Aalto-yliopisto

Moni tulva olisi ehkäistävissä – keinoina muun muassa kaksitasouomat, viherkatot ja vettä läpäisevät pinnat

Jaa

Vääränlainen rakentaminen on ilmastonmuutostakin isompi tekijä kaupunkialueiden tulvien synnyssä.

Aalto-yliopistolla on käytössään Suomessa ainutlaatuinen tutkimusympäristö: 20 metriä pitkä vesikouru, joka on kuin joki sisätilassa. Sen avulla voidaan kokeellisesti tutkia muun muassa kasvillisuuden vaikutusta virtaukseen ja aineiden kulkeutumiseen. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Aalto-yliopistolla on käytössään Suomessa ainutlaatuinen tutkimusympäristö: 20 metriä pitkä vesikouru, joka on kuin joki sisätilassa. Sen avulla voidaan kokeellisesti tutkia muun muassa kasvillisuuden vaikutusta virtaukseen ja aineiden kulkeutumiseen. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Kevät ja lumien sulaminen näkyvät pian taas tulvina ympäri Suomea, ja ilmastonmuutoksen arvioidaan voimistavan tulvia entisestään. Rakennetun ympäristön vedenkiertoon ihmisen kädenjälki vaikuttaa kuitenkin voimakkaammin kuin sääilmiöt tai ilmastonmuutos, arvioivat Aalto-yliopiston tutkijat.

”On huono lähestymistapa ajatella, että olemme ilmastonmuutoksen tai rankkasateiden uhreja. Me olemme itse aiheuttaneet monia ongelmia – ja voimme myös ratkaista niitä”, sanoo tutkijatohtori Nora Sillanpää.

Perinteisesti taajama-alueiden hulevesitulvia on hallittu rakentamalla viivytysaltaita, joihin hulevesi ohjataan. Tämä saattaa siirtää tulvimisongelman luonnonuomiin. Asfaltoiminen puolestaan estää sade- ja sulamisveden luonnollista haihtumista ja imeytymistä maaperään, jolloin hulevesi myös valuu luonnonuomiin ja edistää niiden tulvimista.

Aalto-yliopistossa tutkitaan hajautettuja menetelmiä, joilla voidaan edistää luonnonmukaisempaa vedenkiertoa myös kaupunkialueilla.

”Luonnonmukaisuus ei tarkoita, että ratkaisut syntyvät itsestään, vaan ne vaativat monimutkaistakin teknologiaa ja insinööriosaamista”, Sillanpää sanoo ja ottaa esimerkiksi automarketit ympäristöineen. Pysäköintiruutujen väleihin rakennetut vettä läpäisevät pinnat auttaisivat vettä imeytymään maaperään, ja markettien viherkatoilla voitaisiin edesauttaa veden haihtumista.

Itämeren kuormitus kuriin

Aalto-yliopistossa on tutkittu ympäristöystävällisempiä ratkaisuja myös maatalousalueiden tulvien hallinnassa. Kun maatalousmaata kuivatetaan, peltojen ja metsien liikavedet ohjataan salaojituksella puroihin ja jokiin, mikä usein voimistaa tulvimista. Perinteisesti tulvia on yritetty hallita leventämällä ja suoristamalla luonnonuomia sekä perkaamalla niiden kasvillisuutta, mikä heikentää jokien ja purojen kalakantoja. Samalla häiriintyvät myös luonnon omat vedenpuhdistusprosessit: kun kiintoaineita, ravinteita ja haitta-aineita sitova kasvillisuus poistetaan, aineet pääsevät kulkeutumaan pelloilta suoraan sisävesistöihin ja mereen.

”Itämerta kuormittavat aineet kulkeutuvat pienten maatalouspurojen kautta. Pieniin puroihin meillä on kuitenkin hyvä mahdollisuus vaikuttaa”, sanoo tutkijatohtori Kaisa Västilä, joka tutkii kaksitasouomia tulvanhallinnan keinona. Kaksitasouomassa luonnonuomaa ei perinteiseen tapaan kaiveta auki, vaan sen rinnalle rakennetaan tulvatasanne uomaa ympäröivää maanpintaa alemmalle tasolle. Näin tulvavedet virtaavat hallitusti tulvatasanteella eivätkä tulvi pelloille, ja samalla voidaan säästää uoman luonnollista ekosysteemiä.

Tulvatasanteilla voidaan hyödyntää myös kasvillisuutta, joka kerää valuma-alueelta tulevaa kiintoainetta ja varastoi itseensä ravinteita. Tulvatasanteellinen kaksitasouoma on yleistymässä myös taajamien pienvesissä vaihtoehtona perinteiselle ympäristöä haittaavalle uomaperkaukselle.

”Menetelmässä hyödynnetään luonnon omia puhdistusprosesseja, joihin lisätään tutkimustietoa ja insinööritaitoa”, Västilä tiivistää.

Tutkimusta tehdään läheisessä yhteistyössä tiedon käyttäjien eli kaupunkien, suunnittelijoiden, viranomaisten ja yritysten kanssa. Tuloksille riittää kysyntää myös Suomen rajojen ulkopuolella.

”Kaupungistuminen on megatrendi maailmalla. Ne ratkaisut, joita täällä kehitetään, ovat hyödynnettävissä myös maailman miljoonakaupungeissa”, sanoo vesitalouden professori Harri Koivusalo.

Maailman vesipäivää vietetään 22. maaliskuuta. Tämän vuoden teemana on ”Nature for water”, joka nostaa esille, kuinka tulvia, kuivuutta ja vesien saastumista voidaan hillitä luonnonmukaisilla keinoilla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkijatohtori Nora Sillanpää
p. 050 386 3325
nora.sillanpaa@aalto.fi

Tutkijatohtori Kaisa Västilä
p. 050 408 1390
kaisa.vastila@aalto.fi

Professori Harri Koivusalo
p. 050 570 9864
harri.koivusalo@aalto.fi

Kuvat

Aalto-yliopistolla on käytössään Suomessa ainutlaatuinen tutkimusympäristö: 20 metriä pitkä vesikouru, joka on kuin joki sisätilassa. Sen avulla voidaan kokeellisesti tutkia muun muassa kasvillisuuden vaikutusta virtaukseen ja aineiden kulkeutumiseen. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Aalto-yliopistolla on käytössään Suomessa ainutlaatuinen tutkimusympäristö: 20 metriä pitkä vesikouru, joka on kuin joki sisätilassa. Sen avulla voidaan kokeellisesti tutkia muun muassa kasvillisuuden vaikutusta virtaukseen ja aineiden kulkeutumiseen. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Lataa
Perinteinen uomaperkaus tähtää tulvanhallinnan parantamiseen, kun taas tulvatasanteen hyödyntäminen mahdollistaa tehokkaan maankuivatuksen lisäksi vesistökuormituksen hallinnan ja luonnonuoman ekologisen tilan parantamisen.
Perinteinen uomaperkaus tähtää tulvanhallinnan parantamiseen, kun taas tulvatasanteen hyödyntäminen mahdollistaa tehokkaan maankuivatuksen lisäksi vesistökuormituksen hallinnan ja luonnonuoman ekologisen tilan parantamisen.
Lataa
Ilmastonmuutoksen ennustetaan muuttavan sateiden vuotuista jakautumista, jolloin kasvukauden aikaiset tulvat voivat yleistyä. Vantaanjoen kesätulvissa vuonna 2004 kasvillisuudella oli merkittävä vaikutus tulvakorkeuteen. Kuva: Juha Järvelä
Ilmastonmuutoksen ennustetaan muuttavan sateiden vuotuista jakautumista, jolloin kasvukauden aikaiset tulvat voivat yleistyä. Vantaanjoen kesätulvissa vuonna 2004 kasvillisuudella oli merkittävä vaikutus tulvakorkeuteen. Kuva: Juha Järvelä
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopisto
Aalto-yliopisto
PL 18000
00076 AALTO

09 47001, viestinta@aalto.fihttp://aalto.fi

Aalto-yliopisto. Kohti parempaa maailmaa. Aalto-yliopisto on rohkeiden ajattelijoiden yhteisö, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Tunnistamme ja ratkaisemme yhteiskunnan suuria haasteita ja rakennamme innovatiivista tulevaisuutta. Yliopistossa on kuusi korkeakoulua, 11 000 opiskelijaa ja 400 professoria. Kampuksemme sijaitsevat Espoossa ja Helsingissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme