Miksi teollisuus ei riittävästi hyödynnä rahanarvoisia hukkalämpöjä uusiokäytössä?

Tehdään heti alkuun selväksi, että teollisuuden hukkalämpöjen uusiokäyttö on paitsi energiatehokkuutta parantava ympäristöteko, lisäksi se on taloudellisesti erittäin kannattavaa.

- Missä muualla investoinneille saadaan 30-100 % tuottoja, kysyy teollisuuden ja voimalaitosten hukkalämpöjen uusiokäyttöratkaisuihin erikoistuneen Calefa Oy:n toimitusjohtaja Vesa Tamminen.

Kokonaisjärjestelmä hukkalämpöjen uusiokäyttöön maksaa syntyneillä säästöillä itsensä takaisin yleensä 1-3 vuodessa, mutta parhaimmillaan jopa alle vuodessa. Kun energiaa ei tarvitse ostaa entiseen malliin, mutta sitä on edelleen käytössä yhtä paljon kuin ennenkin, energialaskussa säästyy suuria summia rahaa joka päivä.

Silti teollisuus on herännyt hitaasti oman ilmaisen energiavarannon uusiokäytölle. Vesa Tamminen kertoo tietävänsä syyt.

- Hukkalämpöjen hyödyntäminen on koettu hankalaksi, koska teollisuudessa ei ole ollut olemassa mitään valmiita toimivia ratkaisuja. Jokainen tehdas on kohteena uniikki, mistä syystä hukkaenergian uusiokäyttöjärjestelmätkin täytyy rakentaa kokonaisuus huomioiden räätälöidysti.

- Teollisuuden omat resurssit keskittyvät varsinaisen tuotannon pyörittämiseen. Hukkalämmöt ovat tuotannon sivuvirtoja, johon heillä on ani harvoin aikaa puuttua.

Perinteinen tapa toimia on osoittautunut epäluotettavaksi

Perinteisesti teollisuus on lähtenyt hankkimaan tämän tyyppisiä järjestelmiä pitkän toimitusketjun kautta.

Tilataan alkuun konsultti tekemään kartoitus, jonka jälkeen suunnittelutoimisto tekee suunnitelmat. Laitevalmistajilta tulevat laitteet, jotka urakoitsijat asentavat ja niin edelleen. On monta eri tekijää, joista kukin vastaa vain omasta kapeasta osa-alueesta.

- Ketju on niin pitkä ja eri toimijoiden määrä suuri, että tuolla mallilla on todella vaikeaa saada toimivaa lopputulosta. Asiakkaalla itsellään täytyisi olla valtava tietotaito asiasta, jopa suurempi kuin valituilla tekijöillä, Tamminen toteaa.

Epäonnistuneiden projektien takaa löytyy toistuvasti sama kuvio.

- Toimitukseen on jäänyt harmaita alueita, joissa vastuukysymykset ovat epäselviä. Pirstaleisessa toimituksessa kukaan ei vastaa siitä, että kokonaisuus oikeasti toimii – siis myös alun käyttöönoton jälkeen sekä eri käyttöolosuhteissa ympäri vuoden, Tamminen sanoo.

Huonoista kokemuksista on voinut syntyä käsitys, että menetelmä ei käytännössä toimi, vaikka todellisuudessa projektointi on epäonnistunut. Tamminen kiinnittää huomiota myös laatuun todeten, että ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki.

- Perinteinen projektitoteutushässäkkä lähtee siitä, että joka ainoa projektiosa kilpailutetaan ja valitaan jokaisesta se halvin. Kun laitetaan paljon roskaa samaan kasaan, saadaan kyllä katteet kohdilleen, mutta yhteistoiminta on kokonaan toinen juttu, hän hymähtää.

Asiantuntija näkee, että teollisuuden toimijan kannalta on varminta valita hukkalämpöjen uusiokäyttöratkaisuun vain yksi toimittaja, joka ottaa vastuun koko kokonaisuudesta – kartoituksesta projektointiin, asennukseen, käyttöönottoon, optimointiin ja jälkihoitoon.

- Tämä ratkaisee sen, ettei minkään rajapinnan väliin jää harmaita alueita. Näin monimutkaisissa järjestelmissä ollaan muuten rajapintojen kanssa jatkuvassa limbossa, Vesa Tamminen sanoo.

Riskiä vähentää myös takuu siitä, että toimitettu järjestelmä toimii sovittujen arvojen mukaisesti.

- Takuu on hyvä varmistus. Jos järjestelmä ei jostain syystä toimisikaan kuten on sovittu, silloin joku muu kuin tilaaja kantaa riskin.

Tamminen korostaa, että teollisuudessa energiankierrätysjärjestelmä tulee rakentaa siten, ettei se riskeeraa tuotantoprosessin toimivuutta mitenkään. Tekijän kokemus vastaavista projekteista kannattaa selvittää.

Missä teollisuuden kannattaa ylijäämäenergiansa hyödyntää?

Tilastokeskuksen selvityksen mukaan kaikesta Suomessa käytetystä energiasta teollisuuden osuus on 45%, kun taas rakennusten lämmittämiseen menee 27 % ja liikenteen osuus on 15 %. Motiva on arvioinut, että teollisuuden energiankäytöstä karkaa hukkalämpönä ympäristöön noin 37 %.

Calefan mukaan 10-50 % erilaisten teollisuuden prosessien hukkalämmöistä olisi taloudellisesti kannattavasti hyödynnettävissä. Tamminen mainitsee loistavana uusiokäyttökohteena kuivauksen.

- Pesulat ovat tästä hyvä esimerkki. Kuivauksessa on tavanomaista, että puolet hukkalämmöistä saadaan kierrätettyä uusiokäyttöön. Toki sama pätee kaikkeen muuhunkin teollisuuteen, jossa kuivausta käytetään.

Hukkalämmön ei tarvitse edes olla kuumaa, jotta se olisi kannattavasti hyödynnettävissä. Nykytekniikalla myös haaleista hukkalämmöistä saadaan tuotettua järkevällä hyötysuhteella uusioenergiaa. Tällainen tuore kohde löytyy esimerkiksi Kauhavalta, jossa MSK Plast Oy säästää 23-42-asteisten hukkalämpöjen uusiokäytöllä energiaa noin 410 omakotitalon lämmityksen verran joka vuosi.

Ylijäämälämmön talteenotto ja hyödyntäminen on kannattavaa, sillä se parantaa energiankäytön tehokkuutta sekä vähentää polttoaineiden tarvetta ja kasvihuonekaasupäästöjä.

Missä sitten teollisuuden kannattaisi ylijäämäenergiansa käyttää?

- Ylivoimaisesti paras tuotto tulee, jos lämpö saadaan hyödynnettyä omassa tuotannossa. Tällöin tehtaan omasta prosessista kerätään mahdollisimman paljon hukkaenergiaa talteen, ja palautetaan se prosessin alkuun uudelleen käytettäväksi, Vesa Tamminen sanoo.

Tällöin samaan tuotantovolyymiin päästään pienemmällä ostoenergialla, eli ulkopuolelta ostetun energian määrällä, jolloin tehtaan kustannustehokkuus paranee.

Toinen tyypillinen käyttökohde on omien rakennusten lämmittäminen.

- Oman kiinteistön lämmityksen korvaaminen hukkalämmöillä on kaikista helpoin tie. Kerma kannattaa kuoria, Tamminen sanoo.

Vasta viimeisenä vaihtoehtona Calefa suosittelee energian myyntiä ulos, joskin sekin saattaa olla hyvin kannattava ratkaisu.

- Ensisijaisesti kannattaa korvata oma ostolämpö, koska tuoreesta lämmöstä joutuu maksamaan enemmän kuin siirrosta sille, joka myy tuoretta lämpöä. Jos ylijäämälämpöä ei pysty itse hyödyntämään ja energiaa jää järkevä määrä, silloin kannattaa katsoa mahdollisuudet myydä se.

Lähteet:
Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian kokonaiskulutus
http://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/energia2017/html/suom0000.htm

Motiva: Tuotannon hukkalämpö hyödyksi
https://www.motiva.fi/files/8501/Tuotannon_hukkalampo_hyodyksi.pdf

MSK Plast Oy:
https://www.sttinfo.fi/tiedote/kansainvalisesti-merkittava-muoviosien-valmistaja-valjastaa-hukkalammot-uusiokayttoon---energiaa-saastyy-joka-vuosi-ison-taajaman-kulutuksen-verran?publisherId=68350554&releaseId=68730327