Suomen Sijoitusmetsät Oy:n ja Maanmittauslaitoksen tilastoista ilmenee, että viime vuosina kiihtynyt metsätilamarkkina rauhoittui vuonna 2022. Tämä näkyi erityisesti myytyjen tilojen kauppamäärissä, jotka laskivat koko maassa yhdeksän prosenttia. Eniten kauppamäärät vähenivät prosentuaalisesti Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa.

”Yleinen taloudellinen epävarmuus ja korkotasojen nousu alkoivat hillitä pitkään jatkunutta ja erittäin voimakasta metsätilojen kysyntää. Metsätiloja myös tuli myyntiin vähemmän kuin vuonna 2021”, sanoo Suomen Sijoitusmetsät Oy:n metsätietopäällikkö Eero Viitanen.

Hinnat nousivat mutta aiempaa hitaammin

Vaikka kauppojen lukumäärä laski, myytyjen tilojen kokonaisarvo kasvoi koko maassa 18 prosenttia. Suuralueittain tarkasteltuna markkina pieneni vain Lapissa. Eniten markkina kasvoi Etelä-Suomessa, 29 prosenttia.

”Vuonna 2022 myydyillä tiloilla oli keskimäärin kahdeksan prosenttia enemmän puuta kuin edellisvuonna myydyillä. Tämä osaltaan kasvatti euromääriä. Kaupan kohteena olleilla tiloilla puuston tilavuus oli keskimäärin 102 kuutiota hehtaarilla”, Viitanen sanoo.

Metsäkiinteistöjen hintatason muutosta kuvaava Suomen Sijoitusmetsät Oy:n markkinahintaindeksi jatkoi nousuaan vuonna 2022 mutta edellisvuotta rauhallisemmin. Vuonna 2021 hinnat nousivat ennätyksellisen nopeasti, liki 11 prosenttia.

”Vuoden 2022 aikana hintataso nousi koko maassa 8,3 prosenttia. Väli-Suomessa nousu jatkui hieman alle kymmenen prosentin vauhdissa. Lapissa nousua oli vain 4,6 prosenttia.”

Väli-Suomessa ammattisijoittajille puolet metsätiloista

Viitanen arvioi, että markkinoiden epävarmuus vaikutti erityisesti ei-ammattimaisten metsätilan ostajien toimintaan.

Arviota tukee se, että ammattimaisten metsäsijoittajien rooli markkinoilla oli aiempaa selvästi näkyvämpi. Ammattimaisia metsäsijoittajia ovat muun muassa metsärahastot, sijoitusyhtiöt sekä ammattimaisesti hallinnoidut ja laajenevat yhteismetsät.

”Ammattimaisten ostajien osuus metsätilakauppojen kappalemääristä kasvoi vuoden aikana koko maassa 43 prosenttiin ja euroissa mitattuna jopa 56 prosenttiin. Osuus oli suurin Väli-Suomessa, noin puolet kauppojen lukumäärästä ja peräti 66 prosenttia kauppojen arvosta”, Viitanen sanoo.

Viitanen sanoo, että viime vuosina inflaatiota enemmän nousseet puun kantohinnat ovat tukeneet metsäkiinteistöjen positiivista hintakehitystä. Hän näkee, että kiinteistöjen rauhoittunut hintojen nousu tuo markkinoille vakautta.

”Myyjillä sen enempää kuin ostajillakaan ei ole aihetta huoleen. Hintojen nousun rauhoittuminen on kaikkien toimijoiden kannalta hyvä asia. Myyjille hyvää on se, että hinnat ovat edelleen korkealla mutta mahdollista kiinteistön myyntiä ei enää tarvitse lykätä rajun hinnannousun toivossa.”

Info: Etelä- ja Väli-Suomen suuraluejako 

Tiedotteen tekstissä ja liitteen taulukossa viitataan suuralueisiin Suomen sisällä. Etelä- ja Väli-Suomen alueet on määritelty seuraavasti: 

• Etelä-Suomi: Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Kanta- ja Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Satakunnan maakunnat kokonaan sekä Pirkanmaan ja Etelä-Savon maakuntien eteläosat.
• Väli-Suomi: Pohjanmaan sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat kokonaan sekä Pirkanmaan ja Etelä-Savon maakuntien pohjoisosat.