Mindfulness voi olla enemmän kuin terapiaa

Nykyaikaisten mindfulness-harjoitusten pelkkään välineelliseen tai terapeuttiseen hyötyyn keskittyvät kuvaukset ovat yksinkertaistavia.

– MBSR-harjoitusohjelmassa (Mindfulness-Based Stress Reduction) vuoropuhelu buddhalaisten näkökulmien kanssa ulottuu psykologian ohella myös maailmankuvaan ja etiikkaan, Ville Husgafvel toteaa.
Etenkin asioiden pysymättömyyden hyväksyminen sekä kokemus itsestä osana elollista luontoa ja laajempaa maailmankaikkeutta kuvataan MBSR-menetelmän kehittäneen Jon Kabat-Zinnin teksteissä keskeisinä oivalluksina sisäisen tyytyväisyyden, mielentyyneyden ja myötätunnon kehittymisessä.

– Näiden oivallusten kautta mindfulness-harjoitus voi tukea henkilökohtaisen hyvinvoinnin ohella myös ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää elämäntapaa.

Eettiset ja maailmankuvaan liittyvät ulottuvuudet ovat kuitenkin vähemmän esillä MBSR-ohjaajakoulutukseen liittyvässä aineistossa. Koulutuksessa korostuvat yksilölliset tavoitteet sekä osallistujien vapaus kehystää meditaatioharjoitus omien kokemusten, arvojen ja uskomusten mukaisesti.

Tutkimus tuo esiin mindfulness-harjoituksen buddhalaista historiaa

Mindfulness-menetelmiä hyödynnetään nykyään terveydenhuollossa, yritysten henkilöstövalmennuksessa sekä myös koulu- ja yliopistomaailmassa. Usein menetelmien buddhalainen historia jää kuitenkin vähälle huomiolle. Husgafvel tuo esiin buddhalaisten vaikutteiden laajuuden yhden tunnetuimman, tutkituimman ja eniten mindfulness-harjoituksen nykytulkintoihin vaikuttaneen menetelmän eli MBSR-menetelmän historiassa.

– Samalla MBSR-harjoitusohjelman buddhalaiset vaikutteet ovat pitkälti tieteellis-rationaalisten ja psykologisten linssien läpi valikoituneita, ja menetelmä on monin tavoin irtautunut buddhalaisista instituutioista ja auktoriteeteista. Kuvaan väitöskirjassani tätä jatkuvuuden ja irtautumisen yhdistelmää käsitteellä ”post-buddhalaisuus”.

Lisää tietoa mindfulness-menetelmiä käyttäville ammattilaisille

Husgafvelin väitöstutkimuksen avulla mindfulness-menetelmiä hyödyntävät psykologit, psykoterapeutit, opettajat ja henkilöstövalmentajat voivat paremmin ymmärtää menetelmien buddhalaisia juuria sekä uskonnollisen ja sekulaarin meditaatioharjoituksen välistä suhdetta.

– Aiheeseen liittyvät taustatiedot ja keskusteluvalmiudet ovat erityisen tärkeitä julkisessa terveydenhuollossa ja koulumaailmassa, joissa mindfulness-harjoitukset ovat käytössä hyvin erilaisista katsomuksellisista taustoista tulevien asiakkaiden ja oppilaiden parissa.

Aiheesta yleisesti kiinnostuneille lukijoille tutkimus kertoo kiehtovan tarinan buddhalaisen ja länsimaisen ajattelun vuoropuhelusta, joka on jatkunut siirtomaavallan ajasta nykypäivään asti ja tuonut meditaatioharjoituksen osaksi suomalaistakin valtavirtakulttuuria.

Husgafvelin tutkimus auttaa ymmärtämään yhteiskunnan eri alueilla yleistyvien mindfulness-harjoitusten historiaa ja monimuotoisuutta. Samalla se tarjoaa käsitteellisiä välineitä ymmärtää mindfulness-menetelmien katsomukselliseen sisältöön liittyviä keskusteluita ja näkökulmia. ”Uskonnon” ja ”sekulaarin” väliset rajat eivät ole kiinteitä tai universaaleja, vaan ne nousevat modernin länsimaisen ajattelun historiasta ja ovat jatkuvien neuvotteluiden, kiistojen ja keskusteluiden kohteita.

– Niihin liittyvät määritelmät vaihtelevat, ja usein pyrkimykset nimetä ilmiöitä ”uskonnollisiksi” tai ”sekulaareiksi” liittyvät erilaisiin poliittisiin, taloudellisiin tai ideologisiin intresseihin ja ennakko-oletuksiin. Tämä näkökulma on tärkeää huomioida kaikessa aiheeseen liittyvässä keskustelussa.

Mindfulness-harjoitukseen voi liittyä myös ekologinen ulottuvuus

Tutkimusaineistoissa nousee esiin mindfulness- ja meditaatioharjoituksen mahdollisuus tukea kehollista yhteyden kokemusta luontoon ja maailmaan. Vaikka tällaiset kokemukset voidaan usein tulkita ”henkisiksi” tai ”uskonnollisiksi”, ne voivat nousta myös tieteellisen ja naturalistisen maailmankuvan pohjalta.

– Nykyinen tietoisuustaitoharjoitusten hyödyntäminen kasvatuksessa ja koulutuksessa keskittyy oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointiin ja (meta)kognitiivisiin taitoihin. Tutkimukseni herättää kysymyksen, voisiko niillä olla jokin rooli myös opetussuunnitelmien perusteissa kuvatun ekososiaalisen sivistyksen ja kestävän luontosuhteen tukemisessa.

Filosofian maisteri Ville Husgafvel väittelee 18. helmikuuta klo 10 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa uskontotieteeseen kuuluvasta aiheesta Mindfulness-Based Stress Reduction as a Post-Buddhist Tradition of Meditation Practice.
Väitöstilaisuus järjestetään Porthanian salissa PIII (Yliopistonkatu 3).

Väitöstilaisuutta voi seurata myös live streamin kautta

Väittelijän yhteystiedot:

Ville Husgafvel, ville.husgafvel@helsinki.fi, +358 40 763 3703