Mikrobeilla on sormensa pelissä myös gynekologisessa terveydessä – korkea koulutustaso yhteydessä suotuisaan bakteerikirjoon

Naisten lisääntymiselimistön mikrobiomilla tiedetään olevan yhteys gynekologisiin sairauksiin, heikentyneeseen hedelmällisyyteen sekä raskaus- ja synnytyskomplikaatioihin, mutta tutkittua tietoa aiheesta on toistaiseksi melko vähän. Helsingin yliopiston ja Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkijat kartoittivat suomalaisten hedelmällisessä iässä olevien naisten emättimen mikrobiston koostumusta. Samalla he vertasivat kliinisessä käytössä olevan mikroskopian ja uudemman NGS-sekvensoinnin tulosten yhdenmukaisuutta ja tarkkuutta.

Tutkimukseen osallistui 50 naista, joilta kerättiin kohdunkaulansyövän joukkoseulonnan yhteydessä emätinnäytteet mikrobiomisekvensointia varten. Osallistujat vastasivat myös erilaisia taustatietoja koskevaan kyselyyn.

Irtosolunäytteen (Papa) mikroskopialla ja NGS-sekvensoinnilla saadut tulokset olivat hyvin yhtenevät karkealla tasolla tarkasteltuna. Mikroskopialla saadaan myös klinikkaolosuhteissa muutamassa minuutissa tietoa kohdunkaulan pintasolukosta ja tulehdussoluista sekä lisäksi yleiskuva siitä, onko mikrobisto laktobasillivaltainen, jota on perinteisesti pidetty terveen mikrobiomin merkkinä, vai anaerobisista bakteereista koostuva sekalajisto. Sekalajistoa esiintyy terveilläkin naisilla, mutta se voi myös olla merkki useammastakin erilaisesta gynekologisesta tautitilasta.

Mikroskopialla ei kuitenkaan pystytä tarkkaan eri bakteerilajien erotteluun. Kun näytteet sekvensoitiin, niistä tunnistettiin yhteensä 37 eri bakteerilajia. Tulosten perusteella suomalaisten naisten emätinmikrobisto on samankaltainen kuin kaukaasialaisilla naisilla muuallakin maailmassa.

Sosioekonominen asema selittää mikrobistovaihtelua

– Yllättävin ja samalla mielenkiintoisin löydös oli se, että sosioekonominen asema ja erityisesti koulutustaso ovat yhteydessä emättimen mikrobiston koostumukseen. Sosioekonomiset tekijät selittivät enemmän havaitusta mikrobistovaihtelusta kuin pitkään tunnetut hormonaaliset tekijät, kertoo dosentti Anne Salonen Helsinginyliopistosta.

Terveyden kannalta suotuisa laktobasillivaltainen mikrobisto oli yleisin korkeasti koulutetuilla naisilla, ja erityisesti gynekologisen terveyden biomarkkerina pidetty L. crispatus oli yhteydessä koulutustasoon.

Käytetyssä mallissa oli vakioitu muun muassa sellaiset mikrobistoa muokkaavat tekijät kuin ikä ja tupakointi.

– Aikaisemmin vastaava löydös sosioekonomisen aseman yhteydestä emättimen mikrobistoon on tehty yhdysvaltalaisessa aineistossa. Suomalaisaineistossa saamamme tulos on erityisen mielenkiintoinen ottaen huomioon, että meillä sosioekonomiset erot ovat pienet, Salonen toteaa.

Tulosten perusteella tutkijat painottavat taustatekijöiden merkitystä ja niiden huomioimisen tärkeyttä biolääketieteellisessä mikrobiomitutkimuksessa.

– Olemme aloittaneet jatkotutkimukset sen selvittämiseksi, mitkä korkeamman koulutuksen mukanaan tuomat elintapatekijät ovat havaitun yhteyden taustalla, Salonen kertoo.

Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Ihmisen mikrobiomit–tutkimusohjelmassa, ja vastaavina tutkijoina toimivat dosentti Anne Salonen ja naistentautien erikoislääkäri, dosentti Pekka Nieminen HUSin naistenklinikasta. Tutkimus on nyt laajenemassa Akatemian kliinisen tutkijan Ilkka Kallialan ja Salosen saaman rahoituksen turvin (H2020 ITN rahoitus https://sweetcrosstalk.eu) emättimen mikrobiomista myös immunologisiin muuttujiin ja limakalvon ominaisuuksiin. Tässä tutkimuksessa pyritään muun muassa tunnistamaan ne naiset, joilla on kohonnut riski pitkittyneeseen HPV-infektioon ja kohdunkaulan syövän kehittymiseen.

Lisätietoja:

Yliopistotutkija, dosentti Anne Salonen, Helsingin yliopisto
Puh.050 448 4522
Sähköposti: anne.salonen@helsinki.fi

Viite: Seppo Virtanen, Tiina Rantsi, Anni Virtanen, Kaisa Kervinen, Pekka Nieminen, Ilkka Kalliala, Anne Salonen. Vaginal Microbiota Composition Correlates Between Pap Smear Microscopy and Next Generation Sequencing and Associates to Socioeconomic Status. Scientific Reports. https://doi.org /10.1038/s41598-019-44157-8

*****************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043