Pirkanmaan ELY-keskus

Metsätalouden suojavyöhykkeiden mallintamiseen uusi työkalu

Jaa

Metsätalouden suojavyöhykkeiden mitoitukseen ja sijoittamiseen maastoon on valmistunut uusi työkalu. Pirkanmaalle suunnatun mallin on rakentanut Suomen metsäkeskus Pirkanmaan ELY-keskuksen tilauksesta. Työkalua voivat käyttää mm. tahot, jotka suunnittelevat esim. hakkuita tai muita metsänhoitotoimenpiteitä. Mallin avulla myös metsänomistajat voivat tarkastella mailleen sijoittuvia alueita, joissa suojavyöhyke voisi olla tarpeellinen. Kartassa olevat suojavyöhykkeet edellyttävät kuitenkin aina tarkempaa suunnittelua ja maastossa käyntiä.

Kuva: Jyri Pääkkönen.
Kuva: Jyri Pääkkönen.

Riittävillä suojavyöhykkeillä sekä hyvin suunnitelluilla ja toteutetuilla metsätalouden toimenpiteillä voidaan turvata vesistöjen ja pienvesien hyvä tila ja elinvoimaisuus. Vesi- ja metsäekosysteemi muodostavat vuorovaikutteisen kokonaisuuden, jota riittävät suojavyöhykkeet tukevat. Suojavyöhykkeillä on moninaisia vaikutuksia. Puiden varjostus pitää veden viileänä ja pienilmaston kosteana. Puut tuottavat veteen kariketta ja puuainesta vesiekosysteemin käyttöön. Vedessä oleva puuaines toimii kasvualustana ja luo suojapaikkoja vesieliöille, jotka toimivat osana veden puhdistusprosessia. Puut myös hidastavat virtausnopeutta, joka pienentää eroosioriskiä.

Suojavyöhykkeet edistävät vesiensuojelutoimenpiteitä

Suojakaistaehdotukset pohjautuvat pintaeroosiomalliin (RUSLE) sekä kosteusindeksimalliin (DTW). Työn tuloksena saadaan ehdotuksia suojakaistan leveydestä sen mukaan, millaisilla ja kuinka tiukoilla kriteereillä suojakaistamääritykset halutaan tehdä. Kivennäismailla eroosiomalli osoittaa eroosiolle herkät alueet, ja kosteusmalli osoittaa kosteat ja korjuuvaurioille alttiit alueet. Molemmat kertovat vesistön varrella suojavyöhykkeen tarpeesta, jossa peitteellisyys tulee säilyttää ja maanpintaa ei saisi rikkoa.

- Työn taustalla on Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma, jossa esitetään toteutettavaksi erilaisia vesiensuojelutoimenpiteitä mm. metsätalouden osalta. Malli auttaa kohdentamaan hakkuiden suojavyöhykkeet parhaiten niille soveltuville kohteille, kertoo erikoistutkija Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Suojavyöhykkeillä hidastetaan mm. ravinteiden ja kiintoaineksen kulkeutumista vesiin.

Ilmaston muuttuessa vesistöjen ja pienvesien puhtaus korostuu entisestään, koska levien ja happikadon riski kasvaa vesien lämmetessä. Laaja-alaiset metsäalueet ovat tärkeä osa maaveden puhdistusprosessia ja pohjaveden tuotantoa.

Suojavyöhykkeiden sijainti kokoa tärkeämpää

Suojavyöhykkeiden laskennallisessa kohdentamisessa määritetään tarpeellinen vyöhykkeen leveys ja sijainti. Suojavyöhykkeiden kohdennetun leveyden määrittämisen vertailuarvoina on käytetty tasalevyisiä 20 ja maksimissaan 30 metriä leveitä suojakaistoja. Mallintamisen tuloksena voitiin kuitenkin nähdä, että näitäkin leveämmille suojavyöhykkeille voisi olla tarvetta. Pirkanmaan vertailussa kohdennettu suojavyöhyke vaatii silti kokonaisuudessaan vähemmän hehtaareja kuin em. kiinteät suojavyöhykkeet. Yhteenlaskettua pinta-alaa tärkeämpää on, missä suojavyöhykehehtaarit sijaitsevat. Kohdennetussa suojavyöhykkeessä ne ovat sijoitettu sinne, missä eroosioriski on suurin tai maa on hyvin märkää.

- Vesiensuojelun kannalta vesistöjen rannoille sijoitetut suojavyöhykkeet ovat aina aliarvio suojavyöhyketarpeesta. Suojavyöhykkeen tarvetta on muuallakin kuin vesistöjen, järvien ja jokien rannoilla. Kuormittavasta alueesta iso osa sijoittuu pienempien lampien ja purojen varsille, joissa suojavyöhykkeiden käyttö on hyvin tärkeää niiden ominaispiirteiden säilyttämiseksi. Vesiensuojelun kannalta ojitus, maanmuokkaus ja maastoon syntyvät ajourat ovat hakkuitakin vahingollisempia, toteaa ylitarkastaja Anne Mäkynen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Tarvetta myös pienempien vesialueiden suojavyöhykkeiden tarkastelulle

Maastossa tarkasteltiin 20 kohdetta,joissa suojavyöhykkeen pinta-ala luokiteltiin neljään luokkaan: suojavyöhyke oikeassa paikassa, varovainen metsänkäsittely mahdollista,  suojavyöhyke liian kapea ja suojavyöhyke väärässä paikassa.

- Tilastollisesti pienestä tarkistusotannasta huolimatta tulokset ovat kuitenkin suuntaa antavia, koska maastossa tarkasteltiin mallinnuksessa käytettyjen pintaeroosiomallin ja kosteusmallin indeksien raja-arvojen sopivuutta suojavyöhykkeille. Maastokohteiden suojavyöhykkeiden pinta-alasta 65% oli sijoittuminen onnistunut täydellisesti ja vain 4 % vyöhykkeistä oli väärässä paikassa. Tämä herättää luottamusta mallinnukselle ja suojavyöhykkeelle valituille raja-arvoille, Mäkynen painottaa.

Määrityksessä on keskitytty ainoastaan järvien ja jokien varsille jätettäviin suojavyöhykkeisiin, joten pienempien uomien suojavyöhyketarvetta ei olla tämän määrityksen yhteydessä otettu huomioon.

- Pienien lampien, purojen ja norojen kyky sietää kuormitusta ja varjostuksen puutetta on huomattavasti huonompi kuin isompien vesistöjen, joten jatkokehitykselle ja tarkentamiselle on tarvetta, Mäkynen toteaa.

Lisätietoa:

Linkki malliin: Suojavyöhykemalli -> valitse karttataso Metsätalous - Metsätalouden suojavyöhyke (arcgis-sovellus)

Ylitarkastaja Anne Mäkynen, Pirkanmaan ELY-keskus, p. 0295 036 352, etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi.

Avainsanat

Kuvat

Kuva: Jyri Pääkkönen.
Kuva: Jyri Pääkkönen.
Lataa
Työkalulla määritetyt suojavyöhykkeet kartalla (punaisella). Suojavyöhykkeiden muodostuksessa on käytetty Pirkanmaan Ranta10-aineiston vesistöjä, joille on määritetty vaihtelevan levyiset suojakaistaehdotukset arvoilla RUSLE≥200kg/ha ja DTW≤25cm.
Työkalulla määritetyt suojavyöhykkeet kartalla (punaisella). Suojavyöhykkeiden muodostuksessa on käytetty Pirkanmaan Ranta10-aineiston vesistöjä, joille on määritetty vaihtelevan levyiset suojakaistaehdotukset arvoilla RUSLE≥200kg/ha ja DTW≤25cm.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Pirkanmaan ELY-keskus
Pirkanmaan ELY-keskus
Yliopistonkatu 38, PL 297
33101 Tampere

http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pirkanmaa

Huolehdimme sujuvasta arjesta; teiden rakentamisesta ja niiden kunnosta, ympäristön tilasta ja suojelusta sekä yritysten tukemisesta. Maakunnan kehittäjänä ja rahoituksen myöntäjänä teemme ELY-keskuksessa päivittäin työtä kestävän tulevaisuuden ja Pirkanmaan parhaaksi. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pirkanmaan ELY-keskus

Perinnemaisemat kaipaavat huolenpitoa - etsintäkuulutus Pirkanmaan luonnonhoitajista ja perinnemaisemista!18.1.2021 11:54:22 EETTiedote

Perinnemaisemat, kuten niityt, kedot, haat, ranta- ja metsälaitumet kaipaavat hoitoa, jotta ne ja niiden monimuotoinen, mutta uhanalainen lajisto säilyy. Kerro meille yrityksestäsi, yritystoiminnastasi, yhdistyksestäsi tai talkooporukasta, joka voisi toteuttaa perinnemaisemakunnostusta ja -hoitoa Pirkanmaalla etenkin vuosina 2021–2022. Hoito- ja kunnostustöiden toteutuksesta maksetaan palkkiot.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme