Monet turvapaikanhakijat kantavat antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja – samoja bakteereita tuovat myös turistit tropiikista
Antibioottiresistenssi lisääntyy nopeasti ja uhkaa terveydenhuoltoa maailmanlaajuisesti. Erityisen nopeasti tilanne on heikentynyt huonon hygienian alueilla tropiikissa, missä antibiootteja käytetään suuria määriä.
Trooppisilla alueilla matkailleista 20–70 prosenttia kantaa palatessaan monille antibiooteille vastustuskykyisiä suolistobakteereja, ’superbakteereja’. Tavallisimmin nämä ovat nk. ESBL-kolibakteereja. Yleensä tällaiset ikävät matkatuliaiset katoavat muutamassa kuukaudessa itsestään, ilman että tartunnan saanut niitä edes huomaa. Mutta jos huonosti käy, bakteerit pääsevät aiheuttamaan infektion, jonka hoitaminen on tavanomaista vaikeampaa.
Suomen sairaaloissa pyritään ehkäisemään moniresistenttien bakteerien leviämistä tunnistamalla potilasryhmät, joissa kantajien osuus on tavanomaista suurempi. Näitä tietoja tarvitaan myös antibioottia valittaessa, jos potilas sairastuu. Niinpä edellisten 12 kuukauden aikana ulkomailla sairaalahoidossa olleet matkailijat eristetään sairaalaan tullessa, ja vaikeasti sairailla kantajuuden mahdollisuus huomioidaan antibioottivalinnoissa.
Useimmat Suomeen tulevista pakolaisista ovat kotoisin maista, joissa näitä bakteereita kantaa suurempi osa väestöstä kuin meillä. Pakolaisten moniresistenttejä bakteereja ja niiden aiheuttamia infektioita on toistaiseksi tutkittu vain vähän.
Professori Anu Kanteleen johdolla HUSin sairaaloissa tehty tutkimus selvitti monille antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja turvapaikanhakija- ja pakolaispotilailla, joita hoidettiin Helsingin yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2010 – 2017. Kaikkiaan 447 potilaasta suurin osa oli kotoisin Irakista (46.5 %), Afganistanista (10.3 %), Syyriasta (9.6 %) ja Somaliasta (6.9 %).
Moniresistenttejä bakteereja löydettiin lähes puolelta potilaista (45 %), yleisimmin suoliston ESBL-bakteereja (33 %) tai ihon MRSA-bakteereja (21 %). Joka kymmenennellä havaittiin kahden tai useamman tyyppisiä moniresistenttejä bakteereja.
– Suolistobakteerien osalta tulos vertautuu suomalaisiin tropiikin matkailijoihin. MRSA-löydöksiä oli enemmän, mutta kantajien osuus jäi silti hieman pienemmäksi kuin mitä on kuvattu kliinisissä näytteissä esimerkiksi joissakin Etelä-Euroopan maissa. Näiden löydösten perusteella turvapaikanhakijoita ja pakolaisia ei voi pitää erityisenä terveysuhkana, Kantele toteaa.
Tutkijat ehdottavat, että sairaalaan hakeutuvia turvapaikanhakijoita hoidetaan saman ohjeistuksen mukaan kuin niitä suomalaispotilaita, jotka ovat olleet sairaalahoidossa pohjoismaiden ulkopuolella edellisen vuoden aikana, ja mahdollinen kantajuus selvitetään viljelynäyttein ja huomioidaan antibioottivalinnoissa.
Eurosurveillance-lehdessä julkaistu tutkimus on osa LL Tuomas Aron väitöstutkimusta.
Lisätietoja:
Professori Anu Kantele, Helsingin yliopisto ja HUS
Puh. 050 427 0203
Sähköposti: anu.kantele@hus.fi
Viite: Aro Tuomas, Kantele Anu. High rates of meticillin-resistant Staphylococcus aureus among asylum seekers and refugees admitted to Helsinki University Hospital, 2010 to 2017. Euro Surveill. 2018;23(45):pii=1700797. https://doi.org/10.2807/1560-7917.ES.2018.23.45.1700797
*****************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Suomelle mitaleita ja kunniamaininta kemiaolympialaisissa – koko joukkue pääsi palkinnoille25.7.2025 10:10:30 EEST | Tiedote
Nuoret kemian taitajat kilpailivat niin teoriaosaamisessa kuin käytännön laboratoriotöissä Pohjoismaisissa kemiakisoissa Göteborgissa ja kansainvälisissä olympialaisissa Dubaissa.
Happikato jää järven ekologiseen muistiin24.7.2025 14:14:04 EEST | Tiedote
Vaikka jääpeitteinen aika on lyhentynyt ilmaston lämmetessä, ei kaikkien järvien happitilanne ole parantunut.
Vanhempien rokote-epäröinti voi heikentää rokotekattavuutta23.7.2025 08:56:30 EEST | Tiedote
Vanhempien luottamus asiantuntijoihin ja virallisiin tietolähteisiin vaikuttaa merkittävästi siihen, miten he rokotuttavat lapsensa. Myös terveydenhoitajilla on keskeinen rooli kansallisen rokotusohjelman toteuttamisessa.
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme