Mikä aikuisurheilijaa liikuttaa? Iän myötä terveysmotiivit korostuvat etenkin miehillä

Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin aikuisyleisurheilijoiden iän, sukupuolen, koulutuksen, kansallisuuden, kilpaurheilutaustan ja harjoittelumäärän yhteyttä urheilumotiiveihin.

Tulosten mukaan miehet pitävät terveys- ja kuntomotiiveja tärkeämpinä kuin naiset. Myös vanhempien ikäluokkien urheilijoille (yli 65-vuotiaille) terveys- ja kuntomotiivit olivat tärkeämpiä kuin nuoremmille ikäryhmille.

– Iäkkäiden urheilijoiden terveys- ja kuntomotiivien arvostus johtunee halusta hidastaa terveyden ja kunnon heikkenemistä iän myötä, TtT (liikuntalääketiede) Titta Kontro ja yliopistonlehtori Marko Korhonen toteavat.

Naisille muut motivaatiotekijät, kuten urheilun sosiaalinen puoli, saattavat olla ensisijainen syy urheilulle. Lisäksi kilpailu- ja suoritusmotiivit ovat tärkeämpiä niille urheilijoille, jotka ovat nuoruudessaan kilpaurheilleet. Koulutustausta ei näytä liittyvän urheilumotiiveihin, mutta motiivit vaihtelevat merkittävästi eri kansallisuuksien välillä.

– Pohjoismaiden urheilijat pitivät hyvinvointimotiiveja tärkeämpänä kuin eteläeurooppalaiset tai länsieurooppalaiset. Vastaavasti Pohjoismaiden, Itä-Euroopan ja Keski-Euroopan urheilijat pitävät terveyteen ja kuntoiluun liittyviä motiiveja merkityksellisempinä kuin Ison-Britannian urheilijat, Kontro kuvailee.

Hyvinvointimotiivit liittyvät kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja liikunnan tuottamaan nautintoon ja iloon, kun taas terveys- ja kuntomotiivit esimerkiksi parempaan fyysiseen kuntoon ja painonhallintaan.

Kontro suosittelee, että aikuisille suunnattuja kansainvälisiä liikuntatoimenpiteitä ja -suosituksia suunniteltaessa tai yksilötasolla liikuntareseptejä kirjoitettaessa tulisi ottaa huomioon etenkin eri ikäryhmien ja maiden erilaiset urheilumotiivit.

Tutkittavina oli 811 aikuisyleisurheilijaa (254 naista ja 557 miestä), jotka osallistuivat Jyväskylässä vuonna 2000 järjestettyihin XII Veteraanien yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailuihin. Vaikka aineisto on kerätty jo tuolloin, aikuisyleisurheilijoiden harjoitteluun ja kilpailuun liittyvät motivaatiotekijät eivät ole juurikaan muuttuneet tällä aikavälillä, joten tulokset ovat nykypäivänäkin relevantteja. Osallistujat olivat kilpailujen aikaan 35–89-vuotiaita. Aikuisyleisurheilijat ovat elinikäisen urheiluharrastuksensa vuoksi ainutlaatuinen ryhmä tutkia säännölliseen intensiiviseen liikuntaan liittyvää motivaatiota. Eri maiden aikuisyleisurheilijoiden urheilumotiiveista ei ole juurikaan aiempaa tieteellistä tietoa.

Vaikka joillekin aikuisurheilijoille kilpaileminen on täyttä huippu-urheilua, tuloksia voidaan soveltaa myös ei-urheilijoihin. Osalla aineiston urheilijoista ei ole aiempaa kilpaurheilutaustaa ennen 35-ikävuotta ja osalle aikuisurheilijoista kilpailuissa käyminen on harrastus tai elämäntapakuntoilua.

Liikuntamotivaation puute ja fyysinen inaktiivisuus ovat tärkeitä tekijöitä väestön terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisessä iän myötä. Tuoreen tutkimuksen tulokset voivatkin auttaa kehittelemään aikuisille liikuntaan liittyviä kansainvälisiä toimenpiteitä tai suosituksia, jotka aiempaa paremmin motivoivat sitoutumaan liikunnalliseen elämäntapaan myös myöhemmällä iällä. Myös yksilö- ja ryhmävalmentajat voivat hyödyntää tuloksia asiakastyössään.

Alkuperäinen artikkeli:

Kontro TK, Bondarev D, Pyykönen KM, von Bonsdorff M, Laakso L, Suominen H, Korhonen M.T. (2022) Motives for competitive sports participation in masters track and field athletes: Impact of sociodemographic factors and competitive background. PLOS ONE 17(11): e0275900. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0275900

Lisätietoa

TtT Titta Kontro
titamiinia@gmail.com

Marko Korhonen
LitT, yliopistonlehtori,
marko.t.korhonen@jyu.fi
+358408053563