Audiomedia Oy

Metsäsuhteella luodaan myönteistä Suomi-kuvaa

Jaa

Suomalainen metsäsuhde on nousemassa osaksi maakuvatyötä, jolla pyritään vaikuttamaan tietoisuuteen, mielikuviin ja päätöksiin Suomesta. Metsäsuhde on valittu yhdeksi Suomen maakuvatyön pääteemoista tänä vuonna.

Leena Paaskoski
Leena Paaskoski

– Maakuvalla ei tarkoiteta pelkästään markkinointia tai kiiltokuvia Suomesta, vaan kyse on pikemminkin tietoisuudesta ja mielikuvista. Se, että Suomi tunnetaan ulkomailla vahvuuksistaan, vaikuttaa suoraan taloudelliseen ja poliittiseen menestykseemme, sanoo maakuvatyön asiantuntija Emma Rispoli ulkoministeriön maakuvayksiköstä.

– Rakentamaamme Suomi-kuvaan on aina kuulunut luonnon esillä pitäminen, mutta suhdettamme metsään ei kuitenkaan tunneta tarpeeksi hyvin. Vaikka kaikilla kansoilla on oma luontosuhteensa, Suomessa metsillä on poikkeuksellisen suuri merkitys. Metsissä rentoudutaan, marjastetaan, vaelletaan ja metsästetään, kuvailee Rispoli.

Rispoli muistuttaa, miten suojelun ja taloudellisen hyödyntämisen näkökulmat käyvät Suomessa vuoropuhelua ja yhdistyvät. - Monessa muussa maassa käydään kiivasta taistelua niiden välillä. Tärkeää on korostaa etenkin kestävän metsätalouden tarinaamme.

Metsäsuhde yritysten brändiin                     

Suomalaisesta kulttuurista tunnistetaan kymmeniä metsään liittyviä perinteitä, jotka kuuluvat aineettoman kulttuuriperinnön piiriin. Suomen Metsämuseo Luston toimesta on ryhdytty kartoittamaan osana metsäkulttuuria suomalaisten henkilökohtaisia metsäkokemuksia ja -suhteita, jotka määrittelevät metsään liittyviä arvoja ja näkemyksiä.

Luston apulaisjohtaja Leena Paaskosken mukaan Lustoa kehitetään nyt yhteiskunnallisempaan suuntaan ja katsotaan menneisyyden kautta myös tulevaan. - On hyvä ymmärtää metsän merkityksen historia Suomessa, mutta samalla on tarjottava aineksia tämän päivän metsäkeskusteluun.

-Metsäsuhdeajattelu auttaa eri osapuolia keskustelemaan keskenään. Keskustelu on hankalaa, jos mietitään vain motoja, motteja ja hakkuita. Metsäkeskustelu mahdollistuu paremmin, jos aihetta lähestytään metsäsuhteiden näkökulmasta, jolloin erilaiset arvot tulevat huomioiduiksi.

Paaskosken mukaan Lusto vahvistaa metsäsuhdeteemaa kaikessa toiminnassaan. - Kun listasimme Museoviraston pyynnöstä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kohteita, löysimme kymmeniä metsään liittyviä suomalaisen kulttuurin ilmiöitä.  Kaikilla, jotka ovat jollain tavoin metsän kanssa tekemisissä, on valtavasti erilaisia metsään liittyviä arvoja, käyttömuotoja ja usein myös tunteita.

-Jos metsäammattilaiset eivät itse määrittele metsäsuhdettaan, joku toinen tekee sen heidän puolesta. On ollut mielenkiintoista havaita, että kun metsäsuhdeteema avataan metsäteollisuuden johtajien kanssa, siinä unohtuvatkin motot ja motit, ja aletaan puhua omista henkilökohtaisista kokemuksista ja myös muista metsään liittyvistä arvoista. Yritykset voisivat kertoa omassa brändissään metsäsuhteeseensa liittyvistä arvoista, joilla vaikutetaan Suomen maakuvaan metsämaana, ehdottaa Paaskoski.

Kaikilla haastatelluilla on elävä metsäsuhde

Metsäsuhteiden moninaisuuden ja niiden taustalla vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseksi suomalaisten metsäsuhteesta on aloitettu tutkimus, jota pidetään kansainvälisesti ainutlaatuisena hankkeena. Eräänä tavoitteena on, että metsäammattilaiset saavat työkaluja esimerkiksi erilaisten metsään liittyvien kohderyhmien kohtaamiseen. Tutkimus on osa Suomen Metsäyhdistyksen ja Suomen Metsämuseo Luston Kestävästi metsäsuhteessa -hanketta, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö osana kansallista metsästrategiaa.

-Mielenkiintoista on, että kaikilla tähänastisilla haastatelluilla on elävä metsäsuhde. Emme törmänneet alkuvaiheen aineistonkeruussa lainkaan kyyniseen, mitä väliä-suhteeseen, kertoo Suomen Metsäyhdistyksen johtava asiantuntija Sirpa Kärkkäinen.

Kärkkäisen mukaan tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin erilaisia metsän käyttäjiä kuten ympäristöväkeä, marjastajia ja metsänomistajia. - Joillekin tärkeintä oli metsän taloudellinen hyödyntäminen ja sen hoito, toisille retkeily, marjastaminen ja virkistyskäyttö.

- On hyvä muistaa, että kaikilla metsänomistajilla on sellaisia paikkoja metsässä, johon ei ole ylisukupolvisesti koskettu, vaan vapaaehtoisesti suojeltu. Meillä on metsänomistajia, joilla on kaksi erilaista metsää. Toinen on talousmetsä ja toinen on suojeltu virkistyspaikka.

Metsäsuhdeajattelu edistää vuoropuhelua

Leena Paaskoski huomauttaa, että pitkän aikavälin yhteiskunnallisessa tarkastelussa metsien merkitys vaihtelee. - Esimerkiksi sodan jälkeisessä jälleenrakennuksessa tarvittiin puuta teollisuuden, rakentamisen, viennin ja lämmityksen tarpeisiin. Nyt taas metsän henkiset hyvinvointivaikutukset, arvot ja virkistyskäyttö ovat pinnalla, kun metsän merkitys onnellisuusmittarissa on korkealla. On jopa huolestuttavaa, miten metsien talousmerkitys yleisessä arvostuksessa on vähentynyt.

Kärkkäisen mukaan tehdyissä haastatteluissa arvosteltiin avohakkuita, mutta ehdotettiin, että voisiko asutuksen lähistöllä oleville hakkuualueille laittaa infotauluja, joissa kerrottaisiin miksi alue on hakattu ja miten metsä hakkuiden jälkeen jatkossa kehittyy.  – Jotkut arvelivat, että hakkuuaukko jää siihen pysyvästi. On siis edelleen kerrottava, miten metsä uudistuu ja mihin puuta käytetään.

-On suuri haaste toimia erilaisen metsätiedon varassa olevien ihmisten kanssa. Esimerkiksi metsien hiilinieluasiaa on vaikea selittää. Tähänastisissa haastatteluissa pidetään tärkeänä, ettei hakata enemmän kuin puusto kasvaa ja kaadetuille puille on hyvä käyttökohde.

Kärkkäinen toivoo, että metsäsuhteen rakentumista voitaisiin tulevaisuudessa tutkia eri ikäkausina, lapsuudesta alkaen.

Markku Laukkanen

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Leena Paaskoski
Leena Paaskoski
Lataa
Sirpa Kärkkäinen
Sirpa Kärkkäinen
Lataa
Emma Rispoli UM
Emma Rispoli UM
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Euroopan Metsäinstituutin Harald Mauser: Metsäalaa ei kuulla EU:n valmistelussa riittävästi Euroopan metsien hiilinielut lähes nelinkertaistuneet 70 vuodessa25.11.2022 08:50:00 EET | Artikkeli

Euroopan Metsäinstituutin (EFI) Brysselin edustajan Harald Mauserin mukaan metsäalan on erittäin vaikeaa tulla kuulluksi ja vaikuttaa komission päätöksien valmisteluun. - Vaikuttaa siltä, että tämän komission aikana valikoidaan niitä tieteellisiä tuloksia, mitkä sopivat jo valittuun linjaan. Siitä poikkeavia näkemyksiä ei oteta huomioon päätöksenteossa.

Kotimaisesta superproteiinista soijan korvaaja eniferBion kehitystyölle Metsä360 palkinto23.11.2022 09:35:00 EET | Artikkeli

Biotekniikan startup yritys eniferBio on herättänyt henkiin Suomessa 1970 - luvulla kehitetyn Pekilo-teknologian, jolla voidaan tuottaa erittäin proteiinipitoista jauhetta. - Maailman proteiinin kysynnän on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä, minkä vuoksi tarvitaan nykyistä kestävämpiä tapoja tuottaa vaihtoehtoisia proteiineja, sanoo eniferBio yhtiön toimitusjohtaja Simo Ellilä. Hanke palkittiin Marjatta ja Eino Kollin säätiön ja LUT yliopiston jakamalla 30.000 euron suuruisella tämän vuoden Metsä360 tunnustuspalkinnolla. Palkinnon tavoitteena on tuoda esiin metsäteollisuuden uusia metsän jalostusarvon nostoon tähtääviä ratkaisuja, tekoja ja innovaatioita. -Ruuan riittävyys sekä kestävä ja paikallinen tuotanto ovat merkittäviä globaaleja haasteita. Emme voi luottaa, että eläinperäinen proteiini riittää ruokkimaan maailman väestön tulevaisuudessa. Kolmessa vuosikymmenessä kestävästi tuotetun proteiinin kysyntä on muuttunut täysin. Nyt Brasiliassa tuotetusta halvasta soija

Puualan alihankkijoille kysyntää- Pelkona alan hankintojen siirtyminen ulkomaille4.11.2022 10:00:00 EET | Artikkeli

Suomen Metsäkeskus on käynnistänyt yhdessä Puuteollisuus ry:n kanssa puutuotealan yrityksille suunnatun ” Omistajanvaihdoksella kasvua puutuotealalle” hankkeen. Tällä viikolla vietetään myös omistajanvaihdosviikkoa. – Hankkeen ja teemaviikon tavoitteena on vauhdittaa ikääntyneen toimialan yritysten omistajanvaihdoksia ja saada alalle uusia yrityksiä. Samalla haetaan toimialan yrityksille kasvua ja tuottavuutta, kertoo Puuteollisuus ry.n toiminnanjohtaja Janne Liias.

Metsäteollisuuden Paula Lehtomäki: Suomen metsävaikuttamisessa parantamisen paikka1.11.2022 12:24:06 EET | Artikkeli

Suomalaisessa metsävaikuttamisessa on uuden Metsäteollisuus ry.n toimitusjohtajan Paula Lehtomäen mukaan erityisesti aikataulun suhteen parantamisen paikka. - Jos hallituksessa on vaikeuksia löytää kansallista kantaa, niin sitten juna on saattanut lähteä asemalta, ennen kuin oma paperi on valmiina. Meidän täytyy pystyä kirkastamaan kansallista kantaa, tehdä se aikaisemmassa vaiheessa ja sitten laajalla yhteistyöllä saattaa Suomen kanta Brysseliin ajoissa ja riittävän hyvin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme