Metsäteollisuuden lupa- ja valvontapäivät 2023 pidettiin Tampereella
Metsäteollisuuden lupa- ja valvontapäivät järjestetään joka toinen vuosi. Tilaisuuden ensimmäinen päivä oli avoin metsäteollisuuden lupa- ja valvontaviranomaisten lisäksi myös hallinnon ulkopuolisille toimijoille. Toinen päivä oli kohdistettu lupa- ja valvontaviranomaisille. Tänä vuonna tilaisuuden pääteemat keskittyivät vahvassa murroksessa olevan metsäteollisuuden tulevaisuuden kehitysnäkymiin ja haasteisiin.
Metsäteollisuuden vesistöinvestoinneista ilmastotekoihin
Avauspuheenvuorossa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat
-vastuualueen johtaja Visa Niittyniemi toi esille metsäteollisuuden viime vuosikymmeninä toteuttamien jätevedenpuhdistusinvestointien vaikutusta päästöjen vähentämisessä sekä valtion ympäristöhallinon konsernistrategian merkitystä tulevaisuuden ympäristöhaasteisiin vastaamisessa. Metsä Group ympäristöjohtaja Mika Leino esitteli iltapäivää isännöineen Metsä Groupin sekä Takon tehtaiden toimintaa ja historiaa.
Metsäteollisuuden energiatehokkuutta ja metsien tilaa ja tulevaisuutta
Lainsäädännön ajankohtaiskatsauksessa neuvotteleva virkamies Jaakko Kuisma (YM) kertoi ympäristöministeriön strategian vuoteen 2035 tavoitteista, ajankohtaisista lainsäädäntöasioista sekä teollisuuspäästödirektiivin päivitystilanteesta.
Tutkimusylijohtaja Antti Asikainen Luonnonvarakeskuksesta esitteli laajasti suomalaisen metsän tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä biotalous-, ilmasto- ja monimuotoisuushaasteiden puristuksessa erityisesti metsien kasvun, hiilinielujen muutosten, metsäsektorin arvonlisäyksen nostamisen sekä suojelun vaikutusten näkökulmista.
LUT-yliopiston tutkijatohtori Satu Lipiäisen tuoreen väitöstutkimuksen mukaan metsäteollisuus pystyy vielä parantamaan energiatehokkuuttaan. Lipiäisen mukaan vähähiilisyyden saavuttaminen vaatii kiireellisiä toimia, tutkimukseen panostamista ja myös poliittista ohjausta.
Professori Mika Mänttäri esitteli LUT-membraanitutkimuksen eri osa-alueita sekä membraaniteknologian monipuolisia sovelluskohteita sellu- ja paperiteollisuudessa.
Metsäteollisuustuotteisiin arvonlisäystä
Stora Enson Sunilan tehtaan yhteyteen tulevan Lignode One -laitoksen prosessissa ligniini lämpökäsitellään anodimateriaaliksi. Projektipäällikkö Mika Timosen mukaan Lignodella korvataan uusiutumatonta grafiittia akuissa, ja se toimii samalla hiilinieluna.
Metsä Springin SVP, Group R&D Katariina Kemppainen kuvasi puheenvuorossaan uusien teknologioiden ja liikeideoiden etenemistä start-up-vaiheesta tuotantovaiheeseen painottaen esityksessään Metsä Springin toimintatapaa ”kuolemanlaaksoksi” kutsutussa teknologioiden demonstraatiovaiheessa.
Johtaja Sami Koivula Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta nosti esille keskeisiä viime aikoina vireille tulleiden massatehtaiden lupaprosesseissa opittuja asioita.
Metsäteollisuus ry:n ympäristöasiantuntija Johanna Vainiomäen kommenttipuheenvuoron esitti Metsä Groupin Mika Leino. Kommenttipuheenvuorossa korostettiin metsäteollisuuden pitkäjänteisen ympäristötyön tuloksia sekä vastuullisuussitoumusten merkitystä tulevaisuuden ympäristöhaasteisiin vastaamisessa.
Viranomaispäivän antia
Metsäteollisuuspäivien toinen hybridimuodossa toteutettu seminaaripäivä oli suunnattu viranomaisille Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristönsuojelupäällikkö Juha Rantalan toimiessa päivän puheenjohtajana.
IMPEL (The European Union Network for the Implementation and Enforcement of Environmental Law) on johtava ympäristöasiantuntija Jaakko Vesivalon (Kaakkois-Suomen ELY-keskus) mukaan kansainvälinen voittoa tavoittelematon ympäristöviranomaisten järjestö, jossa on 56 jäsenviranomaista 36 Euroopan maasta. IMPELissä luodaan Euroopan alueelle yhteisiä toimintamalleja ympäristövalvontaan käyttäen työmenetelminä muun muassa teemoitettuja työryhmätöitä, kyselyjä sekä yhteisiä valvontakäyntejä.
Sellutehtaiden läheisyydessä ajoittain tuntuvien hajujen alkuperää, seurantaa ja arviointia valotti VTT:n tutkija Tuula Kajolinna. Hajuhaitan kokeminen on yksilöllistä eikä hajuhaittojen määrittäminen ole yksiselitteistä, mikä aiheuttaa haasteita myös määritysmenetelmien kehittämiselle.
Imatran seudun ympäristötoimi seuraa ilmanlaatua Imatra-Lappeenranta-alueella. Ympäristötarkastaja Arto Ahosen mukaan sellutehtaiden hajujen osalta tilanne on parantunut huomattavasti 1980–1990-lukujen tilanteeseen verrattuna, mutta ajoittain tehtaiden ympäristössä hajuja edelleen esiintyy.
Hydrobiologi Jouni Törrönen ja hydrobiologi Antti Haapala Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta olivat tehneet kattavan koosteen puunjalostusteollisuuden alapuolisten vesistöjen ekologisen tilan kehityksestä 40 vuoden aikana erityisesti ravinteiden ja COD:n näkökulmasta. Kaakkois-Suomen ELYn vesistöpäällikkö Matti Vaittinen esitteli koonnin tehden mielenkiintoisia nostoja sekä Kymijoen, että Vuoksen tilaan vaikuttaneista tekijöistä aina 1960-luvun alusta tähän päivään asti.
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen metsäteollisuuden erikoistumisryhmän toteuttama tapahtuma kokosi yhteen metsäteollisuussektorin eri toimijoita. Yhteistyö ja vuoropuhelu koettiin tärkeäksi. Näin luodaan uusia yhteyksiä eri toimijoiden välille.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yli-insinööri Timo Ålander
P. 0295 029 183
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Tietoja julkaisijasta
Salpausselänkatu 22 (PL 1041)
45101 Kouvola
0295 029 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-kaakkois-suomi
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. ELY-keskus hoitaa elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. ELY-keskus toimii tiiviissä yhteistyöverkostossa alueen, kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden hyväksi tavoitteenaan kestävä ja elinvoimainen Kaakkois-Suomi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kaakkois-Suomen ELY-keskus ehdottaa kahden alueen nimeämistä merkittäviksi tulvariskialueiksi19.3.2024 09:41:34 EET | Tiedote
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut arviot vesistöalueiden ja merenrannikon tulvariskeistä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella. ELY-keskus ehdottaa merkittäviksi tulvariskialueiksi Kymijoen alaosaa sekä Haminan ja Kotkan rannikkoaluetta. Ehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi ovat kuultavana 15.3.–17.6.2024.
Liikenne Husulan tunnelissa Haminassa ohjataan kiertotielle huoltotöiden vuoksi 22.3.2024 klo 10.00 – 19.4.2024 klo 23.59 väliseksi ajaksi13.3.2024 13:42:59 EET | Tiedote
Valtatiellä 7/E18 Haminan ohikulkutiellä sijaitseva Husulan tunneli suljetaan 22.3.2024 klo 10.00 - 19.4.2024 klo 23.59 väliseksi ajaksi tunnelin huoltotöiden takia. Vaikutus on Helsingin suuntaan, ja liikenne ohjataan tunnelin varareitille.
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen päällystyskohteet kilpailutuksessa13.3.2024 09:51:23 EET | Tiedote
Maantieverkon korjausvelan kasvua pystytään tänä vuonna taittamaan hallituksen myöntämän lisärahoituksen turvin. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella parannusta päällysteiden kuntoon saadaan sekä pääteille että muun tieverkon kohteille.
Liikenne Husulan tunnelissa Haminassa ohjataan kiertotielle huoltotöiden vuoksi 26.2.2024 klo 09.00 – 22.3.2024 klo 23.59 väliseksi ajaksi20.2.2024 09:22:56 EET | Tiedote
Valtatiellä 7/E18 Haminan ohikulkutiellä sijaitseva Husulan tunneli suljetaan kokonaan 26.2.2024 klo 09.00 - 22.3.2024 klo 23.59 väliseksi ajaksi tunnelin huoltotöiden takia. Vaikutus on Vaalimaan suuntaan, ja liikenne ohjataan tunnelin varareitille.
Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkuu Kaakkois-Suomessa20.2.2024 08:15:00 EET | Tiedote
Kaakkois-Suomessa työttömyyden muutosprosentit ja trendit olivat tammikuussa samansuuntaisia kuin edeltävinäkin kuukausina. Alkuvuoden kausivaihtelu piristi lukuja joulukuuhun verrattuna, mutta tilanne on kahta edellisvuotta heikompi. Kauemmas katsottuna tilanne ei ole niin synkkä. Kun verrataan tammikuita vuodesta 2006 eteenpäin, on kaakossa tänä vuonna työttömiä neljänneksi vähiten. Työttömien määrä on nyt hieman matalampi kuin koronaa ennen tammikuussa 2019 ja 2020. Uusia avoimia työpaikkoja oli vuodentakaisesta selvästi vähemmän. Sen sijaan joulukuusta työpaikkojen määrä kasvoi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme