Miljoonalle suomalaiselle kertynyt eläkettä lastenhoidosta
Viime vuoden loppuun mennessä eläkettä lastenhoidosta oli ansainnut 535 000 naista ja 394 000 miestä. Lastenhoidosta kertyy vanhemmalle eläkettä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan ja kotihoidontuen ajalta.
– Miljoonan rajapyykki ohitetaan tänä vuonna, ennustaa ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto.
Vaikka luku on suuri, vuosittain lastenhoidosta eläkettä ansainneiden suomalaisten lukumäärä on ollut jo pitkään laskutrendissä. Koska moni perheellinen saa vuoden aikana lastenhoidosta useita eri etuuksia, esimerkiksi ensin äitiys- tai isyyspäivärahaa ja sitten vanhempainrahaa tai kotihoidontukea, muutoksen havaitsee parhaiten perhe-etuuksia saaneiden lukumäärästä vuosittain.
– Trendi on hyvin selvä. Kun lapsia syntyy vähemmän, perhe-etuuksia myönnetään vähemmän. Tämä kehitys on korostunut vuoden 2015 jälkeen.
Vuosina 2018 ja 2019 Suomessa syntyi ennätysvähän lapsia. Viime vuonna syntyi vain 45 600 lasta.
– Vielä kymmenen vuotta sitten Suomessa syntyi noin 60 000 lasta vuodessa, Kannisto sanoo.
Kanniston mukaan työikäisen väestön pakkautuessa yhä vahvemmin kasvukeskuksiin, yhä suurempi osa lastenhoitoetuuksista maksetaan niissä. Nykyisin merkittävä osa lastenhoitoetuuksia saaneista asuu Uudenmaan alueella.
– Vaikka Helsingissä syntyvyys on historiallisen alhainen ja Uudenmaan kokonaishedelmällisyysluku on Suomen heikoimpia, viime vuonna Uudellamaalla lastenhoidosta ansaitsi eläkettä enemmän henkilöitä kuin Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa yhteensä.
Eläkkeen kertymisen perusteena vanhemman vuositulot
Äitiys-, isyys- ja vanhempainraha-ajalta eläkkeen kertymisen perusteena ovat ansiotulot tai yrittäjän työtulot. Kotihoidontuen ajalta eläkettä kertyy kiinteän euromäärän perusteella. Kotihoidontuella eläke kertyy ikään kuin vanhempi saisi palkkaa 757,14 euroa kuukaudessa.
– Esimerkiksi vuonna 1985 syntynyt henkilö, joka saisi tänä vuonna lapsen ja joka olisi ennen perhevapaitaan tienannut ansiotyössä bruttona 3 000 euroa kuukaudessa, ja joka saisi 10 kuukautta äitiys- ja vanhempainrahaa ja 14 kuukautta kotihoidontukea, ansaitsi koko perhevapaansa ajalta työeläkettä 48 euroa. Eläkettä ansaitsisi vastaavalta ajalta työelämässä 80 euroa, kehityspäällikkö Jari Kannisto laskee.
Jos vanhemmalla ei ole ollut tuloja ennen lapsen saamista, lastenhoidosta ansaitsee eläkettä peruspäivärahan mukaan ikään kuin vanhempi saisi palkkaa 757,14 euroa kuukaudessa.
Laskuri kertoo lastenhoidon vaikutuksen eläkkeeseen
Eläketurvakeskuksen laskuri laskee lastenhoitoetuuksien ajalta karttuvan eläkkeen sekä eläkkeen, joka vastaavalta ajalta karttuisi työstä. Laskuri on suuntaa antava.
Laske lastenhoidon vaikutus eläkkeeseen Työeläke.fi-palvelussa.
Lastenhoidosta on kertynyt eläkettä nykysäännöin vuodesta 2005 alkaen.
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, 029 411 2232, jari.kannisto(at)etk.fi
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, 029 411 2147, tiina.palotie-heino(at)etk.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Eläkekomitea: Miten miljardin euron eläkesopeutus tehdään?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Eläkeuudistuksen neuvottelut ovat käynnissä. Mistä päätetään ja kuka kantaa riskit? Keskustelemassa Finanssialan johtaja Mikko Kuusela, VATT:n tutkimusjohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo ja Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto. Podcastin juontaa taloustoimittaja Alma Onali.
Podden Eläkekomitea återkommer fräsch och aktuell15.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Under våren diskuteras bl.a. pensionsreformen och invandringen i det prisbelönta programmet. Som konferencier fortsätter ekonomijournalisten Alma Onali, känd från Helsingin Sanomat. Första avsnittet publiceras 20.3.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme