Metsät ovat ympäristökonfliktien kestoaihe – tuulivoima noussut viime aikoina

Kyselyyn vastanneiden mieleen olivat parhaiten jääneet 1960-luvun vesivoimaristiriidat. Metsien käyttöön liittyvät kysymykset ovat myös olleet kiistelyn kestoaihe. 1970-luvulla metsäasiat nousivat kaavoituksen rinnalle tärkeimmiksi ristiriitojen aiheiksi. Sen jälkeen kaavoitus- ja viime vuosikymmeninä myös yleiset luonnonsuojelukysymykset ovat nousseet tärkeämmiksi.

– 2000-luvun puolella petokysymykset ja kaivokset ovat nousseet merkittävämpien ristiriidan aiheiden joukkoon, kertoo erikoistutkija Seija Tuulentie Lukesta.

Kiistat kaavoituksesta ja matkailun vaikutuksista ovat lisääntyneet

Kaavoitusristiriidat ovat moninaisia ja niiden lisääntymisen voi tulkita johtuvan entistä intensiivisemmästä maankäytöstä kaupunkien ja taajamien ympäristössä sekä väestön entistä voimakkaammasta keskittymisestä kaupunkeihin.

Uusin ja nopeimmin noussut kiistanaihe on tuulivoima, joka erottui omaksi teemakseen vasta 2000-luvulla. 2010-luvun kiistanaiheista se on jo viidenneksi yleisin. Muista energialähteistä ristiriitoja on aiheuttanut eniten vesivoima. Myös turvetuotanto on aiheuttanut kiistoja etenkin 2000-luvulla. Matkailuun liittyvät kiistakysymykset ovat lisääntyneet viime aikoina.

– Eri alojen välisistä ristiriidoista tutkimuksessamme nousivat esiin muun muassa kaivosalan suhteet matkailuun ja virkistyskäyttöön sekä poroelinkeinoon. Tuulivoimahankkeet puolestaan nähtiin ristiriitaisina asumisen kanssa, kuvailee Tuulentie.

Tuulivoima jakoi eri toimijaryhmien mielipiteet

Eri toimijaryhmien edustajista luonnonsuojelijat ja ELY-keskusten edustajat vastasivat melko yhtenäisesti. Samanlaisia yhtenevyyksiä oli Metsähallituksen metsätalouspuolen ja metsänhoitoyhdistysten vastauksissa. Mielipiteet tuulivoimasta kuitenkin hajottivat sekä luonnonsuojelijoiden että metsäalan rivejä. Luonnonsuojelupiirien edustajat pitivät tuulivoimaa todella ristiriitaherkkänä alana, mutta paikallisten yhdistyksien mielestä riitaa on vain hieman.

Tiedollisia eroja pidettiin merkittävinä konfliktien syinä. Tietoa ympäristön käytöstä ja ympäristön tilasta on nykyään saatavilla paljon, mutta eri osapuolilla saattaa olla erilainen tieto asiasta. Myös tiedon valikointi ja siihen perehtyminen on yhä vaativampaa. Sama tieto voi myös johtaa erilaisiin reaktioihin ja toimiin.

Ympäristötietoisuutta herättelevien laajojen periaatteellisten kiistojen tilalle ovat tulleet entistä korostuneemmin paikalliset kiistat. Tällaiset kiistat koskevat muun muassa tuulivoimapuistojen sijaintia ja täydennysrakentamisen uhkaamia kaupunkimetsiä.

Julkaisu: Pettersson & al. (2017) Ympäristökonfliktit Suomessa: Mistä on kiistelty ja miksi? Terra 2/2017