärrystä metsien merkityksestä ilmastonmuutoksessa, ja osoittavat selvästi että metsät pitää säilyttää ja metsittämistä lisätä ilmaston lämmetessä. Metsien merkitys ilmastonmuutoksen puskurina on erityisen suurta tropiikissa, kuten esimerkiksi voimakkaasti hakatuilla Amazonin ja Indonesian sademetsäalueilla.
Referenssi:
Lisätietoja:
Professori Miska Luoto, The BioGeoClimate Modelling Lab
Sähköposti: miska.luoto@helsinki.fi
Puhelin: +358 44 2727327
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Iäkkäiden potilaiden kasvomurtumien syy on useimmiten kaatuminen18.11.2019 08:00:00 EET | Tiedote
Iäkkäiden potilaiden kasvomurtumat syntyvät yleensä kaatumisen seurauksena, ja usein niihin liittyy myös aivovamma.
Antibioottien käytön vähentäminen on auttanut: mikrobilääkkeet tehoavat koirien bakteereihin entistä paremmin18.11.2019 08:00:00 EET | Tiedote
Uusimman FINRES-Vet-raportin mukaan koirissa esiintyvien bakteerien vastustuskyky antibiooteille on edelleen vähentynyt. Yhtenä syynä on todennäköisesti se, että antibiootteja käytetään entistä vähemmän, jolloin bakteerit eivät pääse kehittämään niille resistenssiä. Kissojen bakteerit ovat edelleen keskimäärin herkempiä antibiooteille kuin koirien.
Varhaisten suomalaisten DNA-linjat valottavat nykyväestön monitahoista alkuperää15.11.2019 12:00:00 EET | Tiedote
Helsingin ja Turun yliopistojen uusi geenitutkimus osoittaa, että rautakauden lopulla Suomea asuttivat erilliset, toisistaan poikkeavat populaatiot. Kaikki nämä ryhmät ovat vaikuttaneet nykysuomalaisten perimään. Kyseessä on toistaiseksi laajin muinais-DNA-tutkimus Suomen alueella asuneista ihmisistä.
Kännykkäkuva kertoo avokadon kypsyyden, neulaton mittari verensokeritason – 12 tiedeinnovaatiota esillä Slushissa14.11.2019 11:34:46 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto esittelee Slushissa 12 kaupallistamisen eri vaiheessa olevaa tiedeinnovaatiota. Sivutapahtuma Unicorner kerää päättäjät ja sijoittajat yhteen miettimään keinoja, miten helpottaa tutkimukseen pohjautuvien innovaatioiden tietä menestyviksi yrityksiksi.
Uusi proteiinilähde: bioprosessointi tuo vehnäleseiden proteiinit ravintokäyttöön14.11.2019 09:51:52 EET | Tiedote
Vehnäleseitä on tähän asti käytetty lähinnä rehuna tai bioetanolin raaka-aineena. Maitohappo- ja hiivakäymisen sekä entsyymien avulla vehnäleseiden sisältämät proteiinit voidaan hyödyntää ihmisravintona.
Tupakointi ja korkea verenpaine lisäävät äkkikuolemaan johtavan aivoverenvuodon riskiä14.11.2019 08:31:06 EET | Tiedote
Eräät viimeaikaiset tutkimustulokset ovat viitanneet siihen, että tupakointi ja korkea verenpaine parantavat lukinkalvonalaiseen aivoverenvuotoon sairastuneen potilaan ennustetta. Juuri julkaistu suomalaistutkimus osoittaa, ettei näin ole, vaan tupakointi ja korkea verenpaine lisäävät aivoverenvuodon saaneen potilaan riskiä kuolla jo ennen sairaalahoitoon pääsemistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme