Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua

Jaa

Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.

Kevään aikana pääministeri Sanna Marinin hallituksen on määrä viimeistellä kasvihuonekaasujen päästövähennyksiä ja hiilinieluja ohjaavat ilmastosuunnitelmat. Se on juuri antanut esityksen ilmastolain muuttamisesta eduskunnalle. Tämä kevät onkin ilmastoaiheisten vaalilupausten lunastamisen aikaa.

”Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa luvataan tehdä Suomesta maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. On aika lunastaa tämä lupaus pikavauhtia. Suomen tulevassa ilmasto- ja energiastrategiassa tulee asettaa selkeät ja ripeät askelmerkit fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumiselle sekä tehdä tämä siirtymä oikeudenmukaisesti, kaikkien toimeentulon ja hyvinvoinnin varmistamiseksi”, Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson painottaa.

Suomen ilmastopaneelin ja Suomen ympäristökeskuksen arvioiden mukaan hallituksen olisi tehtävä lisää päästövähennystoimia taakanjakosektorilla vähintään miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin verran, jotta Suomi saavuttaa vuoden 2030 ilmastotavoitteensa. Lisäpäästövähennykset voisivat kohdistua liikenteeseen, maatalouteen, rakennusten erillislämmitykseen, F-kaasuihin ja jätehuoltoon.

Mielenosoittajat vaativat hallitusta tekemään tarvittavat lisäpäätökset päästövähennyksistä maaliskuun alun neuvotteluissa. 

"Hallituksella on mitä parhain mahdollisuus tehdä tiedepohjaista ilmastopolitiikkaa tutkijoiden lausuntojen pohjalta. Päästövähennykset eivät ole juuri edenneet liikenteessä tai maataloudessa, joten nyt jos koskaan tarvitaan tehokkaita ilmastotoimia", kertoo ilmastoaktivisti Ellen Ojala.

Hallitus ja eduskunta päivittävät paraikaa vuonna 2015 voimaan tullutta ilmastolakia. 

"On hyvä, että hallituksen esityksessä ilmastolain päivitykseksi on päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040, ja että vuoden 2050 tavoitetta korotetaan. Lakiesityksestä kuitenkin puuttuvat kuntien, seutujen ja maakuntien velvoite laatia ilmastosuunnitelma sekä säädökset ilmastolain alaisia suunnitelmia koskevasta muutoksenhausta. Hallituksen on laadittava nämä täydentävät esitykset niin, että eduskunta ehtii ne käsitellä kuluvalla vaalikaudella, " vaatii Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Riku Eskelinen

Ilmastokriisi ja luontokato kietoutuvat toisiinsa. Luonto kannattelee kaikkea elämää ja elinympäristöt ovat koti lukuisille lajeille. Suomessa metsäluonnon heikentymisen myötä moni ennen yleinen laji on uhanalaistunut ja lähes 80 prosenttia metsätyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi.

"Suomen luonto voi huonosti.​​​​​​​ Viimeiset vanhat metsät ovat luontomme helmiä ja tärkeitä hiilen varastoja, mutta ne ovat jatkuvan hakkuu-uhan alla. Valtion vanhojen ja luonnontilaisten metsien tiukka suojelu on välttämätön askel Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa", sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola.

Lunastakaa lupaukset -mielenosoitus pidetään lauantaina 5.3. kello 14 alkaen eduskuntatalon edessä. Kanssamme vaatimassa hallitusta lunastamaan lupauksensa ovat esiintymässä 22-Pistepirkko, Kuopus, Anni Pokela (Kasvoja), PAND – Taiteilijat rauhan puolesta Merikukka Kiviharju ja Arja Pekurinen sekä Juha Valkeapään Tulipää. Järjestäjien lisäksi puheita pitävät myös saamelaisaktivisti Petra Laiti ja eläinoikeusliike Viral Vegansin Benjamin Pitkänen.

Mielenosoituksen järjestäjiä ovat Elokapina, Fridays for Future, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace Suomi, Amnesty International Suomi, Climate Move, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Hiilivapaa Suomi, Ilmastoisovanhemmat, Ilmastovanhemmat, Siemenpuu-säätiö ja PAND – Taiteilijat rauhan puolesta.

Lisätietoja:

Suojeluasiantuntija Hanna Aho (mielensoituksen vaatimukset)
Suomen luonnonsuojeluliitto
040 628 9495, hanna.aho@sll.fi 

Ilmasto- ja ympäristöasiantuntija Taru Savolainen (mielenosoituksen vaatimukset)
Amnestyn Suomen osasto
040 535 8622, taru.savolainen@amnesty.fi 

Aktivisti Erja Sini-Kaarina Varis (mielenosoituksen ohjelma)
Elokapina
040 4133351 

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Amnesty International
Amnesty International
Hietaniemenkatu 7 A
00100 Helsinki

https://www.amnesty.fi/

Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Amnesty International

Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote

Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.

Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme