Metsien hiilinielu jäämässä liian pieneksi ilman riittävän vaikuttavia ohjauskeinoja

Suomen ympäristökeskuksen laatimassa selvityksessä tarkasteltiin metsien hiilinielun kehitystä kaudella 2021–2025 sekä arvioitiin EU:n asettaman metsien vertailutason muuttumista uusimman tilastotiedon perusteella ja vertailutason saavuttamista muutamassa erilaisessa skenaariossa. Raportissa on koostettu julkisuudessa ja kirjallisuudessa esitettyjä ohjauskeinoja Suomen metsien hiilinielun vahvistamiseksi ja analysoitu niiden kustannustehokkuutta, hyväksyttävyyttä, luotettavuutta sekä tulonsiirtovaikutuksia.
Suomi on jäämässä jälkeen EU:n velvoitteista
EU on asettanut maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF) sektorille sitovat jäsenmaakohtaiset velvoitteet kausille 2021–2025 ja 2026–2030. Kaudella 2021–2025 velvoite on määritetty LULUCF-sektorille tilinpitoluokittain, jossa metsien ja puutuotteiden velvoite (ns. vertailutaso) Suomelle on noin -29 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa.
Voimassa oleva vertailutaso muuttuu, kun siihen tehdään menetelmällisiä korjauksia vastaamaan uusimpia kasvihuonekaasuinventaariossa käytettäviä menetelmiä. Selvityksessä arvioitiin, että vertailutaso voisi muuttua tiedossa olevien korjausten perusteella välille -19 ja -33 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa.
”On olemassa merkittävä riski, että Suomi jää EU:n kaudelle 2021–2025 asettamasta metsien vertailutasosta ja maankäyttösektorin velvoitteista jopa useilla kymmenillä miljoonilla hiilidioksidiekvivalenttitonneilla. Näin tapahtuu erityisesti, mikäli hakkuut säilyvät korkealla tasolla tai jopa lisääntyvät nykytasosta”, toteaa johtava tutkija Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta. Selvityksessä arvioitiin, että nykyisellä puuston kasvulla metsien hiilitaseen nykyinen vertailutaso saavutetaan selvästi nykyistä alhaisemmalla vuotuisella hakkuukertymällä, 65–68 miljoonalla kuutiometrillä.
Tehokkaita ohjauskeinoja otettava käyttöön nopeasti
Jotta riskiä velvoitteista jäämiselle voitaisiin pienentää, Suomessa tulisi nopeasti ottaa käyttöön tai ainakin kokeiluun tehokkaita ohjauskeinoja. ”Keskeinen haaste liittyy siihen, että nielua tulisi kasvattaa hyvin nopeasti ja merkittävästi, mutta riittävän tehokkaiden ohjauskeinojen käyttöönotto ei ole yksinkertaista”, sanoo erikoistutkija Sampo Pihlainen Suomen ympäristökeskuksesta.
”Ohjauskeinojen käyttöönotto on mietittävä huolella, jottei tule esimerkiksi houkutusta tehdä ennakoivia hakkuita. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että metsäala pystyy sopeutumaan muutoksiin. Tämä vie aikaa, joten valmistelu on aloitettava välittömästi, myös seuraavaa EU:n velvoitekautta 2026-2030 silmälläpitäen”, jatkaa Pihlainen.
Ohjauskeinojen seurauksena metsäteollisuuden kansantaloudelle tuoma arvonlisä saattaa pienentyä. Toisaalta, mikäli Suomi ei saavuta EU:n maankäyttösektorille asettamia velvoitteita, se voi koitua Suomelle huomattavan kalliiksi kompensoivien lisätoimien tai ostettavien nieluyksiköiden muodossa.
Selvityksen mukaan on tärkeää arvioida mahdollisimman monipuolisesti ohjauskeinoilla tuotettavia ja vältettäviä ympäristöllisiä, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, jotta kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu olisi löydettävissä.
Lisätietoja
- Kasvihuonekaasutaseet: Johtava tutkija, Sampo Soimakallio, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 803, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Ohjauskeinot: Erikoistutkija, Sampo Pihlainen,Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 252 225, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Julkaisu PDF-muodossa liitteenä ja tulossa Heldaan 20.4.2023
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat

Liitteet
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Selvitys: Merituulivoima ohjattava herkimpien lintualueiden ulkopuolelle4.7.2025 08:57:54 EEST | Tiedote
Merituulivoimalat tulisi rakentaa lintujen suojelemiseksi kokonaan riskialtteimpien alueiden ulkopuolelle, suosittaa Suomen ympäristökeskuksen julkaisema selvitys. Laajan asiantuntijajoukon valmistelema raportti kokoaa yhteen Suomen merialueen herkät lintualueet ja esittää suosituksia merituulivoiman suunnittelun tueksi.
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat något i insjöar, längs kusten och i öppna havsområden i Finska viken3.7.2025 13:07:32 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier i insjöar utvecklas på ett sätt som är typiskt för högsommaren, medan det vid kustområden har observerats något färre alger än vanligt. I östra Finska viken har cyanobakterier dock observerats både vid kusten och på öppet hav. De kraftiga vindarna i slutet av veckan blandar om vattnet och gör det svårare att observera algerna.
The number of blue-green algae observations has slightly increased in inland waters, along the coast, and in the open sea areas of the Gulf of Finland3.7.2025 13:06:05 EEST | Press release
The blue-green algae situation in inland waters is progressing in a manner typical for midsummer, while slightly less algae than usual have been observed in coastal areas. However, in the eastern Gulf of Finland, blue-green algae have been detected both along the coast and in open sea areas. Strong winds later in the week will mix the water, making it more difficult to observe the algae.
Sinilevähavaintojen määrä lisääntynyt hieman sisävesillä, rannikolla ja Suomenlahden avomerialueilla3.7.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sisävesien sinilevätilanne etenee keskikesälle tyypilliseen tapaan, rannikkoalueilla levää on puolestaan havaittu hieman tavallista vähemmän. Itäisellä Suomenlahdella sinilevää on kuitenkin havaittavissa niin rannikolla kuin avomerialueilla. Loppuviikon kovat tuulet sekoittavat sinilevän veteen vaikeuttaen sen havainnointia.
Finnish Environment Institute and Kuva Space partner to enhance water quality monitoring3.7.2025 10:32:15 EEST | Press release
This public-private partnership will test the use of hyperspectral satellite observations in developing further the national algae monitoring.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme