Missä Dubain prinsessa Latifa on?
Dubain prinsessa, Sheikha Latifa Mohammed bin Rashid al-Maktoum, on ollut kateissa pian seitsemän kuukautta. Latifa al-Maktoum yritti paeta ystävänsä Tiina Jauhiaisen avustamana Dubaista helmikuun lopulla, mutta purjeveneellä Omanista aloitettu pakomatka päättyi Intian erikoisjoukkojen rynnäkköön ja Latifan, Jauhiaisen ja nelihenkisen miehistön luovutukseen Arabiemiraatteihin.
Jauhiainen ja muu miehistö vapautettiin noin kahdessa viikossa, mutta Latifasta ei ole kuultu sitten maaliskuun 4. päivän.
Amnesty Internationalin tietojen mukaan Dubain hallitsijan ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien pääministerin Sheikh Mohammed bin Rashid al-Maktoumin tytärtä Latifaa pidetään salaisessa paikassa eristyksessä.
Amnesty vaatii Latifan olinpaikan paljastamista, eristyksen lopettamista ja mahdollisiin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneiden Arabiemiraattien ja Intian toimien selvittämistä. Vetoomuksen on allekirjoittanut Suomessa maanantaiaamuun mennessä jo liki 9000 ihmistä.
Tausta
Sheikha Latifa Mohammed bin Rashid al-Maktoum (s. 1985) on yksi lukuisista Dubain hallitsija ja Yhdistyineiden arabiemiirikuntien pääministeri Sheikh Mohammed bin Rashid al-Maktoumin lapsista – ja yksi kolmesta, jonka etunimi on Latifa.
Vuonna 2000 Latifa al-Maktoumin (tästä lähtien Latifa) sisko Sheikha Shamsa al-Maktoum karkasi Iso-Britanniaan. Dubain hovin edustajat kuitenkin kaappasivat hänet kadulta Cambridgessa ja palauttivat Dubaihin. Tapaus herätti myös huomiota brittilehdistössä.
Tämän vuoden pako ei ollut Latifan ensimmäinen. 16-vuotiaan Latifan pakoyritys Dubaista vuonna 2002 päättyi Omanin rajalle, ja Latifa päätyi telkien taakse eristykseen ilman oikeudenkäyntiä. Kolmen vuoden vankeuden aikana häntä pahoinpideltiin ja kidutettiin.
Amnesty Internationalin haastattelemien todistajien mukaan Latifa alkoi suunnitella uutta pakoaan Dubaista vuonna 2017. Pakomatkan suunnittelussa häntä auttoi suomalainen ystävä Tiina Jauhiainen, jonka kanssa he aloittivat pakoyrityksen 24.2.2018. He ajoivat ensin Omanin läpi tavatakseen ranskalais-amerikkalaisen Hervé Jaubertin ja purjehtivat sen jälkeen Jaubertin Nostromo-aluksella Arabianmeren halki kohti Intian Goaa.
Kansainvälisillä vesillä Goan edustalla, noin 40 kilometrin päässä Intian rannikosta, Intian erikoisjoukot kuitenkin valtasivat aluksen ja pahoinpitelivät Jaubertin ja kaikki kolme filippiiniläistä miehistön jäsentä. Rynnäkön jälkeen erikoisjoukot luovuttivat aluksen komennon paikalle helikopterilla saapuneille Arabiemiraattien joukoille, jotka ohjasivat aluksen Fujairahin emiraattiin, Dubain pohjoispuolelle.
Yli kaksi viikkoa kestäneiden kuulustelujen ja vankeuden jälkeen Tiina Jauhiainen ja aluksen miehistö vapautettiin: Jaubert ja filippiiniläismiehistö sai poistua maasta aluksellaan 20. maaliskuuta, Tiina Jauhiainen kahta päivää myöhemmin. Ketään vastaan ei nostettu syytteitä tai aloitettu tutkintaa, mutta heitä pidettiin pidätyksensä aikana eristyksessä tunnistamattomassa vankilassa Arabiemiraateissa. Viranomaiset olivat uhanneet kiduttavansa ja tappavansa Jaubertin, mutta häntä ei fyysisesti kidutettu.
Latifan tahdonvastainen katoaminen ja turvallisuus
Latifasta ei ole kuultu sitten Arabiemiraatteihin palauttamisen eikä hänen ole annettu ottaa yhteyttä ulkomaailmaan. Latifan olinpaikka ei ole myöskään julkisessa tiedossa. Agence France Pressen huhtikuussa julkaiseman, hovia lähellä olevan lähteen mukaan Latifa olisi siirretty Dubaihin.
Pidätyksen ja katoamisen jälkeen Detained in Dubai -järjestö julkaisi Latifan ennen pakomatkaa kuvaamaan videon, jolla tämä taustoittaa pakoaan maasta ja kritisoi isänsä hirmuvaltaa. Video on kuitenkin myös vakuutus pahimman varalta: ensimmäisen pakoyrityksen seuraukset kokeneena Latifa kertoo myös pelostaan: “Jos näette tämän videon, se tarkoittaa, että olen kuollut tai erittäin, erittäin vaikeassa tilanteessa”.
Ottaen huomioon vuoden 2002 pakoyrityksen jälkeiset tapahtumat ja julkisuuteen tihkuneet tiedot Latifan katoamisesta, on erittäin todennäköistä, että Latifa on kadonnut tahdonvastaisesti ja että hänen henkensä tai terveytensä on vaarassa.
Mitä me vaadimme?
Amnesty vaatii, että Yhdistyneet arabiemiirikunnat
- paljastaa Latifan olinpaikan, myöntää hänelle täyden ja rajoittamattoman liikkumisvapauden sekä vapauden pitää yhteyttä ulkomaailmaan, koska hänen olinpaikkansa jatkuva salaaminen saattaa merkitä tahdonvastaista katoamista
- tutkii väitteet hänen pahoinpitelystään vankeudessa ja saattaa vastuuseen kaikki ne viranomaiset, jotka saattavat olla osallisina Latifan pitämiseen eristysvankeudessa.
- tutkii viipymättä väitteet yhdessä Latifan kanssa kiinniotettuihin kohdistuneista ihmisoikeusloukkauksista, tuo niihin syyllistyneet oikeuteen kansainväliset normit täyttävässä oikeudenkäynnissä ja tarjoaa uhreille asianmukaisen hyvityksen.
Lisäksi vaadimme, että Intia
- tutkii erikoisjoukkojen osuuden tapahtumissa ja varmistaa, että ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneet tuodaan vastuuseen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vilma Vuorio
Tiedottaja
+358 40 833 1532
vilma.vuorio@amnesty.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.