Aalto-yliopisto

Mitä arkeologisia esineitä eri puolilta Suomea on löytynyt? Tutkijoiden kehittämä Löytösampo kokoaa kansalaisten löydöt

Jaa

Testivaiheessa oleva Löytösampo sisältää tietoa jo tuhansista kansalaisten tekemistä ja Museoviraston arkeologiseen luettelointisovellukseen tallettamista löydöistä vuodesta 2015 alkaen.

Emalikoristeinen hevosenkenkäsolki rautakaudelta. Kuva: Museovirasto.
Emalikoristeinen hevosenkenkäsolki rautakaudelta. Kuva: Museovirasto.

Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Museoviraston tutkimushankkeessa on kehitetty uutta, kaikille avointa Löytösampo-verkkopalvelua, johon kootaan tietoa kansalaisten, erityisesti metallinetsijöiden, tekemistä arkeologisista löydöistä Suomessa. Löytösampo-portaalin prototyyppi avataan verkossa 17.5.2021 avoimesti kaikkien käytettäväksi.

”Hankkeen alussa vuosina 2017-2018 metallinetsijöiden suurin toive oli saada työkalu, jolla he voivat tehdä löytöjen raportointia suoraan maastosta. Testasimme hankkeessa Löytösammon mobiilia ilmoituspalvelua, ja se sai hyvää palautetta metallinetsijöiltä”, kertoo metallinetsijöitä haastatellut tutkija Anna Wessman, joka on nyt professorina Bergenin yliopistolla Norjassa.

Alun perin arkeologisista löydöistä ilmoitettiin Museovirastolle paperisilla lomakkeilla. Vuonna 2019 Museovirasto avasi sähköisen ilmoituspalvelun, Ilpparin.

”Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa tietoa Ilppariin tehdyistä löytöilmoituksista voitaisiin esitellä Löytösammossa. Tähän asti tiedot ilmoitetuista löydöistä on jäänyt helposti Museoviraston seinien sisälle, mutta Löytösammon avulla voimme avata lisää ovia ja jakaa tietoa helpommin. Kulttuuriperintö kuuluu kaikille”, sanoo Museoviraston arkeologisten kokoelmien amanuenssi Ville Rohiola.

Löytösampo sisältää jo nyt tietoa tuhansista kansalaisten tekemistä ja Museoviraston arkeologiseen luettelointisovellukseen tallettamista löydöistä vuodesta 2015 alkaen. Palvelussa on hyödynnetty data-analyysia muun muassa karttavisualisoinneissa. Löydön sijainti näkyy Löytösammossa metrien tarkkuudella, ja sijainteja voidaan visualisoida lämpökartoilla.

”Karttavisualisointien avulla voi katsoa, mitä on löydetty esimerkiksi oman asunnon tai kesämökin nurkilta”, sanoo Aalto yliopiston professori ja Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskuksen (HELDIG) johtaja Eero Hyvönen.

Löytöjä ruuhkaksi asti

Löytösammossa on vain osa arkeologisten kokoelmien kansalaislöydöistä, koska kaikkia viime vuosina kokoelmiin saapuneita löytöjä ei ole vielä luetteloitu.

”Luettelointijonon taustalla on metallinetsintäharrastuksen suuri suosio ja löytöjen kokonaismäärän jatkuva kasvu”, sanoo Rohiola.

Löytösammon aineistossa on muun muassa rahoja, aseita ja astioita.

”Rahat ovat kiinnostavia siksi, että ne soveltuvat hyvin digitaaliseksi tutkimusaineistoksi. Niistä tiedetään aika tarkasti, miltä ajalta ne ovat peräisin, toisin kuin esimerkiksi kivikirveistä. Rahat ovat myös kansainvälisiä, kuten viikinkiajan raha dirhemi”, sanoo Hyvönen.

”Kiinnostavinta on löytöjen yhdessä muodostama kuva historiasta. Löydöt voivat esimerkiksi rikastuttaa kuvaa viikinki- ja ristiretkiajasta”, Rohiola sanoo.

Löytäjälle vai valtiolle?

Vuodesta 1963 lähtien Suomessa on ollut voimassa laki, jonka mukaan yli sata vuotta vanhat muinaisesineet kuuluvat valtiolle ja ne pitää ilmoittaa sekä toimittaa Museovirastolle. Se voi päättää, otetaanko joku esine kokoelmiin vai ei.

”Jos esimerkiksi 1800-luvun rahoja on kokoelmissa paljon, Museovirastolle riittää paikkatieto ja löytäjä saa pitää rahan. Jos taas Museovirasto ottaa esineen kokoelmiinsa, löytäjä voi pyytää lunastuskorvausta esineen tiedolliseen arvoon perustuen. Löytöesineen voi myös lahjoittaa kokoelmiin”, sanoo Rohiola.

Muinaismuistolaki taas määrittelee historiallisesti ja arkeologisesti kiinnostavat kohteet ja alueet, jotka ovat rauhoitettuja. Niiden ympärillä olevat suojavyöhykkeet näkyvät myös karttavisualisoinneissa.

”Samoille löytöpaikoille ei pitäisi mennä, koska paikka voi olla suojeltu jo yhden löydön jälkeen”, Rohiola sanoo.

Valtaosa arkeologisten kokoelmien löydöistä onkin peräisin arkeologisista kenttätutkimuksista, kuten muinaisjäännöskohteen kaivauksilta. Tavoitteena on, että Löytösammossa julkaistaan sekä tutkimus- että kansalaislöytöjä digitoinnin myötä.

Löytösampo täydentää 12 vuotta sitten lanseerattua Sampo-portaalien sarjaa, joka perustuu semanttisen webin teknologiaan ja toisiinsa linkittyviin tietoihin. Näistä Kirjasampoa käytti vuonna 2020 yhteensä kaksi miljoonaa ihmistä. Tulossa on seuraavaksi Lakisampo yhteistyössä oikeusministeriön kanssa, sekä Parlamenttisampo, joka kokoaa yhteen lähes miljoona kansanedustajien puhetta eduskunnassa vuodesta 1907 lähtien.

Löytösampoa tullaan testaamaan myös British Museumin hallinnoimalla, yli miljoonan löydön Portable Antiquities Scheme -tietokannalla. Sitä on tarkoitus hyödyntää laajassa eurooppalaisessa AriadnePlus-hankkeessa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Eero Hyvönen
Professori, Aalto-yliopisto
Johtaja, Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskus HELDIG
eero.hyvonen@aalto.fi
puh. 050 384 1618

Ville Rohiola
Projektipäällikkö, amanuenssi
Arkeologiset kokoelmat, Museovirasto
ville.rohiola@museovirasto.fi
puh. 0295 33 6099

Suzie Thomas (englanniksi)
Professori, kulttuuriperinnön tutkimus
Helsingin yliopisto
suzie.e.thomas@helsinki.fi
puh. 050 448 7450

Kuvat

Emalikoristeinen hevosenkenkäsolki rautakaudelta. Kuva: Museovirasto.
Emalikoristeinen hevosenkenkäsolki rautakaudelta. Kuva: Museovirasto.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopisto
Aalto-yliopisto
PL 18000
00076 AALTO

09 47001, viestinta@aalto.fihttp://aalto.fi

Aalto-yliopisto. Kohti parempaa maailmaa. Aalto-yliopisto on rohkeiden ajattelijoiden yhteisö, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Tunnistamme ja ratkaisemme yhteiskunnan suuria haasteita ja rakennamme innovatiivista tulevaisuutta. Yliopistossa on kuusi korkeakoulua, 12 000 opiskelijaa ja 400 professoria. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme