Metsästäjäliitto: Riistanhoitomaksuun läpinäkyvyyttä korotusten sijaan

Riistanhoitomaksua ollaan nostamassa 39 eurosta 43 euroon ja alle 18-vuotiailta 20 eurosta 22 euroon. Metsästäjäliitto vastustaa esitystä.

Metsästäjäliitto katsoo, että maksukorotusesityksen perusteluissa tulisi osoittaa tarkemmin, mitä kaikkia tuottoja riistakeskus eri tavoin kerää ja keltä, sekä mihin varoja tosiasiallisesti käytetään.

Esimerkiksi Metsästäjäliiton yleishyödyllisen toiminnan tukemiseksi ei saada valtionapua vakiintuneesti samaan tapaan kuin ympäristöministeriö tukee suojelujärjestöjä, vaikka metsästäjien edunvalvonta vaatii yhä enemmän huomiota ja metsästyksen yhteiskunnallinen tarve on kiistaton eläinkantojen hallinnassa ja luontoarvojen parantamisessa”, toteaa Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.

Läpinäkyvyyttä varojen käyttöön

Riistanhoitomaksun korotuksella tavoitellun lisätulon kokonaismääräksi arvioidaan
1 260 000 euroa, jolla maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyynnön mukaan turvattaisiinSuomen riistakeskuksen toimintaedellytyksiä, tehostettaisiinriistahallinnon kansainvälistä vaikuttamista ja ohjattaisiin tuloja riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjauksen kehittämiseen.

Riistanhoitomaksua on korotettu viimeksi vuonna 2018 kuudella eurolla 33 eurosta 39 euroon, jonka vaikutus oli 1 842 000 euroa. Korotuksella kehitettiin mm. sähköisiä toimintoja ja riistanhoitoyhdistyksiä. Kehittämisen jälkeen rahantarpeen oli pitänyt vähetä, mutta jostain syystä näin ei olekäynyt. Yhdessä uuden korotuksen kanssa pelkillä korotuksilla metsästäjiltä kerättävä summa olisi yli kolme miljoona euroa.

Riistanhoitomaksun lisäksi lupapäätösten maksuja on korotettu useampaan kertaan, viimeksi vuonna 2021, vaikka metsästäjät jo maksavat riistakeskuksen toiminnan riistanhoitomaksuissa. Valtion talousarvioesityksen mukaan vuodelle 2022 pyyntilupamaksuja arvioidaan kertyvän 4 760 000 euroa. Korvattujen hirvieläinvahinkojen määrä on vaihdellut vuosina 2013 - 2019 runsaan 400 000 euron ja 1,95 miljoonan euron välillä. Tästäkin jäävä ylijäämä on merkittävä, joka ohjautuu riistavahinkorekisterin ja hirvieläinten hallinnoinnin tietojärjestelmiin.

Metsästäjäliitto pitää riistakeskuksen toimintaedellytysten turvaamista ja kansainvälistä vaikuttamista riistaviranomaisasioissa sekä riistanhoitoyhdistysten toimintaa tärkeänä. Varsinainen kansainvälinen edunvalvonta, kuten jäsenyys Euroopan metsästäjien kattojärjestössä FACEssa, on kuitenkin Metsästäjäliiton toimintaa, josta liitolle kertyy merkittäviä kuluja.

Metsästäjäliitto tähdentää, että etenkin tilanteessa, jossa suurpetoluvat ovat päätyneet toimeenpanokieltoon, Riistakeskuksen tulee läpivaltaista varojen käyttöä ja harkita niiden uudelleen kohdentamista maksujen korotuksen sijaan.