Audiomedia Oy

Metsäsuhteella luodaan myönteistä Suomi-kuvaa

Jaa

Suomalainen metsäsuhde on nousemassa osaksi maakuvatyötä, jolla pyritään vaikuttamaan tietoisuuteen, mielikuviin ja päätöksiin Suomesta. Metsäsuhde on valittu yhdeksi Suomen maakuvatyön pääteemoista tänä vuonna.

Leena Paaskoski
Leena Paaskoski

– Maakuvalla ei tarkoiteta pelkästään markkinointia tai kiiltokuvia Suomesta, vaan kyse on pikemminkin tietoisuudesta ja mielikuvista. Se, että Suomi tunnetaan ulkomailla vahvuuksistaan, vaikuttaa suoraan taloudelliseen ja poliittiseen menestykseemme, sanoo maakuvatyön asiantuntija Emma Rispoli ulkoministeriön maakuvayksiköstä.

– Rakentamaamme Suomi-kuvaan on aina kuulunut luonnon esillä pitäminen, mutta suhdettamme metsään ei kuitenkaan tunneta tarpeeksi hyvin. Vaikka kaikilla kansoilla on oma luontosuhteensa, Suomessa metsillä on poikkeuksellisen suuri merkitys. Metsissä rentoudutaan, marjastetaan, vaelletaan ja metsästetään, kuvailee Rispoli.

Rispoli muistuttaa, miten suojelun ja taloudellisen hyödyntämisen näkökulmat käyvät Suomessa vuoropuhelua ja yhdistyvät. - Monessa muussa maassa käydään kiivasta taistelua niiden välillä. Tärkeää on korostaa etenkin kestävän metsätalouden tarinaamme.

Metsäsuhde yritysten brändiin                     

Suomalaisesta kulttuurista tunnistetaan kymmeniä metsään liittyviä perinteitä, jotka kuuluvat aineettoman kulttuuriperinnön piiriin. Suomen Metsämuseo Luston toimesta on ryhdytty kartoittamaan osana metsäkulttuuria suomalaisten henkilökohtaisia metsäkokemuksia ja -suhteita, jotka määrittelevät metsään liittyviä arvoja ja näkemyksiä.

Luston apulaisjohtaja Leena Paaskosken mukaan Lustoa kehitetään nyt yhteiskunnallisempaan suuntaan ja katsotaan menneisyyden kautta myös tulevaan. - On hyvä ymmärtää metsän merkityksen historia Suomessa, mutta samalla on tarjottava aineksia tämän päivän metsäkeskusteluun.

-Metsäsuhdeajattelu auttaa eri osapuolia keskustelemaan keskenään. Keskustelu on hankalaa, jos mietitään vain motoja, motteja ja hakkuita. Metsäkeskustelu mahdollistuu paremmin, jos aihetta lähestytään metsäsuhteiden näkökulmasta, jolloin erilaiset arvot tulevat huomioiduiksi.

Paaskosken mukaan Lusto vahvistaa metsäsuhdeteemaa kaikessa toiminnassaan. - Kun listasimme Museoviraston pyynnöstä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kohteita, löysimme kymmeniä metsään liittyviä suomalaisen kulttuurin ilmiöitä.  Kaikilla, jotka ovat jollain tavoin metsän kanssa tekemisissä, on valtavasti erilaisia metsään liittyviä arvoja, käyttömuotoja ja usein myös tunteita.

-Jos metsäammattilaiset eivät itse määrittele metsäsuhdettaan, joku toinen tekee sen heidän puolesta. On ollut mielenkiintoista havaita, että kun metsäsuhdeteema avataan metsäteollisuuden johtajien kanssa, siinä unohtuvatkin motot ja motit, ja aletaan puhua omista henkilökohtaisista kokemuksista ja myös muista metsään liittyvistä arvoista. Yritykset voisivat kertoa omassa brändissään metsäsuhteeseensa liittyvistä arvoista, joilla vaikutetaan Suomen maakuvaan metsämaana, ehdottaa Paaskoski.

Kaikilla haastatelluilla on elävä metsäsuhde

Metsäsuhteiden moninaisuuden ja niiden taustalla vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseksi suomalaisten metsäsuhteesta on aloitettu tutkimus, jota pidetään kansainvälisesti ainutlaatuisena hankkeena. Eräänä tavoitteena on, että metsäammattilaiset saavat työkaluja esimerkiksi erilaisten metsään liittyvien kohderyhmien kohtaamiseen. Tutkimus on osa Suomen Metsäyhdistyksen ja Suomen Metsämuseo Luston Kestävästi metsäsuhteessa -hanketta, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö osana kansallista metsästrategiaa.

-Mielenkiintoista on, että kaikilla tähänastisilla haastatelluilla on elävä metsäsuhde. Emme törmänneet alkuvaiheen aineistonkeruussa lainkaan kyyniseen, mitä väliä-suhteeseen, kertoo Suomen Metsäyhdistyksen johtava asiantuntija Sirpa Kärkkäinen.

Kärkkäisen mukaan tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin erilaisia metsän käyttäjiä kuten ympäristöväkeä, marjastajia ja metsänomistajia. - Joillekin tärkeintä oli metsän taloudellinen hyödyntäminen ja sen hoito, toisille retkeily, marjastaminen ja virkistyskäyttö.

- On hyvä muistaa, että kaikilla metsänomistajilla on sellaisia paikkoja metsässä, johon ei ole ylisukupolvisesti koskettu, vaan vapaaehtoisesti suojeltu. Meillä on metsänomistajia, joilla on kaksi erilaista metsää. Toinen on talousmetsä ja toinen on suojeltu virkistyspaikka.

Metsäsuhdeajattelu edistää vuoropuhelua

Leena Paaskoski huomauttaa, että pitkän aikavälin yhteiskunnallisessa tarkastelussa metsien merkitys vaihtelee. - Esimerkiksi sodan jälkeisessä jälleenrakennuksessa tarvittiin puuta teollisuuden, rakentamisen, viennin ja lämmityksen tarpeisiin. Nyt taas metsän henkiset hyvinvointivaikutukset, arvot ja virkistyskäyttö ovat pinnalla, kun metsän merkitys onnellisuusmittarissa on korkealla. On jopa huolestuttavaa, miten metsien talousmerkitys yleisessä arvostuksessa on vähentynyt.

Kärkkäisen mukaan tehdyissä haastatteluissa arvosteltiin avohakkuita, mutta ehdotettiin, että voisiko asutuksen lähistöllä oleville hakkuualueille laittaa infotauluja, joissa kerrottaisiin miksi alue on hakattu ja miten metsä hakkuiden jälkeen jatkossa kehittyy.  – Jotkut arvelivat, että hakkuuaukko jää siihen pysyvästi. On siis edelleen kerrottava, miten metsä uudistuu ja mihin puuta käytetään.

-On suuri haaste toimia erilaisen metsätiedon varassa olevien ihmisten kanssa. Esimerkiksi metsien hiilinieluasiaa on vaikea selittää. Tähänastisissa haastatteluissa pidetään tärkeänä, ettei hakata enemmän kuin puusto kasvaa ja kaadetuille puille on hyvä käyttökohde.

Kärkkäinen toivoo, että metsäsuhteen rakentumista voitaisiin tulevaisuudessa tutkia eri ikäkausina, lapsuudesta alkaen.

Markku Laukkanen

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Leena Paaskoski
Leena Paaskoski
Lataa
Sirpa Kärkkäinen
Sirpa Kärkkäinen
Lataa
Emma Rispoli UM
Emma Rispoli UM
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä: EU yrittää murentaa metsäpolitiikan kansallista päätösvaltaa10.6.2021 10:14:05 EEST | Tiedote

Euroopan Unionissa on meneillään useita metsätalouteen vaikuttavia lainsäädäntöhankkeita, joiden pelätään vievän metsätaloutta yhä vahvemmin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan piiriin. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä pelkää, että kansallista päätösvaltaa metsäasioissa halutaan murentaa alemman tason ilmasto-, energia- ja rahoituspolitiikkaa koskevilla säädöksillä.

Metsäjohtaja Karoliina Niemi: Metsätalous uhkaa jäädä alisteiseksi EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikalle25.5.2021 11:01:36 EEST | Tiedote

Euroopan Unionissa on meneillään useita metsätalouteen vaikuttavia lainsäädäntöhankkeita, jotka vievät metsätaloutta yhä vahvemmin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan piiriin. Maankäyttösektorin ilmastovaikutuksia säätelevä LULUCF, puun energiakäyttöä säätelevä uusiutuvan energian direktiivi (RED) ja metsäsektorin rahoitukseen vaikuttava kestävän rahoituksen taksonomia vaikuttavat metsien käyttöön ensi sijassa luonnon monimuotoisuuden ja metsien hiilinieluroolin säilymisen kannalta.

Tutkimusraportti: EU:n elvytysrahaa puurakentamiseen ja puupohjaisten biotalouden tuotteiden kehittämiseen19.4.2021 11:07:00 EEST | Tiedote

PTT ehdottaa puun käytön osuuden kasvattamista rakentamisessa ja uusien jalostusarvoltaan korkeiden puupohjaisten biotaloustuotteiden kehittämistä koronan jälkeiseksi elpymiskeinoksi. Pellervon taloustutkimus PTT on laatinut raportin ”Aluetalouden ja vihreän siirtymän elpymisinstrumentit”, jossa arvioidaan EU:n elpymisvälineen käyttöä uudistus- ja investointihankkeisiin. Hankkeilla tavoitellaan yhtä aikaa talouden elpymistä ja päästöjen vähentämistä.

Stora Enson maajohtaja Seppo Parvi: Metsäpohjainen biotalous on metsäteollisuudelle iso mahdollisuus12.3.2021 10:00:00 EET | Tiedote

Stora Enson maajohtaja ja Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Seppo Parvi uskoo metsäteollisuuden aseman Suomen merkittävimpänä vientialana säilyvän tulevaisuudessa. – Uudet ja vireillä olevat investoinnit osoittavat sitoutumista myös Suomeen. Ne ovat investointeja tulevaisuuteen ja niillä varmistetaan kyky olla uusien metsäteollisuuden tuotteiden kehittämisessä ja tuottamisessa globaalisti eturivissä.

Luken erikoistutkija Matleena Kniivilä: Metsäteollisuudella edessään rankka sopeutumisen vuosikymmen – Uusien tuotteiden tutkimus- ja kehitystoimintaa lisättävä13.2.2021 10:00:00 EET | Tiedote

Metsä Fibren päätös Kemin sellutehtaan rakentamisesta korostaa tutkimus- ja kehitystoiminnan merkitystä sellupohjaisten uusien tuotteiden kehittämisessä, arvioi Luken erikoistutkija Matleena Kniivilä. - Selluhan on monimuotoinen välituote, mitä voidaan sen sivuvirtojen kanssa hyödyntää paperin ja kartongin lisäksi monissa eri käyttökohteissa, kuten tekstiileissä, lääkkeissä, kemikaaleissa, elintarvikkeissa, biokomposiiteissa ja liimoissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme