Jämerä Kivitalot Oy

Miksi keksiä pyörä uudelleen? - yli 80 vuotta vanha kotimainen keksintö auttaa sisäilmaongelmiin

Jaa

Sisäilmaongelmat piinaavat erityisesti 1960–1980-luvuilla valmistuneita rakennuksia. Perinteisillä rakennusmateriaaleilla on kuitenkin jo vuosikymmeniä osattu tehdä terveinä pysyviä rakennuksia. Yksi näistä materiaaleista on Suomessa 1930-luvulla keksitty kevytbetoni, jonka ominaisuuksista professori Juha Vinha on antanut tuoreen lausuntonsa.

Suomen ensimmäinen kevytbetonirakennus, Malmin lentokenttärakennus, valmistui 1936. Vuonna 2016 Euroopan kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostra ja Euroopan investointipankin instituutti valitsivat Malmin lentokenttärakennuksen Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen joukkoon.
Suomen ensimmäinen kevytbetonirakennus, Malmin lentokenttärakennus, valmistui 1936. Vuonna 2016 Euroopan kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostra ja Euroopan investointipankin instituutti valitsivat Malmin lentokenttärakennuksen Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen joukkoon.

Jämerä Kivitalojen toimitusjohtajan Jouni Niemisen mukaan sisäilmaongelmia voidaan ratkaista parantamalla rakentamisen laatua perinteisillä rakennusmateriaaleilla. Näitä rakennusmateriaaleja ovat yksiaineiset rakenteet, esimerkiksi massiivinen yksiaineinen hirsirakenne sekä massiivinen yksiaineinen kevytbetonirakenne.

-Yli 30 vuotta vanhojen rakennusten ongelma on usein monikerrokselliset rakenteet, joissa on erillinen lämmöneristekerros. Mikrobit ja homeitiöt muodostuvat rakenteissa tyypillisesti materiaalikerroksien välisiin rajapintoihin.

Niemisen mukaan rakennusten sisäilmaongelmat juontavat juurensa osittain puutteellisesta ilmanvaihdosta.

-Rakenteiden heikko ilmatiiviys on jokaisen vanhan rakennuksen ongelma. Kun ilmanvaihto on alipaineinen, tulee ilmavuotokohtien kautta haitallisia aineita rakenteiden sisältä tai maaperästä. Ylipainetilassa taas ilmavirtaukset kuljettavat rakennuksen käytöstä syntyvää ylimääräistä kosteutta vuotokohtien kautta rakenteisiin, hän sanoo.

Massiiviset yksiaineiset rakenteet taas ovat ilmatiiviyden suhteen vikasietoisia.

-Yksiaineisen tiiviin materiaalin sisälle ei pääse mikrobeja tai merkittäviä määriä muita haitallisia aineita, jotka kulkeutuisivat sisäilmaan ilmanvaihdon puutteellisesta säädöstä johtuvissa paine-eroissa, hän sanoo.

Kevytbetoni on hengittävä ja paloturvallinen

Tampereen teknillisen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha on tutkinut kevytbetonirakenteiden rakennusfysikaalista toimintaa. Antamassaan lausunnossa hän toteaa, että kevytbetonirakennuksien ilmatiiviys on hyvä. Tällöin ilmavuotojen mukana rakenteen läpi siirtyvät lämpövuodot vähenevät ja rakennuksen energiankulutus pienenee.

Lausunnossa todetaankin, että kevytbetonirakennus saadaan huolellisesti tehtynä täyttämään nykyinen sekä vuoden 2018 alussa voimaan tuleva ilmatiiviyden suositusarvo.

Vinhan lausunnon mukaan kevytbetonirakenteet voivat lisäksi tasata sisäilman suhteellisen kosteuden vaihteluita.

-Yksiaineinen kevytbetonirakenne ei sisällä eristekerroksia tai höyrynsulkumuovia. Muovittomat ja hengittävät kevytbetoniseinät tasaavat sisäilman kosteutta ja takaavat hyvän sisäilman, koska seinärakenne hengittää samalla tavoin kuin esimerkiksi massiivihirsitalon seinä, Jouni Nieminen sanoo.

Verrattuna massiivihirsitaloon, kevytbetonin ehdoton etu on paloturvallisuus. Paloturvallisuudesta kertoo hyvin se, että esimerkiksi Tampereen teknillisessä yliopistossa muiden tuotteiden paloturvallisuutta testataan kevytbetonista valmistetuissa uuneissa.

-Karkaistu kevytbetoni on luonnonmateriaali, eikä se vapauta palotilanteessa ollenkaan savua tai myrkyllisiä kaasuja, jotka voivat olla ihmiselle tulipalossa jopa vaarallisempia kuin itse liekit, Nieminen muistuttaa.

Suomalainen keksintö 1930-luvulta

Karkaistu kevytbetoni kehitettiin Suomessa 1930-luvulla, ja sitä on käytetty onnistuneesti jo vuosikymmenien ajan. Nykyään Euroopassa on kevytbetonituotantoa 11 eri maassa, joissa kevytbetonitehtaita on noin 100 kappaletta.

Kevytbetonin raaka-aineet ovat puhtaita epäorgaanisia kiviaineita, kuten hiekka, kalkki, kipsi, sementti ja vesi. Kevytbetoni on M1-luokiteltu ja turvallinen sisäilman laadun suhteen.

-Suomessa kivitalojen osuus pientaloista on vain 10 prosenttia, kun taas Euroopassa suhdeluku on päinvastainen, Jämerän Jouni Nieminen sanoo.

Yhteyshenkilöt

Lisätiedot:

Jämerä Kivitalot Oy:n toimitusjohtaja Jouni Nieminen,
puh. 040 705 5380, sähköposti: jouni.nieminen@jamera.fi

Kuvat

Suomen ensimmäinen kevytbetonirakennus, Malmin lentokenttärakennus, valmistui 1936. Vuonna 2016 Euroopan kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostra ja Euroopan investointipankin instituutti valitsivat Malmin lentokenttärakennuksen Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen joukkoon.
Suomen ensimmäinen kevytbetonirakennus, Malmin lentokenttärakennus, valmistui 1936. Vuonna 2016 Euroopan kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostra ja Euroopan investointipankin instituutti valitsivat Malmin lentokenttärakennuksen Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen joukkoon.
Lataa
Jämerä Kivitalojen toimitusjohtaja Jouni Nieminen kertoo, että rakennusfysiikan professori Juha Vinhan lausunto kevytbetonirakenteiden rakennusfysikaalista ominaisuuksista tukee yksiaineisen ja palamattoman kevytbetonin käyttöä esimerkiksi koulujen ja päiväkotien rakentamisessa.
Jämerä Kivitalojen toimitusjohtaja Jouni Nieminen kertoo, että rakennusfysiikan professori Juha Vinhan lausunto kevytbetonirakenteiden rakennusfysikaalista ominaisuuksista tukee yksiaineisen ja palamattoman kevytbetonin käyttöä esimerkiksi koulujen ja päiväkotien rakentamisessa.
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Jämerä Kivitalot Oy
Jämerä Kivitalot Oy
Fallåker 1
02740 Espoo

040 705 5380http://www.jamera.fi

Jämerä Kivitalot Oy on suomalainen, Bauroc International AS konsernin itsenäinen tytäryhtiö.

Jämerä on Suomen vanhimpia talomerkkejä. Jämerä-tuotenimi on otettu käyttöön vuonna 1974 ja jo sitä ennen täyskivitaloja on myyty LK-pientalot (Lohjan Kalkki) nimellä. Jämerän on omistanut vuosien varrella Oy Lohja Ab, Suomen Siporex Oy, tanskalainen H+H-konserni ja viimeisimpänä vuodesta 2012 virolainen Bauroc International AS -konserni.

 Bauroc on Pohjois-Euroopan suurin karkaistun kevytbetonin valmistaja. Bauroc valmistaa tuotteita asunto- ja toimitilarakentamiseen sekä teollisuudelle. Baurocin kevytbetonin vuosituotanto on 350.000 m3, joka vastaa keskimäärin 2100 täyskivitalon rakentamisessa tarvittavaa runkomateriaalimäärää.

Bauroc on eurooppalaisen kevytbetoniyhdistyksen EAACA jäsen. EAACA:n jäsenet toimivat yli 17 maassa ja niillä on 100 tuotantolaitosta Euroopassa. Tehtaiden yhteenlaskettu vuosituotanto on noin 16 miljoonaa kuutiometriä kevytbetonia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jämerä Kivitalot Oy

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme