Miljoonalle suomalaiselle kertynyt eläkettä lastenhoidosta
Vuoden 2019 loppuun mennessä 930 000 suomalaista oli ansainnut itselleen työeläkeoikeutta lastenhoidosta. Luvut käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) tilastojen ennakkotiedoista.
Viime vuoden loppuun mennessä eläkettä lastenhoidosta oli ansainnut 535 000 naista ja 394 000 miestä. Lastenhoidosta kertyy vanhemmalle eläkettä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan ja kotihoidontuen ajalta.
– Miljoonan rajapyykki ohitetaan tänä vuonna, ennustaa ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto.
Vaikka luku on suuri, vuosittain lastenhoidosta eläkettä ansainneiden suomalaisten lukumäärä on ollut jo pitkään laskutrendissä. Koska moni perheellinen saa vuoden aikana lastenhoidosta useita eri etuuksia, esimerkiksi ensin äitiys- tai isyyspäivärahaa ja sitten vanhempainrahaa tai kotihoidontukea, muutoksen havaitsee parhaiten perhe-etuuksia saaneiden lukumäärästä vuosittain.
– Trendi on hyvin selvä. Kun lapsia syntyy vähemmän, perhe-etuuksia myönnetään vähemmän. Tämä kehitys on korostunut vuoden 2015 jälkeen.
Vuosina 2018 ja 2019 Suomessa syntyi ennätysvähän lapsia. Viime vuonna syntyi vain 45 600 lasta.
– Vielä kymmenen vuotta sitten Suomessa syntyi noin 60 000 lasta vuodessa, Kannisto sanoo.
Kanniston mukaan työikäisen väestön pakkautuessa yhä vahvemmin kasvukeskuksiin, yhä suurempi osa lastenhoitoetuuksista maksetaan niissä. Nykyisin merkittävä osa lastenhoitoetuuksia saaneista asuu Uudenmaan alueella.
– Vaikka Helsingissä syntyvyys on historiallisen alhainen ja Uudenmaan kokonaishedelmällisyysluku on Suomen heikoimpia, viime vuonna Uudellamaalla lastenhoidosta ansaitsi eläkettä enemmän henkilöitä kuin Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa yhteensä.
Eläkkeen kertymisen perusteena vanhemman vuositulot
Äitiys-, isyys- ja vanhempainraha-ajalta eläkkeen kertymisen perusteena ovat ansiotulot tai yrittäjän työtulot. Kotihoidontuen ajalta eläkettä kertyy kiinteän euromäärän perusteella. Kotihoidontuella eläke kertyy ikään kuin vanhempi saisi palkkaa 757,14 euroa kuukaudessa.
– Esimerkiksi vuonna 1985 syntynyt henkilö, joka saisi tänä vuonna lapsen ja joka olisi ennen perhevapaitaan tienannut ansiotyössä bruttona 3 000 euroa kuukaudessa, ja joka saisi 10 kuukautta äitiys- ja vanhempainrahaa ja 14 kuukautta kotihoidontukea, ansaitsi koko perhevapaansa ajalta työeläkettä 48 euroa. Eläkettä ansaitsisi vastaavalta ajalta työelämässä 80 euroa, kehityspäällikkö Jari Kannisto laskee.
Jos vanhemmalla ei ole ollut tuloja ennen lapsen saamista, lastenhoidosta ansaitsee eläkettä peruspäivärahan mukaan ikään kuin vanhempi saisi palkkaa 757,14 euroa kuukaudessa.
Laskuri kertoo lastenhoidon vaikutuksen eläkkeeseen
Eläketurvakeskuksen laskuri laskee lastenhoitoetuuksien ajalta karttuvan eläkkeen sekä eläkkeen, joka vastaavalta ajalta karttuisi työstä. Laskuri on suuntaa antava.
Laske lastenhoidon vaikutus eläkkeeseen Työeläke.fi-palvelussa.
Lastenhoidosta on kertynyt eläkettä nykysäännöin vuodesta 2005 alkaen.
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, 029 411 2232, jari.kannisto(at)etk.fi
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, 029 411 2147, tiina.palotie-heino(at)etk.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
En miljon finländare har tjänat in pension för vård av barn10.9.2020 08:40:00 EEST | Tiedote
Till och med slutet av år 2019 hade 930 000 finländare tjänat in rätt till arbetspension för vård av barn. Siffrorna framgår ur förhandsuppgifterna av Pensionsskyddscentralens (PSC) statistik.
Podcasten Eläkekomitea reder ut: Föds det barn av politik?8.9.2020 10:35:39 EEST | Tiedote
Finland behöver bebisar – kan man skaffa sådana genom politik, hur i så fall? I den första poddepisoden diskuteras den knepiga frågan av forskare Tiia Sorsa, Befolkningsförbundet, riksdagsledamot Eeva Kalli, Centern, och direktör Jaakko Kiander, Pensionsskyddscentralen. Podden leds av Tuija Siltamäki, chefredaktör för Ylioppilaslehti.
Eläkekomitea-podcast selvittää: Voiko politiikalla synnyttää lapsia?8.9.2020 10:29:57 EEST | Tiedote
Suomi tarvitsee vauvoja – voiko niitä tehdä politiikalla, miten? Eläkekomitean ensimmäisessä jaksossa ongelmaa ratkovat Väestöliiton tutkija Tiia Sorsa, keskustan kansanedustaja Eeva Kalli ja Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander. Kokousta johtaa Ylioppilaslehden päätoimittaja Tuija Siltamäki.
Eläkebarometri: Kolme neljästä suomalaisesta luottaa eläkejärjestelmään9.7.2020 08:40:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten luottamus eläketurvaan on vahvistunut edellisvuodesta. Jos eläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä jouduttaisiin vahvistamaan, hyväksytyin vaihtoehto olisi edelleen eläkemaksujen nostaminen. Vain joka kolmas hyväksyisi eläkeiän nostamisen. Koronakriisi ei ole juuri vaikuttanut mielipiteisiin.
Pensionsbarometern: Tre av fyra finländare litar på pensionssystemet9.7.2020 08:40:00 EEST | Tiedote
Finländarnas förtroende för pensionsskyddet har förstärkts från fjolåret. Om pensionssystemets ekonomiska hållbarhet behövde stärkas, vore det mest accepterade alternativet fortfarande att höja pensionsavgifterna. Endast var tredje skulle godkänna en höjning av pensionsåldern. Coronakrisen har inte nämnvärt påverkat åsikterna.
Mer än hälften av företagarna upplever att de betalar in till en tillräckligt stor pension18.5.2020 08:45:00 EEST | Tiedote
Bland företagarna upplever 57 procent att de betalar in till ett tillräckligt pensionsskydd, medan 43 procent upplever att de betalar in för lite. En majoritet av företagarna betalar ändå in för lite i förhållande till sina inkomster, visar Pensionsskyddscentralens färska undersökning.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme