Miljoonalle suomalaiselle kertynyt eläkettä lastenhoidosta

Viime vuoden loppuun mennessä eläkettä lastenhoidosta oli ansainnut 535 000 naista ja 394 000 miestä. Lastenhoidosta kertyy vanhemmalle eläkettä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan ja kotihoidontuen ajalta.
– Miljoonan rajapyykki ohitetaan tänä vuonna, ennustaa ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto.
Vaikka luku on suuri, vuosittain lastenhoidosta eläkettä ansainneiden suomalaisten lukumäärä on ollut jo pitkään laskutrendissä. Koska moni perheellinen saa vuoden aikana lastenhoidosta useita eri etuuksia, esimerkiksi ensin äitiys- tai isyyspäivärahaa ja sitten vanhempainrahaa tai kotihoidontukea, muutoksen havaitsee parhaiten perhe-etuuksia saaneiden lukumäärästä vuosittain.
– Trendi on hyvin selvä. Kun lapsia syntyy vähemmän, perhe-etuuksia myönnetään vähemmän. Tämä kehitys on korostunut vuoden 2015 jälkeen.
Vuosina 2018 ja 2019 Suomessa syntyi ennätysvähän lapsia. Viime vuonna syntyi vain 45 600 lasta.
– Vielä kymmenen vuotta sitten Suomessa syntyi noin 60 000 lasta vuodessa, Kannisto sanoo.
Kanniston mukaan työikäisen väestön pakkautuessa yhä vahvemmin kasvukeskuksiin, yhä suurempi osa lastenhoitoetuuksista maksetaan niissä. Nykyisin merkittävä osa lastenhoitoetuuksia saaneista asuu Uudenmaan alueella.
– Vaikka Helsingissä syntyvyys on historiallisen alhainen ja Uudenmaan kokonaishedelmällisyysluku on Suomen heikoimpia, viime vuonna Uudellamaalla lastenhoidosta ansaitsi eläkettä enemmän henkilöitä kuin Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa yhteensä.
Eläkkeen kertymisen perusteena vanhemman vuositulot
Äitiys-, isyys- ja vanhempainraha-ajalta eläkkeen kertymisen perusteena ovat ansiotulot tai yrittäjän työtulot. Kotihoidontuen ajalta eläkettä kertyy kiinteän euromäärän perusteella. Kotihoidontuella eläke kertyy ikään kuin vanhempi saisi palkkaa 757,14 euroa kuukaudessa.
– Esimerkiksi vuonna 1985 syntynyt henkilö, joka saisi tänä vuonna lapsen ja joka olisi ennen perhevapaitaan tienannut ansiotyössä bruttona 3 000 euroa kuukaudessa, ja joka saisi 10 kuukautta äitiys- ja vanhempainrahaa ja 14 kuukautta kotihoidontukea, ansaitsi koko perhevapaansa ajalta työeläkettä 48 euroa. Eläkettä ansaitsisi vastaavalta ajalta työelämässä 80 euroa, kehityspäällikkö Jari Kannisto laskee.
Jos vanhemmalla ei ole ollut tuloja ennen lapsen saamista, lastenhoidosta ansaitsee eläkettä peruspäivärahan mukaan ikään kuin vanhempi saisi palkkaa 757,14 euroa kuukaudessa.
Laskuri kertoo lastenhoidon vaikutuksen eläkkeeseen
Eläketurvakeskuksen laskuri laskee lastenhoitoetuuksien ajalta karttuvan eläkkeen sekä eläkkeen, joka vastaavalta ajalta karttuisi työstä. Laskuri on suuntaa antava.
Laske lastenhoidon vaikutus eläkkeeseen Työeläke.fi-palvelussa.
Lastenhoidosta on kertynyt eläkettä nykysäännöin vuodesta 2005 alkaen.
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, 029 411 2232, jari.kannisto(at)etk.fi
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, 029 411 2147, tiina.palotie-heino(at)etk.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Pensionsbarometern: Över hälften av finländarna anser att pensionsreformen är bra1.7.2025 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Ungefär 55 procent av finländarna anser att förslaget till pensionsreform, som det avtalades om i januari, är åtminstone ganska bra. Enligt pensionsbarometern litar ungefär hälften av finländarna på pensionssystemet – förtroendet har minskat jämfört med tidigare enkäter. Svaren i barometern återspeglar en allmän ökad osäkerhet.
Eläkebarometri: Yli puolet suomalaisista pitää eläkeuudistusta hyvänä1.7.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisista noin 55 prosenttia pitää tammikuussa sovittua eläkeuudistusesitystä vähintään melko hyvänä. Eläkebarometrin mukaan noin puolet suomalaisista luottaa eläkejärjestelmään – luottamus on laskenut edellisiin kyselyihin verrattuna. Barometrin vastauksista heijastuu yleinen epävarmuuden lisääntyminen.
Mer än hälften av finländarna i arbetsför ålder sparar för pensionstiden – sparandet har ökat speciellt bland yngre28.4.2025 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Privat sparande för pensionstiden har blivit klart vanligare under de senaste tio åren. Över hälften av 25–67-åringarna sparade eller hade sparat för pensionärstiden år 2024, framgår av Pensionsskyddscentralens (PSC) omfattande enkätundersökning.
Yli puolet työikäisistä säästää eläkeaikaa varten – etenkin nuorten säästäminen lisääntynyt28.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Yli puolet 25–67-vuotiaista säästi tai oli säästänyt eläkeikää varten vuonna 2024, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa kyselytutkimuksessa.
Internationell jämförelse av pensionsfondernas avkastning: Finländarna i spetsen23.4.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
År 2024 var överraskande bra för pensionsfondernas placeringar på olika håll i världen. I en internationell avkastningsjämförelse gjord av Pensionsskyddscentralen (PSC) översteg den genomsnittliga realavkastningen långtidssiffrorna. De finländska pensionsfonderna placerade sig bland de bästa i sin serie.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme