Miljoonalle suomalaiselle kertynyt eläkettä lastenhoidosta

Viime vuoden loppuun mennessä eläkettä lastenhoidosta oli ansainnut 535 000 naista ja 394 000 miestä. Lastenhoidosta kertyy vanhemmalle eläkettä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan ja kotihoidontuen ajalta.
– Miljoonan rajapyykki ohitetaan tänä vuonna, ennustaa ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto.
Vaikka luku on suuri, vuosittain lastenhoidosta eläkettä ansainneiden suomalaisten lukumäärä on ollut jo pitkään laskutrendissä. Koska moni perheellinen saa vuoden aikana lastenhoidosta useita eri etuuksia, esimerkiksi ensin äitiys- tai isyyspäivärahaa ja sitten vanhempainrahaa tai kotihoidontukea, muutoksen havaitsee parhaiten perhe-etuuksia saaneiden lukumäärästä vuosittain.
– Trendi on hyvin selvä. Kun lapsia syntyy vähemmän, perhe-etuuksia myönnetään vähemmän. Tämä kehitys on korostunut vuoden 2015 jälkeen.
Vuosina 2018 ja 2019 Suomessa syntyi ennätysvähän lapsia. Viime vuonna syntyi vain 45 600 lasta.
– Vielä kymmenen vuotta sitten Suomessa syntyi noin 60 000 lasta vuodessa, Kannisto sanoo.
Kanniston mukaan työikäisen väestön pakkautuessa yhä vahvemmin kasvukeskuksiin, yhä suurempi osa lastenhoitoetuuksista maksetaan niissä. Nykyisin merkittävä osa lastenhoitoetuuksia saaneista asuu Uudenmaan alueella.
– Vaikka Helsingissä syntyvyys on historiallisen alhainen ja Uudenmaan kokonaishedelmällisyysluku on Suomen heikoimpia, viime vuonna Uudellamaalla lastenhoidosta ansaitsi eläkettä enemmän henkilöitä kuin Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa yhteensä.
Eläkkeen kertymisen perusteena vanhemman vuositulot
Äitiys-, isyys- ja vanhempainraha-ajalta eläkkeen kertymisen perusteena ovat ansiotulot tai yrittäjän työtulot. Kotihoidontuen ajalta eläkettä kertyy kiinteän euromäärän perusteella. Kotihoidontuella eläke kertyy ikään kuin vanhempi saisi palkkaa 757,14 euroa kuukaudessa.
– Esimerkiksi vuonna 1985 syntynyt henkilö, joka saisi tänä vuonna lapsen ja joka olisi ennen perhevapaitaan tienannut ansiotyössä bruttona 3 000 euroa kuukaudessa, ja joka saisi 10 kuukautta äitiys- ja vanhempainrahaa ja 14 kuukautta kotihoidontukea, ansaitsi koko perhevapaansa ajalta työeläkettä 48 euroa. Eläkettä ansaitsisi vastaavalta ajalta työelämässä 80 euroa, kehityspäällikkö Jari Kannisto laskee.
Jos vanhemmalla ei ole ollut tuloja ennen lapsen saamista, lastenhoidosta ansaitsee eläkettä peruspäivärahan mukaan ikään kuin vanhempi saisi palkkaa 757,14 euroa kuukaudessa.
Laskuri kertoo lastenhoidon vaikutuksen eläkkeeseen
Eläketurvakeskuksen laskuri laskee lastenhoitoetuuksien ajalta karttuvan eläkkeen sekä eläkkeen, joka vastaavalta ajalta karttuisi työstä. Laskuri on suuntaa antava.
Laske lastenhoidon vaikutus eläkkeeseen Työeläke.fi-palvelussa.
Lastenhoidosta on kertynyt eläkettä nykysäännöin vuodesta 2005 alkaen.
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, 029 411 2232, jari.kannisto(at)etk.fi
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, 029 411 2147, tiina.palotie-heino(at)etk.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Så här ändras arbetspensionerna år 202617.12.2025 08:30:00 EET | Pressmeddelande
År 2026 sker flera förändringar i arbetspensionerna: en ny årskull uppnår pensionsåldern, pensionsintjäningen förenhetligas och det blir möjligt att tjäna in pension ett år längre. Indexen och livslängdskoefficienten uppdateras och påverkar pensionens storlek. Här finns de viktigaste ändringarna i ett nötskal.
Näin työeläkkeet muuttuvat vuonna 202617.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Vuonna 2026 työeläkkeisiin tulee useita muutoksia: uudet ikäluokat saavuttavat eläkeiän, eläkkeen kertyminen yhdenmukaistuu ja eläkettä voi kartuttaa vuoden pidempään. Myös päivittyvät indeksit ja elinaikakerroin vaikuttavat eläkkeen määrään. Tässä tärkeimmät muutokset yhdellä silmäyksellä.
Antalet arbetande pensionärer har slutat öka15.12.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Antalet förvärvsarbetande pensionärer har länge ökat, men nu har denna utveckling stannat av. Pensionärers deltagande i arbetslivet minskar på grund av att pensionsåldern stiger. Arbetslivet lockar i synnerhet högutbildade pensionärer som har goda inkomster.
Eläkeläisten työskentelyn kasvu pysähtynyt15.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Työssä käyvien vanhuuseläkeläisten määrä on pitkään noussut, mutta nyt tämä kehitys on pysähtynyt. Eläkkeellä työskentelyn määrää pienentää eläkeiän nousu. Työelämä houkuttelee erityisesti korkeakoulutettuja ja hyvätuloisia eläkeläisiä.
Lönerna stiger – de ungas inträde på arbetsmarknaden försvårades20.11.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Löntagarnas medianinkomst var i fjol 3 208 euro i månaden, en ökning med 3,3 procent från året innan. Den goda inkomstutvecklingen överskuggas dock av att det blivit svårare för unga att komma in på arbetsmarknaden. Antalet nya arbetspensionsförsäkrade har sjunkit med tio procent per år, visar Pensionsskyddscentralens (PSC) lönestatistik.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

