Helsingin yliopisto

Monet turvapaikanhakijat kantavat antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja – samoja bakteereita tuovat myös turistit tropiikista

Jaa

Lähes joka toinen HUSin sairaaloissa hoidettu turvapaikanhakija kantaa monille antibiooteille vastustuskykyistä bakteeria. Suolistobakteerien osalta tilanne on jotakuinkin sama kuin suomalaisilla tropiikin matkailijoilla.

Antibioottiresistenssi lisääntyy nopeasti ja uhkaa terveydenhuoltoa maailmanlaajuisesti. Erityisen nopeasti tilanne on heikentynyt huonon hygienian alueilla tropiikissa, missä antibiootteja käytetään suuria määriä.

Trooppisilla alueilla matkailleista 20–70 prosenttia kantaa palatessaan monille antibiooteille vastustuskykyisiä suolistobakteereja, ’superbakteereja’. Tavallisimmin nämä ovat nk. ESBL-kolibakteereja. Yleensä tällaiset ikävät matkatuliaiset katoavat muutamassa kuukaudessa itsestään, ilman että tartunnan saanut niitä edes huomaa. Mutta jos huonosti käy, bakteerit pääsevät aiheuttamaan infektion, jonka hoitaminen on tavanomaista vaikeampaa.

Suomen sairaaloissa pyritään ehkäisemään moniresistenttien bakteerien leviämistä tunnistamalla potilasryhmät, joissa kantajien osuus on tavanomaista suurempi. Näitä tietoja tarvitaan myös antibioottia valittaessa, jos potilas sairastuu. Niinpä edellisten 12 kuukauden aikana ulkomailla sairaalahoidossa olleet matkailijat eristetään sairaalaan tullessa, ja vaikeasti sairailla kantajuuden mahdollisuus huomioidaan antibioottivalinnoissa.

Useimmat Suomeen tulevista pakolaisista ovat kotoisin maista, joissa näitä bakteereita kantaa suurempi osa väestöstä kuin meillä. Pakolaisten moniresistenttejä bakteereja ja niiden aiheuttamia infektioita on toistaiseksi tutkittu vain vähän.

Professori Anu Kanteleen johdolla HUSin sairaaloissa tehty tutkimus selvitti monille antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja turvapaikanhakija- ja pakolaispotilailla, joita hoidettiin Helsingin yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2010 – 2017. Kaikkiaan 447 potilaasta suurin osa oli kotoisin Irakista (46.5 %), Afganistanista (10.3 %), Syyriasta (9.6 %) ja Somaliasta (6.9 %).

Moniresistenttejä bakteereja löydettiin lähes puolelta potilaista (45 %), yleisimmin suoliston ESBL-bakteereja (33 %) tai ihon MRSA-bakteereja (21 %). Joka kymmenennellä havaittiin kahden tai useamman tyyppisiä moniresistenttejä bakteereja.

– Suolistobakteerien osalta tulos vertautuu suomalaisiin tropiikin matkailijoihin. MRSA-löydöksiä oli enemmän, mutta kantajien osuus jäi silti hieman pienemmäksi kuin mitä on kuvattu kliinisissä näytteissä esimerkiksi joissakin Etelä-Euroopan maissa. Näiden löydösten perusteella turvapaikanhakijoita ja pakolaisia ei voi pitää erityisenä terveysuhkana, Kantele toteaa.

Tutkijat ehdottavat, että sairaalaan hakeutuvia turvapaikanhakijoita hoidetaan saman ohjeistuksen mukaan kuin niitä suomalaispotilaita, jotka ovat olleet sairaalahoidossa pohjoismaiden ulkopuolella edellisen vuoden aikana, ja mahdollinen kantajuus selvitetään viljelynäyttein ja huomioidaan antibioottivalinnoissa.

Eurosurveillance-lehdessä julkaistu tutkimus on osa LL Tuomas Aron väitöstutkimusta.

Lisätietoja:

Professori Anu Kantele, Helsingin yliopisto ja HUS
Puh. 050 427 0203
Sähköposti: anu.kantele@hus.fi

Viite: Aro Tuomas, Kantele Anu. High rates of meticillin-resistant Staphylococcus aureus among asylum seekers and refugees admitted to Helsinki University Hospital, 2010 to 2017. Euro Surveill. 2018;23(45):pii=1700797. https://doi.org/10.2807/1560-7917.ES.2018.23.45.1700797

*****************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä -teoksen julkistustilaisuus 28.3.20.3.2019 14:35:23 EETKutsu

Lars-Gunnar ”Nubben” Nordström (1924–2014) oli ei-esittävän taiteen edelläkävijöitä Suomessa ja intohimoinen jazzmusiikin ystävä. Jazzharrastus syttyi vuonna 1941, kun hän kuuli radiosta Duke Ellingtonin kappaleen Mood Indigo. 1950-luvun lopulla Nordström ryhtyi keräämään vinyylialbumeja, joita lopulta karttui yli 11 000 kappaletta. Kaikkinensa Nordström hankki 16 000 äänilevyä. Vuonna 2015 L-G Nordströmin Säätiö lahjoitti hänen jazzkokoelmansa Kansalliskirjastolle. Nyt julkaistava teos Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä (Kansalliskirjasto 2019) kertoo keräilijästä, keräilemisestä, levykokoelmasta ja taiteesta – sekä tietenkin jazzista. Teoksen on kirjoittanut kulttuurihistorian tutkija Janne Mäkelä. Oheisartikkelien kirjoittajina ovat jazzhistorian asiantuntijat Pekka Gronow ja Matti Laipio. Teoksen julkaisutilaisuus järjestetään Kansalliskirjaston auditoriossa (Yliopistonkatu 1, Helsinki) torstaina 28.3. klo 14 alkaen. Ilmoittautumiset osoitteessa www.l

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme