Mikrobeilla on sormensa pelissä myös gynekologisessa terveydessä – korkea koulutustaso yhteydessä suotuisaan bakteerikirjoon
Naisten lisääntymiselimistön mikrobiomilla tiedetään olevan yhteys gynekologisiin sairauksiin, heikentyneeseen hedelmällisyyteen sekä raskaus- ja synnytyskomplikaatioihin, mutta tutkittua tietoa aiheesta on toistaiseksi melko vähän. Helsingin yliopiston ja Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkijat kartoittivat suomalaisten hedelmällisessä iässä olevien naisten emättimen mikrobiston koostumusta. Samalla he vertasivat kliinisessä käytössä olevan mikroskopian ja uudemman NGS-sekvensoinnin tulosten yhdenmukaisuutta ja tarkkuutta.
Tutkimukseen osallistui 50 naista, joilta kerättiin kohdunkaulansyövän joukkoseulonnan yhteydessä emätinnäytteet mikrobiomisekvensointia varten. Osallistujat vastasivat myös erilaisia taustatietoja koskevaan kyselyyn.
Irtosolunäytteen (Papa) mikroskopialla ja NGS-sekvensoinnilla saadut tulokset olivat hyvin yhtenevät karkealla tasolla tarkasteltuna. Mikroskopialla saadaan myös klinikkaolosuhteissa muutamassa minuutissa tietoa kohdunkaulan pintasolukosta ja tulehdussoluista sekä lisäksi yleiskuva siitä, onko mikrobisto laktobasillivaltainen, jota on perinteisesti pidetty terveen mikrobiomin merkkinä, vai anaerobisista bakteereista koostuva sekalajisto. Sekalajistoa esiintyy terveilläkin naisilla, mutta se voi myös olla merkki useammastakin erilaisesta gynekologisesta tautitilasta.
Mikroskopialla ei kuitenkaan pystytä tarkkaan eri bakteerilajien erotteluun. Kun näytteet sekvensoitiin, niistä tunnistettiin yhteensä 37 eri bakteerilajia. Tulosten perusteella suomalaisten naisten emätinmikrobisto on samankaltainen kuin kaukaasialaisilla naisilla muuallakin maailmassa.
Sosioekonominen asema selittää mikrobistovaihtelua
– Yllättävin ja samalla mielenkiintoisin löydös oli se, että sosioekonominen asema ja erityisesti koulutustaso ovat yhteydessä emättimen mikrobiston koostumukseen. Sosioekonomiset tekijät selittivät enemmän havaitusta mikrobistovaihtelusta kuin pitkään tunnetut hormonaaliset tekijät, kertoo dosentti Anne Salonen Helsinginyliopistosta.
Terveyden kannalta suotuisa laktobasillivaltainen mikrobisto oli yleisin korkeasti koulutetuilla naisilla, ja erityisesti gynekologisen terveyden biomarkkerina pidetty L. crispatus oli yhteydessä koulutustasoon.
Käytetyssä mallissa oli vakioitu muun muassa sellaiset mikrobistoa muokkaavat tekijät kuin ikä ja tupakointi.
– Aikaisemmin vastaava löydös sosioekonomisen aseman yhteydestä emättimen mikrobistoon on tehty yhdysvaltalaisessa aineistossa. Suomalaisaineistossa saamamme tulos on erityisen mielenkiintoinen ottaen huomioon, että meillä sosioekonomiset erot ovat pienet, Salonen toteaa.
Tulosten perusteella tutkijat painottavat taustatekijöiden merkitystä ja niiden huomioimisen tärkeyttä biolääketieteellisessä mikrobiomitutkimuksessa.
– Olemme aloittaneet jatkotutkimukset sen selvittämiseksi, mitkä korkeamman koulutuksen mukanaan tuomat elintapatekijät ovat havaitun yhteyden taustalla, Salonen kertoo.
Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Ihmisen mikrobiomit–tutkimusohjelmassa, ja vastaavina tutkijoina toimivat dosentti Anne Salonen ja naistentautien erikoislääkäri, dosentti Pekka Nieminen HUSin naistenklinikasta. Tutkimus on nyt laajenemassa Akatemian kliinisen tutkijan Ilkka Kallialan ja Salosen saaman rahoituksen turvin (H2020 ITN rahoitus https://sweetcrosstalk.eu) emättimen mikrobiomista myös immunologisiin muuttujiin ja limakalvon ominaisuuksiin. Tässä tutkimuksessa pyritään muun muassa tunnistamaan ne naiset, joilla on kohonnut riski pitkittyneeseen HPV-infektioon ja kohdunkaulan syövän kehittymiseen.
Lisätietoja:
Yliopistotutkija, dosentti Anne Salonen, Helsingin yliopisto
Puh.050 448 4522
Sähköposti: anne.salonen@helsinki.fi
Viite: Seppo Virtanen, Tiina Rantsi, Anni Virtanen, Kaisa Kervinen, Pekka Nieminen, Ilkka Kalliala, Anne Salonen. Vaginal Microbiota Composition Correlates Between Pap Smear Microscopy and Next Generation Sequencing and Associates to Socioeconomic Status. Scientific Reports. https://doi.org /10.1038/s41598-019-44157-8
*****************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme