Mies hakee apua vasta, kun tilanne on kestämätön
Miehet hakevat apua kriisissä vasta, kun asiat ovat jo isossa solmussa. Mielessä saattaa olla itsetuhoisia ajatuksia, työkyky mennyt ja avioero on lähellä.
”Moni mies jättää hakematta apua, koska pitäisi ensin tietää itse, miten ongelmat ratkaistaan”, sanoo MIELI ry:n erityisasiantuntija, Mies ja masennus -kirjan kirjoittanut Jukka Valkonen.
Tilanne näkyy myös MIELI ry:n Kriisipuhelimessa, johon miehet soittavat naisia vähemmän. Vuonna 2020 vain 34 % soittajista oli miehiä.
Silti monelle jo yhdestä keskustelukerrasta voi olla suuri apu.
”Tärkeintä on ottaa ensimmäinen askel ja puhua jollekin. Tukea voi antaa myös kaveri, puoliso tai työterveyslääkäri”, sanoo MIELI ry:n vastaava kriisityöntekijä Visa Kuusikallio.
Masennus voi olla erityisesti miehille hengenvaarallinen
MIELI ry kerää miehille suunnatulla kyselyllä tietoa, mikä tekisi miesten avun hakemisesta helpompaa. Tähän asti kyselyyn on vastannut yli 500 miestä. Miehet kertovat, että avun hakemista estää häpeä, opitut miehen mallit ja ajatus siitä, että oma tilanne ei ole tarpeeksi vaikea. Toisilla ahdistus on niin vakavaa, että voimat eivät riitä avun hakemiseen. Jotkut ovat kokeneet, etteivät terveydenhuollon henkilöt osaa kohdata heitä mieslähtöisesti.
Kuusikallion mukaan moni mies myös ajattelee, ettei osaa sanoa oikeita asioita.
”Kriisipuhelimessa tai vastaanotolla voi kertoa, mitä sillä hetkellä pyörii mielessä ja miten se arjessa näkyy. Sanoituksia voidaan hakea yhdessä”, Kuusikallio sanoo.
Avun hakeminen ja siihen kannustaminen on tärkeää, koska miehet yrittävät itsemurhaa harvemmin kuin naiset, mutta kuolevat siihen naisia useammin. Vuonna 2019 kolme neljästä itsemurhan tehneestä oli miehiä.
”Siksi myös masennus on hengenvaarallinen erityisesti miehille”, miesten kokemuksia masennuksesta tutkinut Valkonen sanoo.
Keskiviikkona 10. marraskuuta klo 18-18.30 Jukka Valkonen ja Visa Kuusikallio keskustelevat Mieli ry:n instalivessä aiheesta miehet ja mielenterveys.
Kysely avoinna marraskuun loppuun asti
MIELI ry:n kyselyyn miesten avun hakemisesta voi vastata 30.11. asti osoitteessa mieli.fi/miestenvuoro. Kysely on toteutettu suomeksi ja ruotsiksi, ja se on anonyymi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erityisasiantuntija Jukka Valkonen, MIELI Suomen Mielenterveys ry
040 674 0225
jukka.valkonen@mieli.fi
Vastaava kriisityöntekijä Visa Kuusikallio, MIELI Suomen Mielenterveys ry
040 571 3685
visa.kuusikallio@mieli.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. MIELI ry:n toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Suru voi vaikuttaa myös kehollisesti22.4.2024 14:46:10 EEST | Tiedote
Torstaina alkava Surukonferenssi käsittelee elämää läheisen kuoleman jälkeen. Ensimmäistä kertaa konferenssissa keskustellaan laajemmin myös surun kehollisista vaikutuksista.
Kehysriihen päätökset romuttavat järjestöjen auttamistyön17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen, on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 08:01:16 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 07:51:31 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Den psykiska hälsan bland personer bosatta i Finland har försvagats också efter coronapandemin3.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
En femtedel av finländarna i arbetsför ålder känner av betydande psykisk belastning. Mest belastade är personer i åldern 20 – 39 år. Dessutom har stressnivåerna stigit i alla befolkningsgrupper. Den försvagade psykiska hälsan syns i MIELI rf:s krishjälp.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme