Ensi- ja turvakotien liitto

Monikulttuuriset perheet tarvitsevat erossa tukea - palveluiden saatavuudessa puutteita

Jaa

Monikulttuuriset perheet tarvitsevat usein erityistä tukea erossa. Ei ole selvää, kenelle lapset kuuluvat eroon jälkeen ja yhteishuoltajuus voi olla vieras tai hankala asia. Vanhempien välisen yhteistyön mahdollistumiseen tarvitaan aktiivisempia tukitoimia yhteiskunnalta ja ammattilaisilta, selviää Ensi- ja turvakotien liiton ja Kaapatut lapset ry:n tekemässä kyselyssä monikulttuuristen perheiden erokokemuksista.

Eron taustalta löytyvät syyt ovat samankaltaisia kaikenlaisissa perheissä. Parisuhteessa ilmenneet kommunikoinnin pulmat, yksinäisyyden kokemukset ja läheisyyteen sekä seksuaalisuuteen liittyvät erilaiset tarpeet haastavat liittoja. Monikulttuuristen perheiden eroissa voi kuitenkin olla joitakin erityispiirteitä. Esimerkiksi erosta koettu häpeä on joissain kulttuureissa suurempi ja eroamisen voidaan ylipäätään kokea olevan mahdottomuus. Eri kulttuureissa on myös erilaisia käsityksiä siitä, kenelle lapset kuuluvat eroon jälkeen, ja erossa yhteishuoltajuus voi olla vieras tai hankala asia. 

Erimielisyyksien kärjistyminen voi pahimmillaan johtaa lapsikaappaukseen 

Kyselyyn vastanneiden vanhempien yhteistyö oli eron jälkeen melko vähäistä, ja vanhemmat toimivat usein omavaltaisesti lapsia koskevissa asioissa. Merkittävä osa vanhemmista oli tilanteeseen tyytymättömiä. 

”Lähes puolet vastaajista kokee vanhempien välisen yhteistyön sujuvan eron jälkeen erittäin huonosti. Vanhempien välillä ilmenee luottamuspulaa ja lasta koskevissa asioissa on erimielisyyksiä. Vanhempien välisen yhteistyön mahdollistumiseen tarvitaan aktiivisempia tukitoimia yhteiskunnalta ja ammattilaisilta, jotta lapsen oikeus turvalliseen elämään mahdollistuu”, sanoo Kaapatut Lapset ry:n suunnittelija Hillamaria Tuomi. 

Jos vanhempien erimielisyydet pääsevät kärjistymään ilman riittävää ja oikea-aikaista apua, voi jopa lapsikaappaus olla mahdollinen. Erityisesti, jos vanhempi kokee, että ei voi vaikuttaa lapsen asioihin eron jälkeen nykyisessä asuinmaassa ja vanhemmilla on vakavia erimielisyyksiä lapsen huoltoon kuuluvista asioista, voi tämä olla yksi lapsikaappauksen riskitekijä. Oikea-aikaisella ja oikeanlaisella avulla vanhempia voidaan tukea hyvään vanhemmuuteen ja mahdollisimman hyvään eroon. 

Kielimuuri voi olla este yhdenvertaiselle asemalle erossa 

Perheissä, joissa on useita kulttuureja ja kieliä, eron jälkeiseen elämään voi liittyä monenlaisia haasteita. Perheet tarvitsevat tukea, mutta palveluiden saatavuudessa ja laadussa on puutteita. 42 prosenttia vastanneista koki, että jommankumman vanhemman kielitaito oli vaikuttanut tiedon ja palveluiden saamiseen eron eri vaiheissa. Kielitaitoon liittyvillä haasteilla saattaa olla yllättävän suuria vaikutuksia perheen eroprosessin kannalta.  

”Tulkkipalveluita oli kyselyyn vastanneiden vanhempien mukaan vaihtelevasti saatavilla, vaikka asiakkaalla lähtökohtaisesti tulisi olla oikeus tulkkiin. Melko tavallista on myös se, että eroavan pariskunnan toinen osapuoli toimii tulkkina. Tämä voi aiheuttaa ristiriitoja ja riskin siitä, ettei kaikki tieto kulje yhdenvertaisesti molemmille vanhemmille. Erotilanteessa on läsnä epäluottamusta, jolloin vanhempi ei välttämättä luota toisen käännökseen tai voi epäillä että toinen käyttää asemaansa "tulkkina" väärin omaa etuaan tavoitellen”, Ensi- ja turvakotien liiton erotyön asiantuntija Päivi Hietanen sanoo. 

Molempien vanhempien tulisi voida saada tietoa omalla äidinkielellään mahdollisuuksien mukaan, jotta väärinkäsityksiltä ja tilanteeseen liittyvältä mahdolliselta etulyöntiasemalta vältytään. Molempien vanhempien tulisi voida myös saada toipua rauhassa erokriisistä, ilman painetta, että joutuu huolehtimaan tai kantamaan vastuuta siitä, saako toinen vanhempi tietoa ja tuleeko toinen vanhempi ymmärretyksi. 

Tulkkien lisäksi usein olisi tarvetta myös kulttuuritulkkaukselle. Kulttuuritulkkauksessa työntekijä selittää vanhemmalle tarvittaessa suomalaisia periaatteita, lakeja ja palveluita ja voi myös olla asiointiapuna. 

“Pohjoismaalainen ajatus vanhempien tasavertaisesta asemasta ja yhteistyövanhemmuudesta eron jälkeen on osalle vierasta tai uutta. Vanhempi on myös oman kulttuurinsa ja siihen liittyen arvojen ja perinteiden kantaja, mikä voi erotilanteessa nousta uudella tavalla esiin”, Päivi Hietanen sanoo. 

Vanhemmat toivovat, että ammattilaiset kohtaavat perheen avoimesti ja ennakkoluulottomasti, mutta ottavat vaikeat asiat rohkeasti puheeksi. Kaikki eivät koe kulttuuriin liittyvien kysymysten vaikuttaneen juurikaan erossa, kun toisilla taas vaikutuksia on paljon. Ammattilaisen tulisikin aina kysyä vanhemmilta itseltään perheen tilanteesta, erotilanteeseen liittyvistä huolista ja siitä, kokeeko vanhempi itse kulttuurin vaikuttavan tilanteeseen tai asioista sopimiseen. 

Lapsen identiteetin tukeminen on tärkeää eron jälkeen

Lapsen on tärkeää saada tutustua molempien vanhempiensa taustaan ja kulttuuriin. Vanhempien tulisikin tukea toistensa kulttuuria myös eron jälkeen. Erityisen tärkeää positiivinen suhtautuminen toiseen kieleen ja kulttuuriin on silloin, kun nämä ovat selkeästi vähemmistössä ja niihin kohdistuu ennakkoluuloja, joista myös lapsi voi kärsiä. Kyselyyn vastanneet vanhemmat näkivät yleensä lapsen kulttuuri- ja kieli-identiteetin tukemisen tärkeänä ja olivat löytäneet siihen paljon eri keinoja. 

“Vanhempi voi tukea lapsen kulttuurista identiteettiä mahdollistamalla lapsen tutustumisen toisen vanhemman kulttuuriin vaikkapa tarjoamalla kulttuuriin liittyviä ruokia, mahdollisuuksia käydä monikulttuurisissa tapahtumissa tai tukemalla lapsen kielitaidon kehittymistä, mikä mahdollistaa lapsen ylläpitämään suhdetta toiseen vanhempaan. Myös vanhemman omat asenteet toisen vanhemman kulttuuria kohtaan vaikuttavat: voiko löytää siitä jotain hyvää, josta voi kertoa lapselle?”, Hillamaria Tuomi sanoo. 

Ensi- ja turvakotien liitto ja Kaapatut lapset ry tuottivat kyselyn monikulttuurisille perheille erotilanteista. Kysely toteutettiin tammi-helmikuussa 2022 ja siihen vastasi 71 monikulttuurisesta liitosta eronnutta isää ja äitiä. Monikulttuurisella perheellä tarkoitetaan tässä yhteydessä perheitä, joissa vanhemmat ovat syntyneet eri maissa tai edustavat eri kulttuureja tai ovat syntyneet samassa maassa ja muuttaneet Suomeen. 

Ensi- ja turvakotien liiton erofoorumi 22.3.2022 kokoaa ammattilaiset yhteen pohtimaan monikulttuurisia suhteita ja eroja lapsen, vanhemman ja ammattilaisen näkökulmista. Erofoorumi tarjoaa ammattilaisille tietoa sekä keinoja tukea vanhempia ja lapsia erossa ja eron jälkeen. Tutustu ohjelmaan. 

Ensi- ja turvakotien liitto tarjoaa tietoa ja tukea monikulttuurisiin eroihin 

Kaapatut Lapset ry päivystää tiistaisin klo 16-20 Apua eroon-chatissä: Apuaeroon.fi Chat online - Apuaeroon.fi 

Apua eroon -sivusto kannustaa perheitä hakemaan apua erotilanteeseensa. Hyvä ero on mahdollinen! Englanniksi: https://apuaeroon.fi/en/  

A Parent's Guide. Information and support for divorcingfamilieswithchildren: A Parent's Guide. Information and support for divorcing families with children by Ensi- ja turvakotien liitto - Issuu 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Päivi Hietanen, asiantuntija, Ero lapsiperheessä -tiimi, Ensi- ja turvakotien liitto: 050 4385290, paivi.hietanen@etkl.fi
Hillamaria Tuomi, suunnittelija, Kaapatut lapset ry: 045 8553 055, suunnittelija@kaapatutlapset.fi

Tietoja julkaisijasta

Ensi- ja turvakotien liitto
Ensi- ja turvakotien liitto
Asemamiehenkatu 4 A, 7. krs
00520 HELSINKI

09 4542 440http://www.ensijaturvakotienliitto.fi

Ensi- ja turvakotien liitto - Olemme valtakunnallinen lapsi- ja perhejärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ensi- ja turvakotien liitto

Päihdeongelmaisten vauvaperheiden kuntoutus vaikeuksissa14.6.2022 08:55:14 EEST | Tiedote

Päihteitä käyttävien odottavien ja vauvaperheiden kuntoutukseen pääsy on vaarantunut. Kunnissa ohjautuminen ympärivuorokautiseen kuntoutukseen ei toimi, vaikka päihteiden käyttö on lisääntynyt. Viime vuosina valtio on varannut erillisen määrärahan päihdeäitien palveluihin siirtymävaiheena soteen. Sotemyllerrys jatkuu, mutta valtion talousarviosta puuttuu määräraha siirtymänä soteen ensi vuodelle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme