Mikä osa hoivasta on kansalaisen omalla vastuulla? – poliittisilta päättäjiltä vahva tuki palvelulupauksen selkeyttämiselle
Verorahoin kustannettavat julkiset terveys- ja hyvinvointipalvelut siirtyvät vuoden 2023 alusta uusien hyvinvointialueiden vastuulle. Finanssiala ry (FA) peräänkuuluttaa päättäjiltä tarkemmin määriteltyä palvelulupausta: mistä osasta palveluita vastaa yhteiskunta, ja mikä on kansalaisen omalla vastuulla.
Poliittisista päättäjistä 65 prosenttia on jokseenkin samaa mieltä väitteestä päättäjien pitäisi määritellä tarkemmin palvelulupaus, eli millaisiin verovaroin kustannettaviin julkisiin terveys- ja hyvinvointipalveluihin kansalaisilla on oikeus. Täysin samaa mieltä on 17 prosenttia. Asia selviää Finanssiala ry:n marraskuussa 2022 julkaisemasta vaikuttajakyselystä.
”On oltava mahdollisimman selkeää, mistä kaikista palveluista vastaa yhteiskunta. Tällöin kansalaisella on mahdollisuus täydentää palveluja vakuutuksella tai omalla rahoituksella yksityisen sektorin palveluja hyödyntäen”, avaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Päivi Luna.
Aula Research Oy:n tekemään kyselyyn vastasi 127 poliittista päättäjää. Vastaajaryhmiä olivat muun muassa kansanedustajat, erityisavustajat ja valtiosihteerit, puoluejohto sekä puoluehallitusten ja -valtuustojen jäsenet.
Palvelulupauksella tarkoitetaan määrittelyä, millaisiin verovaroin kustannettaviin julkisiin terveys- ja hyvinvointipalveluihin kansalaisilla on oikeus ja mikä on kansalaisen omalla vastuulla. Vuodenvaihteessa voimaantulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa ei uusien hyvinvointialueiden tehtävissä ole selvästi määritelty, mitä julkiset terveys- ja hyvinvointipalvelut pitävät sisällään: mistä vastaa yhteiskunta ja mikä on kansalaisen omalla vastuulla.
Jos palvelulupausta ei ole täsmällisesti määritelty, kansalainen ei välttämättä osaa hakea hänelle kuuluvaa etuutta tai hän ylivarautuu päällekkäisin palveluin.
”Palvelulupaus on osa hallinnon ja yhteiskunnan läpinäkyvyyttä: kansalaisen on tiedettävä, mitä hän verorahoillaan saa”, Luna huomauttaa.
FA:n kanssa samoilla linjoilla ovat erityisesti vasemmistopuolueet. Vasemmistoliiton kannattajista kaikki vastaajat ja SDP:n kannattajista 87 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä.
FA kysyi samaa asiaa edellisessä kyselyssään vuonna 2015. Tuolloin 63 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä kysymyksestä pitäisikö päättäjien Suomessa määritellä tarkemmin palvelulupaus, eli millaisiin verovaroin kustannettaviin hoivapalveluihin kansalaisilla on oikeus.
Myös kansa haluaa omaehtoista varautumista
Samoilla linjoilla päättäjien kanssa on kansa. Finanssiala ry:n kesällä 2022 julkaiseman vakuutustutkimuksen vastaajista 76 prosenttia oli täysin tai osittain samaa mieltä väitteestä, että omaehtoisen varautumisen vanhuuden varalle pitää olla nykyistä helpompaa ja houkuttelevampaa.
”Kun kansalainen tietää, mistä vastaa yhteiskunta ja mikä on kansalaisen omalla vastuulla, voi julkisia palveluja voi tarpeidensa mukaan täydentää omalla rahoituksella tai esimerkiksi oman vakuutuksen turvin. Hyvinvoinnin rahoituksessa julkinen ja yksityinen sektori ovat kumppaneita – siksi on välttämätöntä määrittää, mitkä näiden kumppanusten tehtävät ovat”, Luna summaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Päivi LunaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4223paivi.luna@finanssiala.fiSamuel JokelaVaikuttajaviestinnän asiantuntija
Puh:+358 20 793 4275samuel.jokela@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote
Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.
Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote
Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.
Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote
Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Finanssialan Arno Ahosniemi: Hallitus osoitti kriisitietoisuutta, mutta romutti vapaaehtoisen eläkesäästämisen16.4.2024 17:01:02 EEST | Tiedote
Orpon hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset kolmen miljardin sopeutuksista osoittavat siltä kriisitietoisuutta. Kansakuntamme on elänyt jo pitkään reilusti yli varojemme. Toivottavasti nyt tehdyt vaikeat leikkaukset julkisiin menoihin sekä veronkiristykset kääntävät velkasuhteen mahdollisimman pian laskevalle uralle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme