Mielenterveystyön rakenteet näkyväksi ja lisää osaamista vastaanottokeskuksiin

Vastaanottokeskuksissa tehdään suuri määrä asiakkaiden mielenterveyttä tukevaa toimintaa, ongelmien tunnistamista ja ongelmissa auttavaa työtä. Tarvittaessa asiakas ohjataan keskuksen ulkopuolisiin terveydenhuoltopalveluihin ja varsinaisiin erityisempiin mielenterveyspalveluihin.

Koulutuksilla lisää mielenterveystyön osaamista vastaanottokeskuksiin

Psyyke-hankkeen koulutusten tavoitteena on ollut jatkaa jo ennen hanketta järjestettyjä mielenterveystyön koulutuksia ja järjestää uusia ajankohtaisia koulutuksia.

Koulutuksissa keskusten henkilöstöä on perehdytetty erilaisiin työmenetelmiin ja vastaanottokeskusten ympäristöön soveltuviin tapoihin jäsentää mielenterveystyötä, kuten esimerkiksi psykologiseen ensiapuun.

- Päätimme hankkeen koulutuksilla vahvistaa erityisesti mielenterveystyöhön liittyviä perusasioita ja – osaamista, joita voi sitten käytännössä hyödyntää. Oleellista oli myös, että koulutusten sisällöt ja hankkeessa valmisteltu ohje osuivat yhteen, kertoo ylitarkastaja Kaisa Rontu.

Kaksi koulutusta järjestettiin ennen pandemiaa Lahdessa ja Helsingissä, mutta viimeinen läsnäolokoulutus jouduttiin perumaan koronan vuoksi. Se korvattiin etäkoulutuksilla, jotka järjestettiin toukokuussa 2021. Vastaanottokeskusten työntekijät antoivat hyvää palautetta koulutuksista.

- Jatkossa selvitämme, voisimmeko järjestää keskusten ammattiryhmille erityisempää koulutusta ja esimerkiksi koulutusta lyhytkestoisista psykososiaalisista interventioista ja interventioiden toimivuuteen vaikuttavista yhteisistä tekijöistä, kertoo Rontu.

Uusi ohje edistää vastaanottojärjestelmän mielenterveystyötä

Koulutusten lisäksi hankkeessa laadittiin ohje vastaanottokeskusten mielenterveystyöhön. Ohjeessa käsitellään sitä, mitä vastaanottokeskusten mielenterveystyö on, mitä siihen kuuluu ja miten sitä yleisellä tasolla tehdään.

Ohjeella pyritään myös edistämään vastaanottokeskusten henkilökunnan tietoisuutta tekemästään mielenterveystyöstä ja jalkauttamaan kansallista mielenterveysstrategiaa soveltavasti turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmään.

- Ohjeessa on pyritty siihen, että mielenterveystyö olisi sisällöllisesti pätevää ja käytössä olevan tiedon valossa mahdollisimman vaikuttavaa. Ohjeessa mainitut asiat ovat oikeasti sellaisia, joita on mahdollista tehdä vastaanottokeskusten arjessa. Ohje kokoaa yhteen myös jo aiempaa ohjeistusta, jossa on pyritty huomioimaan mielenterveyteen liittyvät seikat, kertoo Rontu.

Psyyke – vastaanottojärjestelmän henkilöstön mielenterveystyön osaamisen kehittäminen -hanke on saanut tukea Euroopan Unionin turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) 1.3.2019-30.6.2021.