MMA:n muistutus hallitusneuvotteluihin: Palkansaajien verovapaasti maksettavan kilometrikorvauksen leikkaus ei torjuisi ilmastonmuutosta

− Keinot kuulostavat helpoilta ratkaisuilta hillitä ilmastonmuutosta ja parantaa valtiontaloutta. Käytännössä nämä keinot eivät välttämättä toimisi, muistuttaa Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n toiminnanjohtaja Juha Häkkinen.

Häkkinen listaa kolme seikkaa, joiden vuoksi ratkaisu ei toimi.

1. Kilometrikorvausten leikkaaminen ja autoedun verotuksen kiristäminen eivät kannusta henkilöautoliikenteen sähköistymiseen ja autokannan uudistamiseen vähäpäästöisemmäksi

Liikenteeseen suunnitelluissa päästövähennyksissä on kiinnitetty paljon huomiota henkilöautoliikenteen päästöjen vähentämiseen. Sähköllä osittain tai kokonaan toimivat autot ovat vielä hankintahinnaltaan kalliita ja useimpien palkansaajien ja yrittäjien hankintamahdollisuuksien ulkopuolella. Samoin uusien vähemmän hiilidioksidia päästävien autojen hankinta ei ole suomalaiselle kuluttajalle yhtä ajankohtaista kuin muissa Euroopan maissa – samalla tavalla kustannussyistä, muun muassa autoverotuksestamme johtuen.

Oman auton käytöstä työajoon maksettavan verovapaan kilometrikorvauksen määrä määritetään vuosittain prosessissa, jossa otetaan huomioon sekä auton käyttö- että pääomakustannuksia. Jos korvausta heikennetään, ei se ainakaan kannusta uusien vähempipäästöisten autojen hankintaan.

Mahdollinen autoedun verotuksen kiristäminen ei myöskään toimisi kannusteena uusien vähäpäästöisten autojen hankkimiseen.

2. Valtiontalous ei oikene kilometrikorvaus- ja autoetuasioilla

Autoedun verotuksen kiristäminen ei toisi valtiontalouteen lisäveroeuroja, sillä merkittävällä osalla työsuhdeautoilijoista palkkamuotona on bruttokokonaispalkka sisältäen autoedun. Jos autoedun määrä nousee, muun bruttorahapalkan, josta vähennettyjen verojen jälkeen muodostuu käteen jäävä nettopalkka, osuus pienenee. Verotettava bruttopalkka pysyy samana.

Verovapaata kilometrikorvausta heikentämällä verotulot eivät juuri lisäänny. Asiaa ei muuttaisi, jos yrityksille muodostuisi pienempien liikkumiskulujen vuoksi hieman suurempi tulos, sillä tulos ei siirtyisi suoraan verotettavaksi tuloksi. Jos kilometrikorvaus ei riittäisi kaikkien työajojen kulujen kattamiseen, joutuisi palkansaaja ja kuluttaja rahoittamaan työajoaan palkkatuloistaan. Kilometrikorvausrahat olisivat pois henkilöautojen käyttöön liittyvästä kulutuksesta ja niiden yritysten tuloista, joihin ne on aikaisemmin käytetty.

Kilometrikorvausta maksetaan saajalleen lähes poikkeuksetta enintään vuosittain Verohallinnon vahvistama verovapaa määrä. Sen ylittävänä määränä maksettu osa on saajansa verotettavaa tuloa. Vaikka verovapaata korvausta leikattaisiin, olisi erittäin epätodennäköistä, että kilometrikorvausta maksettaisiin enemmän kuin verovapaa määrä.

3. Työmarkkinoille tarvitaan nyt rauhaa, ei sotaa

Autoedun verotusarvo määritetään vuosittain Verohallinnon päätöksellä, johon vaikuttavat auton käyttöön liittyvien eri kustannusten kehitys. Verovapaa kilometrikorvaus määritetään samoin periaattein, muuta siitä on määräyksiä myös työehtosopimuksissa.

Juha Sipilän hallitusta edeltäneen Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan otettiin mukaan myös kilometrikorvausten leikkaus. Leikkaussuunnitelma olisi lähes puolittanut korvaustason ja nimenomaan niiltä, jotka tarvitsevat autoa työajoissaan eniten. Niinpä sekä autoilijoita edustavat tahot että ammattijärjestöt vastustivat asiaa voimakkaasti. Loppujen lopuksi ylimitoitettu leikkaussuunnitelma oli yksi niistä tekijöistä, joka vaaransi ns. työllisyys- ja kasvusopimuksen syntymisen vuonna 2013.

Suurleikkauksien sijaan korvaustasoon tuli noin 5 prosentin leikkaus. Nyt ilmastonmuutosasioiden noustua yhteiskunnallisen keskustelun agendalle, riittävä kilometrikorvauksen taso ja maltillinen autoedun verotuksen arvo ovat pohja sille, että autokanta uudistuu jatkossa entistä ympäristöystävällisemmäksi.

Lisätietoja:

Juha Häkkinen, toiminnanjohtaja, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA, puh. 0400 956968, juha.hakkinen@mma.fi