Audiomedia Oy

Metsäsuhteella luodaan myönteistä Suomi-kuvaa

Jaa

Suomalainen metsäsuhde on nousemassa osaksi maakuvatyötä, jolla pyritään vaikuttamaan tietoisuuteen, mielikuviin ja päätöksiin Suomesta. Metsäsuhde on valittu yhdeksi Suomen maakuvatyön pääteemoista tänä vuonna.

Leena Paaskoski
Leena Paaskoski

– Maakuvalla ei tarkoiteta pelkästään markkinointia tai kiiltokuvia Suomesta, vaan kyse on pikemminkin tietoisuudesta ja mielikuvista. Se, että Suomi tunnetaan ulkomailla vahvuuksistaan, vaikuttaa suoraan taloudelliseen ja poliittiseen menestykseemme, sanoo maakuvatyön asiantuntija Emma Rispoli ulkoministeriön maakuvayksiköstä.

– Rakentamaamme Suomi-kuvaan on aina kuulunut luonnon esillä pitäminen, mutta suhdettamme metsään ei kuitenkaan tunneta tarpeeksi hyvin. Vaikka kaikilla kansoilla on oma luontosuhteensa, Suomessa metsillä on poikkeuksellisen suuri merkitys. Metsissä rentoudutaan, marjastetaan, vaelletaan ja metsästetään, kuvailee Rispoli.

Rispoli muistuttaa, miten suojelun ja taloudellisen hyödyntämisen näkökulmat käyvät Suomessa vuoropuhelua ja yhdistyvät. - Monessa muussa maassa käydään kiivasta taistelua niiden välillä. Tärkeää on korostaa etenkin kestävän metsätalouden tarinaamme.

Metsäsuhde yritysten brändiin                     

Suomalaisesta kulttuurista tunnistetaan kymmeniä metsään liittyviä perinteitä, jotka kuuluvat aineettoman kulttuuriperinnön piiriin. Suomen Metsämuseo Luston toimesta on ryhdytty kartoittamaan osana metsäkulttuuria suomalaisten henkilökohtaisia metsäkokemuksia ja -suhteita, jotka määrittelevät metsään liittyviä arvoja ja näkemyksiä.

Luston apulaisjohtaja Leena Paaskosken mukaan Lustoa kehitetään nyt yhteiskunnallisempaan suuntaan ja katsotaan menneisyyden kautta myös tulevaan. - On hyvä ymmärtää metsän merkityksen historia Suomessa, mutta samalla on tarjottava aineksia tämän päivän metsäkeskusteluun.

-Metsäsuhdeajattelu auttaa eri osapuolia keskustelemaan keskenään. Keskustelu on hankalaa, jos mietitään vain motoja, motteja ja hakkuita. Metsäkeskustelu mahdollistuu paremmin, jos aihetta lähestytään metsäsuhteiden näkökulmasta, jolloin erilaiset arvot tulevat huomioiduiksi.

Paaskosken mukaan Lusto vahvistaa metsäsuhdeteemaa kaikessa toiminnassaan. - Kun listasimme Museoviraston pyynnöstä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kohteita, löysimme kymmeniä metsään liittyviä suomalaisen kulttuurin ilmiöitä.  Kaikilla, jotka ovat jollain tavoin metsän kanssa tekemisissä, on valtavasti erilaisia metsään liittyviä arvoja, käyttömuotoja ja usein myös tunteita.

-Jos metsäammattilaiset eivät itse määrittele metsäsuhdettaan, joku toinen tekee sen heidän puolesta. On ollut mielenkiintoista havaita, että kun metsäsuhdeteema avataan metsäteollisuuden johtajien kanssa, siinä unohtuvatkin motot ja motit, ja aletaan puhua omista henkilökohtaisista kokemuksista ja myös muista metsään liittyvistä arvoista. Yritykset voisivat kertoa omassa brändissään metsäsuhteeseensa liittyvistä arvoista, joilla vaikutetaan Suomen maakuvaan metsämaana, ehdottaa Paaskoski.

Kaikilla haastatelluilla on elävä metsäsuhde

Metsäsuhteiden moninaisuuden ja niiden taustalla vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseksi suomalaisten metsäsuhteesta on aloitettu tutkimus, jota pidetään kansainvälisesti ainutlaatuisena hankkeena. Eräänä tavoitteena on, että metsäammattilaiset saavat työkaluja esimerkiksi erilaisten metsään liittyvien kohderyhmien kohtaamiseen. Tutkimus on osa Suomen Metsäyhdistyksen ja Suomen Metsämuseo Luston Kestävästi metsäsuhteessa -hanketta, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö osana kansallista metsästrategiaa.

-Mielenkiintoista on, että kaikilla tähänastisilla haastatelluilla on elävä metsäsuhde. Emme törmänneet alkuvaiheen aineistonkeruussa lainkaan kyyniseen, mitä väliä-suhteeseen, kertoo Suomen Metsäyhdistyksen johtava asiantuntija Sirpa Kärkkäinen.

Kärkkäisen mukaan tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin erilaisia metsän käyttäjiä kuten ympäristöväkeä, marjastajia ja metsänomistajia. - Joillekin tärkeintä oli metsän taloudellinen hyödyntäminen ja sen hoito, toisille retkeily, marjastaminen ja virkistyskäyttö.

- On hyvä muistaa, että kaikilla metsänomistajilla on sellaisia paikkoja metsässä, johon ei ole ylisukupolvisesti koskettu, vaan vapaaehtoisesti suojeltu. Meillä on metsänomistajia, joilla on kaksi erilaista metsää. Toinen on talousmetsä ja toinen on suojeltu virkistyspaikka.

Metsäsuhdeajattelu edistää vuoropuhelua

Leena Paaskoski huomauttaa, että pitkän aikavälin yhteiskunnallisessa tarkastelussa metsien merkitys vaihtelee. - Esimerkiksi sodan jälkeisessä jälleenrakennuksessa tarvittiin puuta teollisuuden, rakentamisen, viennin ja lämmityksen tarpeisiin. Nyt taas metsän henkiset hyvinvointivaikutukset, arvot ja virkistyskäyttö ovat pinnalla, kun metsän merkitys onnellisuusmittarissa on korkealla. On jopa huolestuttavaa, miten metsien talousmerkitys yleisessä arvostuksessa on vähentynyt.

Kärkkäisen mukaan tehdyissä haastatteluissa arvosteltiin avohakkuita, mutta ehdotettiin, että voisiko asutuksen lähistöllä oleville hakkuualueille laittaa infotauluja, joissa kerrottaisiin miksi alue on hakattu ja miten metsä hakkuiden jälkeen jatkossa kehittyy.  – Jotkut arvelivat, että hakkuuaukko jää siihen pysyvästi. On siis edelleen kerrottava, miten metsä uudistuu ja mihin puuta käytetään.

-On suuri haaste toimia erilaisen metsätiedon varassa olevien ihmisten kanssa. Esimerkiksi metsien hiilinieluasiaa on vaikea selittää. Tähänastisissa haastatteluissa pidetään tärkeänä, ettei hakata enemmän kuin puusto kasvaa ja kaadetuille puille on hyvä käyttökohde.

Kärkkäinen toivoo, että metsäsuhteen rakentumista voitaisiin tulevaisuudessa tutkia eri ikäkausina, lapsuudesta alkaen.

Markku Laukkanen

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Leena Paaskoski
Leena Paaskoski
Lataa
Sirpa Kärkkäinen
Sirpa Kärkkäinen
Lataa
Emma Rispoli UM
Emma Rispoli UM
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Puuinfon jättävä Mikko Viljakainen: Puurakentamisen edistyminen on osaamiskysymys12.6.2020 10:00:00 EESTTiedote

Puuinfoa vuosikymmenen luotsannut toimitusjohtaja Mikko Viljakainen näkee puurakentamisella olevan kokoaan suuremman merkityksen metsäbiotalouden toteuttamisessa. - Mitä enemmän puuta käytetään rakentamisessa, sitä enemmän sahataan. Tämä lisää tukkikauppaa, joka näkyy metsänomistajan kasvavana tulona. Kun 70 prosenttia kantorahatulosta tulee tukkikaupasta ja yli 70 prosenttia tukista saatavista tuotteista päätyy tavalla tai toisella rakentamiseen, voi sanoa, että puolet metsäomistajien puun myyntitulosta syntyy puurakentamisesta, laskee Viljakainen.

Greenpeacen metsäkampanjajohtaja: Suomen vähennettävä hakkuita, luovuttava puun energiakäytöstä ja lisättävä puurakentamista5.5.2020 13:06:45 EESTTiedote

Ympäristöjärjestöjen ja metsäteollisuuden vuoropuhelussa on yhteistä maaperää, sanoo Greenpeacen kansainvälisen metsäkampanjoinnin neuvonantaja Grant Rosoman. Suomessa World Bioeconomy Forumissa vierailleen uusseelantilaisen Rosomanin mukaan järjestön ensisijaisena metsäpolitiikan tavoitteena on löytää tapoja varastoida hiiltä metsään ja pitkäkestoisiin puutuotteisiin sekä lisätä korkean jalostusasteen tuotantoa. Suurimpana erottavana tekijänä metsäpolitiikan valtavirtaan hän näkee hakkuiden kasvattamisen ja puun käytön energiakäytön. Metsäkeskustelusta on Rosomanin mukaan tullut poliittinen, koska metsään liittyy paljon erilaisia arvoja ja historiaa. Kun eri ihmisillä metsäsuhde vaihtelee, se näkyy vastakkaisina asenteina myös metsäkeskustelussa.

EU:n Green Deal – ohjelman pelätään tuovan lisää rajoituksia kestävälle metsän käytölle – suomalaismepit haluavat metsästrategian itsenäiseksi osaksi Vihreän kehityksen ohjelmaa14.4.2020 15:12:06 EESTTiedote

EU:n komission julkaisemassa Green Deal – Vihreän kehityksen ohjelmassa metsäsektoria on käsitelty erityisesti monimuotoisuuden, suojelutavoitteiden ja hiilinielujen kasvattamisen kannalta. Tähän artikkeliin haastattelut suomalaismepit haluavat kestävän metsätalouden metsästrategian itsenäiseksi osaksi Green Deal – ohjelmaa. Suomalaismepit uskovat, että kestävän talousmetsien käyttö ja metsien monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteet voidaan yhdistää.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä: Metsät mukaan EU:n Green Deal – vihreän kasvun ohjelmaan. Metsäpohjainen vihreä teollisuus suuri mahdollisuus Euroopalle14.3.2020 10:00:00 EETTiedote

EU:n komissio on julkaissut Green Deal - Vihreän kasvun ohjelman, minkä tavoitteena on muuttaa kaikki taloudellinen toiminta ilmaston kannalta kestäväksi. EU-maat ovat sitoutuneet tavoitteeseen, minkä mukaan unioni on hiilineutraali vuonna 2050. Viisivuotinen ohjelma tulee hyväksyttää EU:n jäsenmailla ja parlamentilla. Suomen kannalta keskeiset tavoitteet koskevat maan- ja metsänkäyttöä sekä energiaverotusta, joiden muotoiluun ohjelmassa pyritään parhaillaan vaikuttamaan.

Professori Jarkko Hantula: Kanadan viime vuosien mittavat metsätuhot väärän metsänhoidon seurausta – jatkuva kasvatus riski metsätuhojen kasvulle12.2.2020 13:36:58 EETTiedote

Luonnonvarakeskuksen Luken metsäpatologian professorin Jarkko Hantulan mielestä metsätuhokysymys on ilmastokeskustelussa jäänyt otsikkotasolle. – Ei riitä, että sanotaan metsätuhojen lisääntyvän ilmaston lämpenemisen seurauksena. Tarvitaan kokonaisvaltaisempi näkemys tuhojen aiheuttajista, niiden leviämisestä ja erityisesti keinoista niiden torjuntaan.

Puuinfon toimitusjohtaja Mikko Viljakainen: Puun käytön kaksinkertaistaminen rakentamisessa ei nykytoimin toteudu. Puurakentamisen edistämiseen tarvitaan yhteinen strategia22.1.2020 10:54:27 EETTiedote

YLE:n 19.1.2020 julkaiseman uutisen mukaan hallitus haluaa vauhdittaa puurakentamista tarjoamalla uusia tukia puukerrostalojen tuotantoon. Ympäristöministeri Krista Mikkosen mukaan tuki kohdistuisi valtion tukemiin ARA-asuntoihin, joihin saisi puusta rakennettuna käynnistämisavustuksen 20 prosentilla korotettuna hallitusohjelmalinjauksen mukaisesti.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme