Maanmittauslaitos

Miksi kuntien rakennustiedoista löytyy puutteita?

Jaa
Maanmittauslaitos ja Digi- ja väestötietovirasto kannustavat kuntia aktiivisesti parantamaan rakennustietojen laatua. Maanmittauslaitoksen analyysien mukaan monessa kunnassa on todellista tarvetta rakennustietojen laadun parantamiseen. Ajantasaisilla tiedoilla on myös yhteiskunnallista merkitystä.

– Rakennustiedot vaikuttavat esimerkiksi kiinteistön verotusarvon määrittelyyn. Tarkat tiedot mahdollistavat ajantasaiseen tietoon perustuvan oikeudenmukaisen verotuksen. Kun tiedot ovat kunnossa, myös veronmaksaja voi varmistua verotuksen oikeellisuudesta, Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Pekka Luokkala kertoo.

Rakennustietoja käytetään myös maankäytön suunnittelussa, lentoliikenteessä (tiedot lentoesteistä), logistiikassa ja turvallisuusalalla.

– Rakennustietoja hyödynnetään myös useissa väestötietoihin liittyvissä käyttötapauksissa, kuten muuton rekisteröimisessä ja vaalipäivän äänestyspaikan määrittelemisessä. Rakennuksessa asuvan kuntalaisen osoite perustuu suoraan rakennukselle annettuun osoitteeseen, palvelupäällikkö Tommi Niemi Digi- ja väestötietovirastosta kertoo.

Ongelmia aiheuttavat puuttuvat rakennus- ja ominaisuustiedot

– Kuntien rakennusvalvonnassa syntyneille ja Väestötietojärjestelmään ilmoitetuille rakennustiedoille on tarvetta monessa eri tehtävässä. Ongelmallisia tilanteita syntyy esimerkiksi silloin, kun rakennustietojen yhteyteen tallennettu sijaintipiste on eri sijainnissa kuin olemassa oleva rakennus, Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Pekka Luokkala kertoo.

Epätarkkojen sijaintien lisäksi muita laatuongelmia aiheuttavat puuttuvat rakennustiedot sekä puuttuvat tai virheelliset ominaisuustiedot. Kun virheet on korjattu, aineisto on laadukkaampaa ja luotettavampaa ja sen käyttökelpoisuus lisääntyy. Tästä hyötyvät kunnat, kuntalaiset, monet viranomaiset ja muut rakennustietoja toiminnassaan käyttävät. Kunnat saavat käyttöönsä Maanmittauslaitoksen maksuttoman analyysin, jonka pohjalta voi ryhtyä korjaustyöhön.

Rakennustiedoilla tarkoitetaan rekisteriin tai muuhun tietovarantoon tallennettuja ominaisuustietoja, jotka kuvailevat olemassa olevia rakennuksia. Tällaisia ominaisuustietoja ovat esimerkiksi rakennuksen käyttötarkoitus, osoite, kerrosala, kerrosluku ja geometria, joka voi olla piste (koordinaatit), alue (2D tai 2,5D) tai kappale (3D).

Taustatietoa: 

Linkitys antaa pohjan rakennustietojen päivitykselle

Maanmittauslaitos on aloittanut linkityksen kuntien rakennusvalvonnassa syntyneisiin rakennustietoihin koko Maastotietokannan rakennustiedoissa. Kunnan rakennusvalvonnassa syntyneet rakennustiedot saadaan linkitykseen kootusti Väestötietojärjestelmästä. Linkitystyössä Maastotietokannan rakennustiedon yhteyteen tallennetaan Väestötietojärjestelmän vastaavan rakennustiedon pysyvä rakennustunnus.

Elokuuhun 2020 mennessä rakennustietojen linkitys on saatu valmiiksi 62 kunnassa. Kaikkiaan kuntia on 310 eli työtä vielä riittää.

– On olemassa kuntia, joissa kaikki rakennustiedot ovat kunnossa. Mutta on myös kuntia, joissa korjaustyötä on todella paljon. Kuntien hankalassa taloustilanteessa ei ole välttämättä mahdollista hoitaa kaikkea yhdeltä istumalta kuntoon, johtava asiantuntija Pekka Luokkala toteaa.

Analysoidut kunnat löytyvät Maanmittauslaitoksen Tilannekuvapalvelusta, josta näkee myös, missä analyysiä tehdään parhaillaan.

– Kun meidän työmme on valmis, analyysi lähetetään kuntaan. Kunta voi itse päättää, miten se korjauksia hoitaa. Me annamme suosituksia siitä, mistä voi lähteä liikkeelle. Pienikin laadunparannustyö kannattaa, Luokkala kannustaa.

Luokkalan mukaan rakennustietojen linkitys on sujunut hyvin, vaikka Maanmittauslaitos ei ole kaikkein hankalimpia tapauksia voinut ratkaista. Väestötietojärjestelmän rakennustiedoista on linkitetty Maastotietokannan rakennustietoihin kuntakohtaisesti parhaimmillaan 98 prosenttia ja heikoimmillaan 73 prosenttia. Mediaaniarvo on 87 prosenttia. Hankalat tapaukset johtuvat usein sijaintipisteen laatuongelmasta tai siitä, että yksi rakennusvalvonnassa syntynyt rakennustieto on summa useasta olemassa olevasta rakennuksesta.

Linkitettyjen rakennusten osalta Väestötietojärjestelmän rakennustiedon sijaintipiste on sijainnut Maastotietokannan rakennusgeometrian sisällä eli olemassa olevassa sijainnissa: kuntakohtaisesti parhaimmillaan 94 prosenttisesti ja heikoimmillaan vain 25 prosenttisesti. Mediaaniarvo on 58 prosenttia.

Kunta vie rakennustiedon laatua parantavat korjaukset sekä kunnan omaan järjestelmään että Väestötietojärjestelmään, josta tieto kulkee Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan. Kunkin kunnan tilanteesta saa tarkempia tietoja kunnan rakennusvalvonnasta tai teknisen toimen johtajalta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Johtava asiantuntija Pekka Luokkala, Maanmittauslaitos, 050 330 7563, pekka.luokkala@maanmittauslaitos.fi


Palvelupäällikkö Tommi Niemi, Digi- ja väestötietovirasto, 02 955 35271, tommi.niemi@dvv.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Maanmittauslaitos
Maanmittauslaitos
PL 84 (Opastinsilta 12C)
00521 HELSINKI

029 530 1100 (Vaihde)https://www.maanmittauslaitos.fi/

Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä edistämme paikkatietojen tutkimusta.

Maanmittauslaitos.fi

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos

Nauti maisemasta, mutta älä siirrä kiviä – Suomen ja Norjan välistä raja-aukkoa huolletaan tiiviissä yhteistyössä18.3.2024 08:32:49 EET | Tiedote

Suomen ja Norjan rajankäynnin osana huolehditaan rajalla avoimena pidettävän alueen, eli raja-aukon kunnosta. Raja-aukko kulkee noin 400 kilometrin verran yhteistä valtakunnan rajaa pitkin ja sen leveys on viisi metriä. Aukolta poistetaan rajankäynnin yhteydessä näkyvyyttä haittaavat puut ja muu kasvillisuus. Alle puolen metrin varvikot jäävät paikalleen.

En inlöst skog ersätts till fullt marknadsvärde12.3.2024 06:58:44 EET | Tiedote

Ärenden som gäller inlösning av elöverföringsområden berör i dag flera tusen markägare eftersom cirka 150 inlösningsförrättningar som gäller elöverföringsområden på olika håll i Finland är under handläggning hos Lantmäteriverket. Det har uppstått en diskussion i offentligheten om de inlösningsersättningar för byggande av vindkraftledningar som betalas till berörda markägare. De uppgifter som framlagts om ersättningsnivån för skog har väckt det största antalet frågor.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye