Metsien hiilinielu jäämässä liian pieneksi ilman riittävän vaikuttavia ohjauskeinoja
Suomen ympäristökeskuksen laatimassa selvityksessä tarkasteltiin metsien hiilinielun kehitystä kaudella 2021–2025 sekä arvioitiin EU:n asettaman metsien vertailutason muuttumista uusimman tilastotiedon perusteella ja vertailutason saavuttamista muutamassa erilaisessa skenaariossa. Raportissa on koostettu julkisuudessa ja kirjallisuudessa esitettyjä ohjauskeinoja Suomen metsien hiilinielun vahvistamiseksi ja analysoitu niiden kustannustehokkuutta, hyväksyttävyyttä, luotettavuutta sekä tulonsiirtovaikutuksia.
Suomi on jäämässä jälkeen EU:n velvoitteista
EU on asettanut maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF) sektorille sitovat jäsenmaakohtaiset velvoitteet kausille 2021–2025 ja 2026–2030. Kaudella 2021–2025 velvoite on määritetty LULUCF-sektorille tilinpitoluokittain, jossa metsien ja puutuotteiden velvoite (ns. vertailutaso) Suomelle on noin -29 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa.
Voimassa oleva vertailutaso muuttuu, kun siihen tehdään menetelmällisiä korjauksia vastaamaan uusimpia kasvihuonekaasuinventaariossa käytettäviä menetelmiä. Selvityksessä arvioitiin, että vertailutaso voisi muuttua tiedossa olevien korjausten perusteella välille -19 ja -33 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa.
”On olemassa merkittävä riski, että Suomi jää EU:n kaudelle 2021–2025 asettamasta metsien vertailutasosta ja maankäyttösektorin velvoitteista jopa useilla kymmenillä miljoonilla hiilidioksidiekvivalenttitonneilla. Näin tapahtuu erityisesti, mikäli hakkuut säilyvät korkealla tasolla tai jopa lisääntyvät nykytasosta”, toteaa johtava tutkija Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta. Selvityksessä arvioitiin, että nykyisellä puuston kasvulla metsien hiilitaseen nykyinen vertailutaso saavutetaan selvästi nykyistä alhaisemmalla vuotuisella hakkuukertymällä, 65–68 miljoonalla kuutiometrillä.
Tehokkaita ohjauskeinoja otettava käyttöön nopeasti
Jotta riskiä velvoitteista jäämiselle voitaisiin pienentää, Suomessa tulisi nopeasti ottaa käyttöön tai ainakin kokeiluun tehokkaita ohjauskeinoja. ”Keskeinen haaste liittyy siihen, että nielua tulisi kasvattaa hyvin nopeasti ja merkittävästi, mutta riittävän tehokkaiden ohjauskeinojen käyttöönotto ei ole yksinkertaista”, sanoo erikoistutkija Sampo Pihlainen Suomen ympäristökeskuksesta.
”Ohjauskeinojen käyttöönotto on mietittävä huolella, jottei tule esimerkiksi houkutusta tehdä ennakoivia hakkuita. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että metsäala pystyy sopeutumaan muutoksiin. Tämä vie aikaa, joten valmistelu on aloitettava välittömästi, myös seuraavaa EU:n velvoitekautta 2026-2030 silmälläpitäen”, jatkaa Pihlainen.
Ohjauskeinojen seurauksena metsäteollisuuden kansantaloudelle tuoma arvonlisä saattaa pienentyä. Toisaalta, mikäli Suomi ei saavuta EU:n maankäyttösektorille asettamia velvoitteita, se voi koitua Suomelle huomattavan kalliiksi kompensoivien lisätoimien tai ostettavien nieluyksiköiden muodossa.
Selvityksen mukaan on tärkeää arvioida mahdollisimman monipuolisesti ohjauskeinoilla tuotettavia ja vältettäviä ympäristöllisiä, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, jotta kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu olisi löydettävissä.
Lisätietoja
- Kasvihuonekaasutaseet: Johtava tutkija, Sampo Soimakallio, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 803, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Ohjauskeinot: Erikoistutkija, Sampo Pihlainen,Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 252 225, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Julkaisu PDF-muodossa liitteenä ja tulossa Heldaan 20.4.2023
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
CORRECTION: The blue-green algae situation calm both in the Baltic Sea and in lakes8.6.2023 13:32:26 EEST | Press release
The blue-green algae situation has remained calm in sea areas and inland waters, as typical in early summer. Some blue-green algae observations have been made in lakes, and at the moment blue-green algae is present at two observation sites in Southern Finland. Yellowish pollen may also be visible in water bodies and at sea, and this may resemble blue-green algae blooms. CORRECTION: Link "Observations of blue-green algae on map" corrected
Korrigerat pressmeddelande: Blågrönalgläget lugnt både i Östersjön och i sjöarna8.6.2023 13:07:33 EEST | Tiedote
I början av sommaren har algläget varit lugnt i havsområdena och insjöarna. En del observationer av blågrönalger har gjorts i sjöarna och även för närvarande förekommer blågrönalger på två observationsplatser i södra Finland. I vattendragen och till havs kan det fortfarande synas gulaktigt pollen som kan likna blomning av blågrönalger. Obs! Länken "Aktuella blågrönalgsläget på kartan" korrigerades.
Korjattu tiedote: Sinilevätilanne rauhallinen sekä Itämerellä että järvillä8.6.2023 13:02:36 EEST | Tiedote
Alkukesälle tyypillisesti sinilevätilanne on pysynyt rauhallisena merialueilla ja sisävesillä. Joitain sinilevähavaintoja on tehty järvillä, ja tälläkin hetkellä sinilevää esiintyy kahdella Etelä-Suomen havaintopaikalla. Vesistöissä ja merellä voi myös edelleen näkyä kellertävää siitepölyä, joka voi muistuttaa sinileväkukintaa. Huom! Tiedotteen linkki "Kartta leväseurannan havainnoista viikolla 23" korjattu viemään vuoden 2023 havaintoihin.
MEDIAKUTSU: Tervetuloa Sinisen siirtymän politiikka kestävyysmurroksessa -tiedotustilaisuuteen 12.6. klo 9.008.6.2023 11:25:03 EEST | Tiedote
Suomen vesipolitiikka kaipaa tavoitteiden ja ohjauksen kokonaisvaltaista uudistamista, esittävät Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman BlueAdapt-tutkimushankkeen tutkijat. Sinisen talouden kestävyyssiirtymän toteuttamiseksi tutkijat esittävät toimenpideohjelmaa, joka pohjautuu ennen kaikkea tarpeeseen kohdistaa vesien laatuun vaikuttaviin tai vesivaroja ja vesiekosysteemejä hyödyntäviin toimialoihin eriytynyttä politiikkaa.
Suojelualuesuunnittelussa huomioitava ilmastonmuutoksen ja maankäytön vaikutukset8.6.2023 09:00:00 EEST | Tiedote
Suojelualueverkostolla on keskeinen rooli luontokadon torjumisessa, mutta ilmastonmuutoksen vaikutukset ulottuvat myös suojelualueille. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) vetämän Suojelualueverkosto muuttuvassa ilmastossa (SUMI) -hankkeen tulosten mukaan maamme suojelualueiden ilmasto on jo muuttunut. Tulevaisuudessa muutokset voimistuvat, ja ne voivat yhdessä suojelualueiden ympäristön maankäytön kanssa vaikuttaa merkittävästi luonnonvaraisten lajien ja luontotyyppien säilymiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme