Mielenterveyden vahvistaminen Suomenkin ykköstavoitteeksi

Mielenterveyden häiriöiden osuus on kasvanut suhteessa muihin kansansairauksiin. OECD arvioi jo vuonna 2018, että heikentynyt mielenterveys maksaa Suomelle peräti 11 miljardia euroa vuodessa.Kelan korvaamista sairauspäivistä joka kolmas on mielenterveystaustainen, työkyvyttömyyseläkkeistä jo yli puolet.

Erityinen huoli on nuorten pahoinvoinnista, joka uhkaa heikentää useamman ikäluokan opiskelu- ja työkykyä. Yli puolet korkeakouluopiskelijoista kertoo kärsivänsä mielenterveyden ongelmista. Palvelut ovat ruuhkautuneet; nuorisopsykiatrian hoitojonot ovat koronavuosien aikana kahdeksankertaistuneet. Joka kolmas tyttö yläkoulussa ja toisella asteella kertoo kokevansa kohtalaista vai vaikeaa ahdistusta.

”Mielenterveyden vahvistaminen on haaste koko yhteiskunnalle. Siksi se on nostettava politiikan ja sote-palvelujen kehittämisen keskiöön. Nuorten osalta voimme puhua jo kansallisesta kriisistä, mutta haasteita on kaikenikäisillä”, sanoo MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

MIELI ry:n Kriisipuhelimen ja Kriisikeskusten yhteydenottojen taustalla on yleistä pahaa oloa, ihmissuhdeongelmia, yksinäisyyttä, läheisten sairastumista ja ahdistuneisuutta. Maailmantilanteen ja tulevaisuuden epävarmuus lisää etenkin nuorten ja nuorten aikuisten kuormitusta. Yhä useammalla on huoli myös toimeentulosta.

Pitkittyvä poikkeusaika testaa suomalaisten kriisinkestävyyttä. Se on nostanut esiin mielenterveystaitojen merkityksen. On hyödyllistä tunnistaa, mitkä asiat itseä kuormittavat, mitkä auttavat palautumaan, mikä tuottaa iloa ja uskoa tulevaisuuteen.  

”Omia mielenterveystaitoja voi ja on tärkeää vahvistaa. Usein pahoinvoinnin taustalla on kuitenkin myös rakenteellisia tekijöitä, joihin ihminen itse ei voi vaikuttaa. Ongelmia pystyttäisiin tehokkaammin ehkäisemään, jos päätösten mielenterveysvaikutuksia arvioitaisiin systemaattisesti ennakkoon. Juuri nyt kaikilla hyvinvointialueilla pitäisi varmistaa, että avuntarpeeseen pystytään vastaamaan oikea-aikaisesti. Terapiatakuun toteuttaminen perusterveydenhuollossa olisi myös kustannustehokas ratkaisu”, Sari Aalto-Matturi sanoo.  

10.10. Maailman mielenterveyspäivänä nähdään huolituoleja ja vihreää valoa

Mielenterveyspäivänä MIELI ry muistuttaa, että mielen hyvinvointia voi vahvistaa monella tavalla. Omista tunteista pitää voida puhua ja vaikeissa tilanteissa on saatava apua – matalalla kynnyksellä ja nopeasti. Usein olo helpottuu, kun joku kuuntelee.

MIELI ry kannustaa jokaista kysymään, mitä kuuluu ja jakamaan huolia toisten kanssa arjessa, muun muassa päiväkodeissa, perheissä, kouluissa, nuorisotiloissa, vapaa-ajalla, harrastuksissa ja työpaikoilla.

Huolituoleja eri puolilla Suomea

Maailman mielenterveyspäivänä ja kampanjaviikon aikana MIELI ry:n kriisityöntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset pitävät Huolituoli-päivystyksiä eri puolilla Suomea. Huolituoli on rauhallinen ja luottamuksellinen paikka keskustelulle. Se voidaan viedä mihin tilaan vaan, joko livenä tai virtuaalisena. 10.10. Huolituoliin voi istahtaa yli 50 pisteessä eri puolilla Suomea, mm. Helsingissä kirjastotalo Oodissa. 

Mielenterveyspäivään voi osallistua myös jakamalla mielenterveyteen liittyviä viestejä, järjestämällä oman Vihreää valoa -tempauksen tai pukeutumalla päivän tunnusväriin vihreään.  Monissa kaupungeissa valaistaan vihreällä muun muassa kaupungintaloja, teattereita, oppilaitoksia ja monumentteja.

Mielenterveyspalkinnon saaja julkistetaan

Mielenterveyspäivänä myönnetään vuosittain mielenterveyspalkinto henkilölle tai yhteisölle, joka on omassa elämässään ja toiminnassaan edistänyt ihmisten henkistä hyvinvointia ja tukenut mielenterveyttä varsinaisen mielenterveystyön ulkopuolella. Vuoden 2022 Mielenterveyspalkinnon saaja julkaistaan 10.10. klo 15.

Lisätietoja
MIELI Suomen Mielenterveys ry
toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi, p. 0400 508 234, sari.aalto-matturi@mieli.fi
viestinnän asiantuntija Jutta Kajander, p. 040 801 4429, jutta.kajander@mieli.fi