Metsäteollisuuden lupa- ja valvontapäivät 2023 pidettiin Tampereella

Metsäteollisuuden lupa- ja valvontapäivät järjestetään joka toinen vuosi. Tilaisuuden ensimmäinen päivä oli avoin metsäteollisuuden lupa- ja valvontaviranomaisten lisäksi myös hallinnon ulkopuolisille toimijoille. Toinen päivä oli kohdistettu lupa- ja valvontaviranomaisille. Tänä vuonna tilaisuuden pääteemat keskittyivät vahvassa murroksessa olevan metsäteollisuuden tulevaisuuden kehitysnäkymiin ja haasteisiin. 

Metsäteollisuuden vesistöinvestoinneista ilmastotekoihin   

Avauspuheenvuorossa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat 
-vastuualueen johtaja Visa Niittyniemi toi esille metsäteollisuuden viime vuosikymmeninä toteuttamien jätevedenpuhdistusinvestointien vaikutusta päästöjen vähentämisessä sekä valtion ympäristöhallinon konsernistrategian merkitystä tulevaisuuden ympäristöhaasteisiin vastaamisessa. Metsä Group ympäristöjohtaja Mika Leino esitteli iltapäivää isännöineen Metsä Groupin sekä Takon tehtaiden toimintaa ja historiaa.  

Metsäteollisuuden energiatehokkuutta ja metsien tilaa ja tulevaisuutta    

Lainsäädännön ajankohtaiskatsauksessa neuvotteleva virkamies Jaakko Kuisma (YM) kertoi ympäristöministeriön strategian vuoteen 2035 tavoitteista, ajankohtaisista lainsäädäntöasioista sekä teollisuuspäästödirektiivin päivitystilanteesta.

Tutkimusylijohtaja Antti Asikainen Luonnonvarakeskuksesta esitteli laajasti suomalaisen metsän tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä biotalous-, ilmasto- ja monimuotoisuushaasteiden puristuksessa erityisesti metsien kasvun, hiilinielujen muutosten, metsäsektorin arvonlisäyksen nostamisen sekä suojelun vaikutusten näkökulmista.

LUT-yliopiston tutkijatohtori Satu Lipiäisen tuoreen väitöstutkimuksen mukaan metsäteollisuus pystyy vielä parantamaan energiatehokkuuttaan. Lipiäisen mukaan vähähiilisyyden saavuttaminen vaatii kiireellisiä toimia, tutkimukseen panostamista ja myös poliittista ohjausta.

Professori Mika Mänttäri esitteli LUT-membraanitutkimuksen eri osa-alueita sekä membraaniteknologian monipuolisia sovelluskohteita sellu- ja paperiteollisuudessa.  

Metsäteollisuustuotteisiin arvonlisäystä    

Stora Enson Sunilan tehtaan yhteyteen tulevan Lignode One -laitoksen prosessissa ligniini lämpökäsitellään anodimateriaaliksi. Projektipäällikkö Mika Timosen mukaan Lignodella korvataan uusiutumatonta grafiittia akuissa, ja se toimii samalla hiilinieluna.

Metsä Springin SVP, Group R&D Katariina Kemppainen kuvasi puheenvuorossaan uusien teknologioiden ja liikeideoiden etenemistä start-up-vaiheesta tuotantovaiheeseen painottaen esityksessään Metsä Springin toimintatapaa ”kuolemanlaaksoksi” kutsutussa teknologioiden demonstraatiovaiheessa.

Johtaja Sami Koivula Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta nosti esille keskeisiä viime aikoina vireille tulleiden massatehtaiden lupaprosesseissa opittuja asioita.

Metsäteollisuus ry:n ympäristöasiantuntija Johanna Vainiomäen kommenttipuheenvuoron esitti Metsä Groupin Mika Leino. Kommenttipuheenvuorossa korostettiin metsäteollisuuden pitkäjänteisen ympäristötyön tuloksia sekä vastuullisuussitoumusten merkitystä tulevaisuuden ympäristöhaasteisiin vastaamisessa.  

Viranomaispäivän antia   

Metsäteollisuuspäivien toinen hybridimuodossa toteutettu seminaaripäivä oli suunnattu viranomaisille Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristönsuojelupäällikkö Juha Rantalan toimiessa päivän puheenjohtajana.

IMPEL (The European Union Network for the Implementation and Enforcement of Environmental Law) on johtava ympäristöasiantuntija Jaakko Vesivalon (Kaakkois-Suomen ELY-keskus) mukaan kansainvälinen voittoa tavoittelematon ympäristöviranomaisten järjestö, jossa on 56 jäsenviranomaista 36 Euroopan maasta. IMPELissä luodaan Euroopan alueelle yhteisiä toimintamalleja ympäristövalvontaan käyttäen työmenetelminä muun muassa teemoitettuja työryhmätöitä, kyselyjä sekä yhteisiä valvontakäyntejä.

Sellutehtaiden läheisyydessä ajoittain tuntuvien hajujen alkuperää, seurantaa ja arviointia valotti VTT:n tutkija Tuula Kajolinna. Hajuhaitan kokeminen on yksilöllistä eikä hajuhaittojen määrittäminen ole yksiselitteistä, mikä aiheuttaa haasteita myös määritysmenetelmien kehittämiselle.

Imatran seudun ympäristötoimi seuraa ilmanlaatua Imatra-Lappeenranta-alueella. Ympäristötarkastaja Arto Ahosen mukaan sellutehtaiden hajujen osalta tilanne on parantunut huomattavasti 1980–1990-lukujen tilanteeseen verrattuna, mutta ajoittain tehtaiden ympäristössä hajuja edelleen esiintyy.

Hydrobiologi Jouni Törrönen ja hydrobiologi Antti Haapala Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta olivat tehneet kattavan koosteen puunjalostusteollisuuden alapuolisten vesistöjen ekologisen tilan kehityksestä 40 vuoden aikana erityisesti ravinteiden ja COD:n näkökulmasta. Kaakkois-Suomen ELYn vesistöpäällikkö Matti Vaittinen esitteli koonnin tehden mielenkiintoisia nostoja sekä Kymijoen, että Vuoksen tilaan vaikuttaneista tekijöistä aina 1960-luvun alusta tähän päivään asti.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen metsäteollisuuden erikoistumisryhmän toteuttama tapahtuma kokosi yhteen metsäteollisuussektorin eri toimijoita. Yhteistyö ja vuoropuhelu koettiin tärkeäksi. Näin luodaan uusia yhteyksiä eri toimijoiden välille.