Metsästäjäliitto ajaa ampumaratoja lyijyrajoituksen ulkopuolelle

ECHA on valmistellut ehdotuksen, jonka tarkoituksena on ”vähentää ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä, jotka aiheutuvat lyijyn käytöstä ammuksissa eli kosteikkoalueiden ulkopuolella käytettävissä hauleissa, kosteikkoalueilla ja niiden ulkopuolella käytettävissä luodeissa ja ammuksissa sekä kalastustarvikkeissa.” Lyijyrajoituksen 2. vaihetta ei pidä sekoittaa nyt jo EU:ssa hyväksyttyyn lyijyhaulien käyttörajoitukseen kosteikkoalueilla, joka astuu voimaan 15.2.2023.

Ampumaradat jätettävä esityksen ulkopuolelle 

Suomen Metsästäjäliiton mukaan lyijyrajoitusta koskevan 2. vaiheen esityksen suurin ongelma on se, että rajoitus koskee myös ampumaratoja. Metsästäjäliitto vaatii lausunnossaan, että ampumaradat on suljettava kokonaan rajoitusehdotuksen ulkopuolelle. Mikäli se ei ole mahdollista, rajoitukseen tulee saada vähintään kymmenen vuoden siirtymäaika ja lyijyammusten käyttö tulisi sallia, mikäli radalla käytetään parasta mahdollista teknologiaa (BAT), jonka mukaan suomalaisia ratoja on luvitettu jo kohta 10 vuotta. Suomalainen ampumaratojen luvitus perustuu kohdekohtaiseen riskikartoitukseen, kun taas ECHA tarjoaa kallista ”yhden mallin järjestelmää” kaikille eurooppalaisille ampumaradoille, vaikka kohteessa ei olisi riskiä lyijyn kulkeutumisesta ympäristöön.

Suomessa on tällä hetkellä 670 ampumarataa, joilla on yhteensä 2188 yksittäistä lajirataa. Suomen pinta-ala on suuri ja maa harvaan asuttu.  Jos rataverkostosta tulee liian harva, on mahdollista, että harjoittelu vähenee, mikä on eettisten riistalaukausten perusta. Myös Suomen viranomaiset harjoittelevat samoilla ampumaradoilla, kuten Poliisihallitus muistuttaa omassa lausunnossaan.

Suomen ampumaurheiluliiton ja Ampumaratojen ympäristölupahankkeen teetättämän kustannuslaskelman mukaan pelkästään suomalaisten luotiratojen hiekkapenkkojen rakentaminen maksaisi 547–575 miljoonaa euroa lyijyluotikelpoisiksi niin, että ne täyttäisivät ECHAn kaavailemien ”best practise sandtrappien” normit. Metsästäjäliiton laskelmien mukaan 76 % suomalaisista ampumaradoista on pieniä 1–4 lajiradan kokoisia ja niiden toiminnanharjoittajat ovat pääsääntöisesti suhteellisen pieniä metsästys- tai ampumaseuroja sekä riistanhoitoyhdistyksiä. On selvää, että satojen tuhansien eurojen kustannukset yksittäisille pienille yhdistyksille olisivat suhteettomia ja epärealistisia. Lisäksi ratojen kunnostusrakentaminen ECHAn ehdottamassa viiden vuoden siirtymäajassa ei ole edes mahdollista.

Lisäksi Metsästäjäliitto ehdottaa, että

• Reunasytytteisiin kaliipereihin tulee saada pysyvä poikkeus metsästykseen
• OTM (Open Tip Match) tyyppiset tarkkuusluodit tulee sallia metsästyksessä FMJ luotien lisäksi
• Mustaruutiaseilla metsästys lyijyammuksilla on sallittava
• Siirtymäaikoja on pidennettävä kaikissa ehdotetuissa rajoituksissa

EU-maiden kesken suuret erot

Lyijyä on käytetty yleisesti metsästys- ja urheiluammuntatarvikkeissa sekä kalastusvälineissä vuosisatojen ajan. Arvioiden mukaan Euroopan unionin alueella ympäristöön joutuu vuosittain noin 44 000 tonnia lyijyä, joista 57 prosenttia tulee urheiluammunta, 32 prosenttia metsästyksestä ja 11 prosenttia kalastustoiminnasta. Maakohtaiset erot ovat suuria.  ECHAn sosioekonomisesta analyysista vastaavan komitean (SEAC) lausuntoluonnoksen kuuleminen päättyi 29.8.2022. ECHAn lopullista rajoitusehdotusta odotetaan alkuvuodesta 2023. Tämän jälkeen esitys etenee Euroopan komissioon käsiteltäväksi ja komissio voi sitä vielä muuttaa. Komission esitys viedään REACH-komiteaan, jossa kaikki jäsenmaat ovat mukana. Jos REACH-komitea hyväksyy esityksen, se etenee EU:n parlamentin ja lopulta neuvoston hyväksyttäväksi. Metsästäjäliiton lisäksi lausuntoja SEACin kuulemiseen on lähetetty laajasti myös muista eri harrastajaryhmistä sekä viranomaistahoilta. Asia on yhteinen ja se on herättänyt huolta ampumayhteisössä läpi linjan myös Euroopan muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi.