Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Mieliala-näyttely avaa uuden näkökulman sotavuosien Helsinkiin

Jaa

HAM Helsingin taidemuseo ja Helsingin kaupunginmuseo ovat toteuttaneet yhdessä Mieliala – Helsinki 1939‒1945 -näyttelyn. Sota-aikana kaupungin ilme ja henkinen ilmapiiri muuttuivat radikaalisti. Tennispalatsiin ja Hakasalmen huvilaan levittäytyvä näyttelykokonaisuus esittelee kuvataiteen ja valokuvien heijastelemaa pessimismiä ja optimismia, ja laajemmin sitä visuaalista maailmaa, johon sodan oloissa oli totuttava.

Syyskuussa 1944 Kallion sydämessä poltettiin salaisen mielialatiedustelun arkistoa. Tuhansia tavallisia suomalaisia oli edellisinä vuosina rekrytoitu raportoimaan mielialoista, huhuista ja toisinajattelusta työpaikoilla, kaupoissa, ruokaloissa, yleisissä saunoissa ja julkisissa kulkuvälineissä. Tiedot välitettiin sodanjohdolle antamaan kuvaa siviilien mielenmaisemista, jotka vaikuttivat rintamasotilaiden taistelukykyyn. Samana syksynä loput aineistosta haudattiin maahan Mäntyharjussa. Pelastunut osa konservoitiin 50 vuotta myöhemmin Kansallisarkistossa, ja tälle edelleen suljetulle arkistokokonaisuudelle perustuu HAMin ja Helsingin kaupunginmuseon ensimmäinen yhteisnäyttely, Mieliala.

Näyttelyn on ideoinut ja kuratoinut kirjailija Anna Kortelainen ja näyttelyarkkitehtina on toiminut elokuvalavastaja Minna Santakari. Taideteosten, valokuvien, esineiden ja tiedustelusitaattien kokonaisuus toimii ilmapuntarina, joka kertoo ristiriitaisista tunteista, ilon hetkistä, epäluuloista, peloista ja uhmasta. Näyttely esittelee sota-ajan Helsingin tärkeimpiä tapahtumapaikkoja, valojen ja varjojen maailmoja.

HAMin osuus kertoo erityisesti kuvataiteilijoiden kyvystä ilmaista kaupungin tuntoja. Kiehtova väriasteikko hivelee silmää, projisioiden suuret kuvapinnat tuovat helsinkiläisten tunnetilat, ilmeet ja eleet lähelle. HAMissa nostetaan esille myös unhoon painettuja kulttuuritapahtumia: Messuhallin sotasaalisnäyttelyt katseenvangitsijoineen ja huikeine kävijämäärineen, saksalaisen rintamataiteen näyttely Ateneumin tiloissa keväällä 1942 sekä keväällä 1943 suomalaisten naistaiteilijoiden vientinäyttely Berliiniin, Wieniin ja Puolan Poznaniin, mukana mm. Helene Schjerfbeckin ja Tuulikki Pietilän teoksia.

Hakasalmen huvilassa teemana on Helsingin evakuointien vaikutus mielialoihin. Kaikkein arvokkaimmaksi arvioitu vietiin Helsingistä maakuntiin ja jopa Ruotsiin asti: lapset, naiset, vanhukset, tieteen ja taiteen aarteet, julkiset veistokset, kulttuuriperinnön merkkiteokset. Huvilassa pääsee tutustumaan suurponnistukseen, jolla varauduttiin pahimpaan. Siellä kiinnitetään huomiota myös Helsingin sotavuosien kuudenkymmenenviiden pommituspäivän vaikutuksiin kaupunkilaisten elämään sekä vieraillaan Helsingin sotasairaaloissa ja mielialatiedustelun toimistossa Vuorikadulla. 

HAMissa taideteoksia on nähtävillä n. 120 ja valokuvia n. 80, Hakasalmessa valokuvia on n. 180 ja taideteoksia n. 25. Lisäksi Hakasalmen huvilassa on esillä sota-ajan esineistöä ja kummassakin museossa on nähtävillä ajan dokumentaarista elävää kuvaa.

Helene Schjerfbeckin, Tove Janssonin, Sam Vannin, Essi Renvallin, Erik Enrothin ja Elga Sesemannin kaltaisten tunnettujen taiteilijoiden ohella esillä on uusia tuttavuuksia ja teoksia, jotka eivät ole koskaan aiemmin olleet näyttelyssä. Näyttelyn kerrontatavoissa on varattu kävijälle monta mieleenpainuvaa yllätystä ja elämystä.

”Se miten juuri sinä reagoit näihin virikkeisiin ja ärsykkeisiin, on tie sodanajan helsinkiläisen mielentiloihin”, toteaa Anna Kortelainen.

Kustannusosakeyhtiö Tammi julkaisee näyttelyn kunniaksi tietoteoksen Mieliala Helsinki 19391945, jossa Anna Kortelainen, Marika Honkaniemi, Maija Koskinen, Hanne Selkokari ja Tuomas Tepora kirjoittavat sodanajan Helsingin ilmapiiristä ja taide-elämän ilmiöistä, uutta tietoa, uusista näkökulmista.

Lehdistökuvat:
www.hamhelsinki.fi/info/medialle (salasana: hammedia).

Mieliala Helsinki 19391945
18.10.2019-1.3.2020
HAM Helsingin taidemuseo

Tennispalatsi, Eteläinen Rautatiekatu 8, 2. krs
Avoinna: ti-su 11–19, ma suljettu
liput: 12/10 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi
Yhteislippu: 15 €, Museokortilla ilmaiseksi

Mieliala Helsinki 19391945
18.10.2019-30.8.2020
Helsingin kaupunginmuseo
Hakasalmen huvila
Mannerheimintie 13 b
Avoinna ti 11–19, ke–su 11–17, ma suljettu
Liput: 12/10 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi
Yhteislippu: 15 €, Museokortilla ilmaiseksi

Yhteyshenkilöt

näyttelyn kuraattori Anna Kortelainen, puh. 040 727 2268, anna.kalliossa@gmail.com
amanuenssi Leena Mattelmäki, HAM, puh. 050 3247029, leena.mattelmaki@hel.fi
tiimivastaava Jari Harju, HKM, puh. 040 3347017, jari.harju@hel.fi

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala



https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/

HAM Helsingin taidemuseo

HAM Helsingin taidemuseo pitää huolta helsinkiläisten omasta taidekokoelmasta, johon kuuluu yli 9000 teosta. HAM hoitaa ja kartuttaa taidekokoelmaa, johon kuuluvat myös kaupungin julkiset taideteokset. Tennispalatsiin keskittyvissä kotimaisissa ja kansainvälisissä näyttelyissään HAM tuo esille modernia taidetta ja nykytaidetta. HAM Helsingin taidemuseo

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Lotta Kemppinen vuoden helsinkiläisurheilija12.6.2021 17:35:00 EEST | Tiedote

Juoksija Lotta Kemppinen on valittu vuoden helsinkiläisurheilijaksi. Kemppinen saavutti EM-hallikilpailuissa Puolan Torunissa hopeaa naisten 60 metrillä 7. maaliskuuta 2021. Kemppinen paransi talven aikana 60 metrin Suomen ennätystä kahdesti, ja matkan SE kirjataan tällä hetkellä lukemiin 7,16, jonka Kemppinen juoksi 20. helmikuuta 2021. Kauden tulosten perusteella Kemppinen sai myös kisapaikan Tokion olympialaisiin. Hänen edustamansa seura on helsinkiläinen HIFK-Friidrott rf.

Helsingforsbiennalen öppnar för allmänheten 12 juni9.6.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Helsingforsbiennalen är ett evenemang för samtidskonst, som öppnar för allmänheten den 12 juni och pågår till den 26 september. Den första Helsingforsbiennalen hålls vid havet, på Skanslandet, som är en unik historisk naturplats. Biennalen presenterar 41 konstnärer eller grupper av konstnärer, och 75 procent av verken är helt nya och har inte visats tidigare. I helheten ingår bild- och ljudkonst samt installationer, skulpturer, videor, filmer och performance. Biennalen genomförs inom ramen för de coronarestriktioner som regionförvaltningsverket utfärdat för evenemang.

Helsinki Biennial opens to the public on 12 June9.6.2021 10:00:00 EEST | Press release

The contemporary art event Helsinki Biennial will open to the public on Helsinki Day, 12 June, and continues until 26 September. The inaugural Helsinki Biennial takes place by the sea in the unique historical natural environment of Vallisaari Island. The biennial presents 41 artists or artist groups, and 75% of the artworks are entirely new and have not been on display before. The works include visual and sound art, as well as installations, sculptures, videos, films, and performances. The biennial will be organised within the limits of the Regional State Administrative Agency’s COVID-19 event restrictions.

Helsinki Biennaali avautuu yleisölle 12.6.9.6.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Nykytaidetapahtuma Helsinki Biennaali avautuu yleisölle Helsinki-päivänä 12.6. ja jatkuu 26.9. saakka. Ensimmäinen Helsinki Biennaali järjestetään meren äärellä ainutlaatuisessa historiallisessa luontokohteessa Vallisaaressa. Biennaali esittelee 41 taiteilijaa tai taiteilijaryhmää, ja teoksista 75 prosenttia on täysin uusia ja ennennäkemättömiä. Kokonaisuuteen kuuluu niin kuva- ja äänitaidetta kuin installaatioita, veistoksia, videoita, elokuvia ja performansseja. Biennaali toteutetaan aluehallintoviraston tapahtumia koskevien koronarajoitusten puitteissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme