Metsien hiilinielu jäämässä liian pieneksi ilman riittävän vaikuttavia ohjauskeinoja
20.4.2023 06:00:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen laatimassa selvityksessä tarkasteltiin metsien hiilinielun kehitystä kaudella 2021–2025 sekä arvioitiin EU:n asettaman metsien vertailutason muuttumista uusimman tilastotiedon perusteella ja vertailutason saavuttamista muutamassa erilaisessa skenaariossa. Raportissa on koostettu julkisuudessa ja kirjallisuudessa esitettyjä ohjauskeinoja Suomen metsien hiilinielun vahvistamiseksi ja analysoitu niiden kustannustehokkuutta, hyväksyttävyyttä, luotettavuutta sekä tulonsiirtovaikutuksia.
Suomi on jäämässä jälkeen EU:n velvoitteista
EU on asettanut maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF) sektorille sitovat jäsenmaakohtaiset velvoitteet kausille 2021–2025 ja 2026–2030. Kaudella 2021–2025 velvoite on määritetty LULUCF-sektorille tilinpitoluokittain, jossa metsien ja puutuotteiden velvoite (ns. vertailutaso) Suomelle on noin -29 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa.
Voimassa oleva vertailutaso muuttuu, kun siihen tehdään menetelmällisiä korjauksia vastaamaan uusimpia kasvihuonekaasuinventaariossa käytettäviä menetelmiä. Selvityksessä arvioitiin, että vertailutaso voisi muuttua tiedossa olevien korjausten perusteella välille -19 ja -33 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa.
”On olemassa merkittävä riski, että Suomi jää EU:n kaudelle 2021–2025 asettamasta metsien vertailutasosta ja maankäyttösektorin velvoitteista jopa useilla kymmenillä miljoonilla hiilidioksidiekvivalenttitonneilla. Näin tapahtuu erityisesti, mikäli hakkuut säilyvät korkealla tasolla tai jopa lisääntyvät nykytasosta”, toteaa johtava tutkija Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta. Selvityksessä arvioitiin, että nykyisellä puuston kasvulla metsien hiilitaseen nykyinen vertailutaso saavutetaan selvästi nykyistä alhaisemmalla vuotuisella hakkuukertymällä, 65–68 miljoonalla kuutiometrillä.
Tehokkaita ohjauskeinoja otettava käyttöön nopeasti
Jotta riskiä velvoitteista jäämiselle voitaisiin pienentää, Suomessa tulisi nopeasti ottaa käyttöön tai ainakin kokeiluun tehokkaita ohjauskeinoja. ”Keskeinen haaste liittyy siihen, että nielua tulisi kasvattaa hyvin nopeasti ja merkittävästi, mutta riittävän tehokkaiden ohjauskeinojen käyttöönotto ei ole yksinkertaista”, sanoo erikoistutkija Sampo Pihlainen Suomen ympäristökeskuksesta.
”Ohjauskeinojen käyttöönotto on mietittävä huolella, jottei tule esimerkiksi houkutusta tehdä ennakoivia hakkuita. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että metsäala pystyy sopeutumaan muutoksiin. Tämä vie aikaa, joten valmistelu on aloitettava välittömästi, myös seuraavaa EU:n velvoitekautta 2026-2030 silmälläpitäen”, jatkaa Pihlainen.
Ohjauskeinojen seurauksena metsäteollisuuden kansantaloudelle tuoma arvonlisä saattaa pienentyä. Toisaalta, mikäli Suomi ei saavuta EU:n maankäyttösektorille asettamia velvoitteita, se voi koitua Suomelle huomattavan kalliiksi kompensoivien lisätoimien tai ostettavien nieluyksiköiden muodossa.
Selvityksen mukaan on tärkeää arvioida mahdollisimman monipuolisesti ohjauskeinoilla tuotettavia ja vältettäviä ympäristöllisiä, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, jotta kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu olisi löydettävissä.
Lisätietoja
- Kasvihuonekaasutaseet: Johtava tutkija, Sampo Soimakallio, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 803, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Ohjauskeinot: Erikoistutkija, Sampo Pihlainen,Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 252 225, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Julkaisu PDF-muodossa liitteenä ja tulossa Heldaan 20.4.2023
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Gypsum could reduce agricultural phosphorus loading around the Baltic Sea region26.10.2026 09:00:00 EET | Press release
Gypsum treatment reduced phosphorus losses from agricultural soils in the GYPREG project trials conducted in different countries. The results support wider use of the method across the Baltic Sea region, but broader implementation requires local research, effective logistics, appropriate regulation and long-term funding.
Gips kunde minska jordbrukets fosforbelastning i stora delar av Östersjöområdet26.10.2026 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Gipsbehandling minskade fosforläckaget från åkermark i GYPREG-projektets försök i olika länder. Resultaten stöder en bredare användning av metoden i Östersjöområdet, men ett bredare införande förutsätter lokal forskningskunskap, fungerande logistik, tydlig reglering och långsiktig finansiering.
Kipsi voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta laajasti Itämeren alueella26.10.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Kipsikäsittely vähensi fosforin huuhtoutumista eri maiden peltomaista GYPREG-projektin kokeissa. Tulokset tukevat menetelmän laajempaa hyödyntämistä Itämeren alueella, mutta käyttöönotto edellyttää paikallista tutkimustietoa, toimivaa logistiikkaa, sääntelyä ja pysyvää rahoitusta.
Tutkimus: Energiakriisi lisäsi puunpolttoa ja arjen energiasäästöä omakotitaloissa26.10.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Lähes kaikki sähkölämmitteisten omakotitalojen asukkaat pyrkivät hillitsemään energiakustannuksia talven 2022–2023 energiakriisin aikana. Valtaosa turvautui nopeasti toteutettaviin säästötoimiin, mutta vain harvat investoivat pysyviin energiaratkaisuihin.
Uusi InfraKierto-projekti kehittää infrarakentamisen materiaalivirtojen seurantaa23.10.2026 08:55:00 EEST | Tiedote
Suomessa käytetään valtavia määriä maa- ja kiviaineksia infrarakentamiseen, mutta materiaalien käytöstä tai kiertotaloudesta ei ole tällä hetkellä kattavaa ja ajantasaista kokonaiskuvaa. Tehokkaampi materiaalien käyttö ja sivuvirtojen hyödyntäminen vähentävät luonnonvarojen tarvetta sekä ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme