Miehet vanhenevat nopeammin kuin naiset, mutta nuorempi sukupolvi kuroo eroa umpeen
28.9.2022 08:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Suomessa naiset elävät keskimäärin viisi vuotta pidempään kuin miehet. Sukupuoliero oli suurimmillaan 1970-luvulla, jolloin naisten elinajanodote oli lähes 10 vuotta suurempi kuin miesten. Viime vuosikymmenten aikana ero on kuitenkin vähitellen kaventunut. Sukupuolten välinen ero on nähtävissä myös biologisessa ikääntymisnopeudessa, kuten Jyväskylän yliopiston äskettäin julkaistussa tutkimuksessa selviää.
Tutkimuksessa selvitettiin, onko miesten ja naisten välillä havaittavissa ero biologisessa ikääntymisnopeudessa ja selittävätkö elintapoihin liittyvät tekijät mahdollisia eroja. Eroja tarkasteltiin nuorilla ja vanhemmilla aikuisilla.
Biologisen ikääntymisen mittareina käytettiin useita epigeneettisiä kelloja, joiden avulla elinikään yhteydessä olevia tekijöitä voidaan tutkia jo henkilöiden elinaikana. Epigeneettisten kellojen avulla henkilön biologista ikää voidaan arvioida verinäytteestä eristetyn DNA:n metylaatiotasojen perusteella.
– Tutkimuksessa havaittiin, että miehet olivat biologiselta iältään vanhempia kuin naiset, ja sukupuoliero oli merkittävästi suurempi vanhemmilla tutkittavilla, kertoo väitöskirjatutkija Anna Kankaanpää liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Miesten yleisempi tupakointi selitti sukupuolieroa vanhemmilla muttei nuoremmilla kaksosilla. Lisäksi miesten suurempi kehon koko selitti pienen osan sukupuolierosta molemmissa ikäryhmissä.
– Havaitsimme biologisessa ikääntymisnopeudessa sukupuolieron, jota elintapoihin liittyvät tekijät eivät selittäneet, Kankaanpää sanoo.
– Vastaava ero havaittiin myös vertailtaessa samassa ympäristössä kasvaneita vastakkaista sukupuolta olevia kaksossisaruksia toisiinsa. Eroa saattaa selittää esimerkiksi sukupuolierot geneettisissä tekijöissä ja naissukupuolihormoni estrogeenin suotuisat vaikutukset terveydelle, Kankaanpää jatkaa.
Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään biologiseen vanhenemiseen ja eliniän odotteeseen liittyviä elintapatekijöitä ja sukupuolieroja. Tulokset viittaavat siihen, että tupakoinnin väheneminen miehillä osin selittää, miksi sukupuolten välinen ero elinajanodotteessa on kaventunut viime vuosikymmenten aikana.
Tutkimus toteutettiin Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen yhteistyönä. Tutkittavat olivat suomalaisen kaksoskohortin nuorempia (21‒42-vuotiaita) ja vanhempia (50‒76-vuotiaita) kaksosia. Tutkittavien elintapoihin liittyviä tekijöitä eli koulutusta, painoindeksiä, tupakointia, alkoholinkäyttöä ja fyysistä aktiivisuutta selvitettiin kyselylomakkeilla.
AGE-X-tutkimusprojektia johtaa akatemiatutkija Elina Sillanpää. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutettava projekti toteutetaan yhteistyössä Suomen Molekyylilääketieteen instituutin ja Jyväskylän yliopiston Ihmistieteiden Metodikeskuksen (IHME) kanssa. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, EC GenomEUtwin -projekti sekä Sigrid Juseliuksen, Yrjö Jahnssonin ja Juho Vainion säätiöt.
Alkuperäisjulkaisu:
Anna Kankaanpää, Asko Tolvanen, Pirkko Saikkonen, Aino Heikkinen, Eija Laakkonen, Jaakko Kaprio, Miina Ollikainen & Elina Sillanpää. Do Epigenetic Clocks Provide Explanations for Sex Differences in Life Span? A Cross-Sectional Twin Study. The Journals of Gerontology: Series A. 2022;77(9): 1898–1906. https://doi.org/10.1093/gerona/glab337
Lisätietoa:
Anna Kankaanpää
väitöskirjatutkija
anna.k.kankaanpaa@jyu.fi
+358 40 589 5977
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkijat peräänkuuluttavat kestävää suhtautumista olemassa olevaan rakennuskantaan – tutustu uuteen politiikkasuositukseen2.2.2026 07:59:00 EET | Tiedote
Rakennusten purkamisella on vaikutuksia paikallisten muutosten lisäksi myös ilmastoon, luontoon, kulttuuriin ja hyvinvointiin. Tutkijoiden mukaan yhteiskunnan kestävyysmurros edellyttää muutosta siinä, miten rakennettua ympäristöä arvotetaan ja kehitetään. Kunnilla ja kaupungeilla on ratkaiseva rooli tässä.
Pohjoismaista NordForsk-rahoitusta Jyväkylän yliopistolle tekoälytutkimukseen29.1.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimusryhmä on saanut merkittävän kansainvälisen tutkimusrahoituksen tekoälytutkimukseen. NordForsk-tutkimusrahoittaja myönsi (Re)Capturing AI: Governing generative search engines in the Nordic countries -hankkeelle 250 000 euron rahoituksen vuosille 2026–2029.
Tutkinnot 2025: Onnea 3 500:lle tutkinnon suorittaneelle!29.1.2026 08:40:58 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistosta valmistui vuonna 2025 yhteensä 3 497 tutkintoa: 1 865 maisteria, 1 465 kandidaattia ja 167 tohtoria.
QS World University Rankings Europe 2026: Jyväskylän yliopisto paransi sijoitustaan Euroopan parhaiden yliopistojen listalla28.1.2026 12:09:44 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston sijoitus Euroopan parhaiden yliopistojen listauksessa nousi brittiläisessä yliopistovertailussa (QS World University Rankings Europe). JYU sijoittui vertailussa sijalle 192, kun viime vuoden sijoitus oli 205:s.
Läpimurto lintututkimuksessa: 300 000 suomalaisen älypuhelinhavainnot mahdollistivat maailman tarkimman lintujen esiintymisen ennustemallin27.1.2026 12:01:56 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston akatemiaprofessori Otso Ovaskaisen uusi huippututkimus yhdistää kansalaisten keräämiä lintuhavaintoja tekoälyyn ja Tieteen tietotekniikan keskuksen (CSC) supertietokoneiden laskentatehoon. Monitieteinen tutkimusryhmä on kehittänyt maailman tarkimman ennustemallin, joka pystyy ennustamaan lintujen esiintymisen pienetkin muutokset lähes reaaliajassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
