Luonnonvarakeskus

Metsät ovat ympäristökonfliktien kestoaihe – tuulivoima noussut viime aikoina

Jaa

Tuulivoima, pedot ja kaivokset ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana nousseet ympäristöön liittyvien kiistojen aiheeksi. Metsien käytön kiistat ovat puolestaan olleet yleisiä 1960-luvulta tähän päivään. Tämä selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin eri viranomaisten, luonnon käyttäjien ja luontoharrastajien näkemyksiä ympäristökonflikteista.

Kyselyyn vastanneiden mieleen olivat parhaiten jääneet 1960-luvun vesivoimaristiriidat. Metsien käyttöön liittyvät kysymykset ovat myös olleet kiistelyn kestoaihe. 1970-luvulla metsäasiat nousivat kaavoituksen rinnalle tärkeimmiksi ristiriitojen aiheiksi. Sen jälkeen kaavoitus- ja viime vuosikymmeninä myös yleiset luonnonsuojelukysymykset ovat nousseet tärkeämmiksi.

– 2000-luvun puolella petokysymykset ja kaivokset ovat nousseet merkittävämpien ristiriidan aiheiden joukkoon, kertoo erikoistutkija Seija Tuulentie Lukesta.

Kiistat kaavoituksesta ja matkailun vaikutuksista ovat lisääntyneet

Kaavoitusristiriidat ovat moninaisia ja niiden lisääntymisen voi tulkita johtuvan entistä intensiivisemmästä maankäytöstä kaupunkien ja taajamien ympäristössä sekä väestön entistä voimakkaammasta keskittymisestä kaupunkeihin.

Uusin ja nopeimmin noussut kiistanaihe on tuulivoima, joka erottui omaksi teemakseen vasta 2000-luvulla. 2010-luvun kiistanaiheista se on jo viidenneksi yleisin. Muista energialähteistä ristiriitoja on aiheuttanut eniten vesivoima. Myös turvetuotanto on aiheuttanut kiistoja etenkin 2000-luvulla. Matkailuun liittyvät kiistakysymykset ovat lisääntyneet viime aikoina.

– Eri alojen välisistä ristiriidoista tutkimuksessamme nousivat esiin muun muassa kaivosalan suhteet matkailuun ja virkistyskäyttöön sekä poroelinkeinoon. Tuulivoimahankkeet puolestaan nähtiin ristiriitaisina asumisen kanssa, kuvailee Tuulentie.

Tuulivoima jakoi eri toimijaryhmien mielipiteet

Eri toimijaryhmien edustajista luonnonsuojelijat ja ELY-keskusten edustajat vastasivat melko yhtenäisesti. Samanlaisia yhtenevyyksiä oli Metsähallituksen metsätalouspuolen ja metsänhoitoyhdistysten vastauksissa. Mielipiteet tuulivoimasta kuitenkin hajottivat sekä luonnonsuojelijoiden että metsäalan rivejä. Luonnonsuojelupiirien edustajat pitivät tuulivoimaa todella ristiriitaherkkänä alana, mutta paikallisten yhdistyksien mielestä riitaa on vain hieman.

Tiedollisia eroja pidettiin merkittävinä konfliktien syinä. Tietoa ympäristön käytöstä ja ympäristön tilasta on nykyään saatavilla paljon, mutta eri osapuolilla saattaa olla erilainen tieto asiasta. Myös tiedon valikointi ja siihen perehtyminen on yhä vaativampaa. Sama tieto voi myös johtaa erilaisiin reaktioihin ja toimiin.

Ympäristötietoisuutta herättelevien laajojen periaatteellisten kiistojen tilalle ovat tulleet entistä korostuneemmin paikalliset kiistat. Tällaiset kiistat koskevat muun muassa tuulivoimapuistojen sijaintia ja täydennysrakentamisen uhkaamia kaupunkimetsiä.

Julkaisu: Pettersson & al. (2017) Ympäristökonfliktit Suomessa: Mistä on kiistelty ja miksi? Terra 2/2017

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija Seija Tuulentie, Luke, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 050 391 4438

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus
Viikinkaari 9
00790 Helsinki, Finland

0295 32 6000 / +358 295 32 6000http://www.luke.fi

Luonnonvarakeskus (Luke) on 1.1.2015 toimintansa aloittanut tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi www.luke.fi/en

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Luonnonvarakeskus

Muistutuskutsu: Puutarha-alan tulevaisuusseminaari 12.12.: Kypsän hedelmäinen, hennon hapokas – kuvaillaanko tomaatit jatkossa kuten viinit?11.12.2017 08:23Kutsu

Kun kymmenen vuoden päästä ostamme tomaatteja, voimme valita tomaattimme niiden aromista annetun kuvailun mukaan. Tomaatit profiloidaan kuten viinit. Kuluttajat syövät terveellisemmin, mutta silti helposti ja nopeasti. Tämä ei näy einesten ja puolivalmisteiden käytön lisääntymisenä, vaan terveellisenä noutoruokana ja kokkaamisena valmiista resepti- ja raaka-ainepaketeista. Osa puutarhoista tarjoaa green care- ja elämyspalveluja. Myös luomun kysyntä on viisinkertaistunut. Utopiaako vai totta?

Mediakutsu: Puutarha-alan tulevaisuusseminaari 12.12.: Kypsän hedelmäinen, hennon hapokas – kuvaillaanko tomaatit jatkossa kuten viinit?4.12.2017 10:57Kutsu

Kun kymmenen vuoden päästä ostamme tomaatteja, voimme valita tomaattimme niiden aromista annetun kuvailun mukaan. Tomaatit profiloidaan kuten viinit. Kuluttajat syövät terveellisemmin, mutta silti helposti ja nopeasti. Tämä ei näy einesten ja puolivalmisteiden käytön lisääntymisenä, vaan terveellisenä noutoruokana ja kokkaamisena valmiista resepti- ja raaka-ainepaketeista. Osa puutarhoista tarjoaa puolestaan green care- ja elämyspalveluja. Myös luomun kysyntä on viisinkertaistunut. Utopiaako vai totta?

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme